Viime viikolla Kööpenhaminassa järjestetty Itämeren suojelukomission ministerikokous saa ankaraa kritiikkiä ympäristöjärjestö WWF:ltä.

Järjestön mukaan kokous keskittyi uusien avauksien sijaan lähinnä Itämeren suojeluohjelman aiemmin tehtyjen päätösten heikentämiseen sekä tuskailuun rehevöitymisen torjunnan kustannuksista.

Erityisen pettynyt WWF on päätökseen Itämeren meriliikenteen typpipäästöjen rajoitusalueesta, jota Venäjän piti taloudellisena rasitteena. Pitkällisten neuvottelujen tuloksena kokous vain kirjasi aikaisemmat sitoumukset aloitteesta.

Sen sijaan kokouksessa saavutettiin yksimielisyys Itämeren ravinnekuormituksen vähentämisestä. Ravinnepäästöjen osalta rajoitukset yli kaksinkertaistuvat Suomen fosfori- ja typpipäästöjen kohdalla, sanoo ympäristöministeriö.

"Suomen osalta päätökset tarkoittavat yhä tehokkaampaa ravinnepäästöjen vähentämistä erityisesti maataloudessa", totesi ympäristöministeri Ville Niinistö. Hänen mukaansa rajoittamisen hyödyt ovat suuremmat kuin niiden toteuttamisesta koituvat kustannukset.

WWF sekä muut kokoukseen osallistuneet ympäristöjärjestöt muistuttivat puheenvuorossaan, että vuoteen 2030 mennessä Itämeren suojelutoimet voivat tuoda jopa 550 000 uutta työpaikkaa ja tuottaa 32 miljardia euroa.

Itämeren suojelukomissio eli HELCOM muodostettiin vuonna 1974 Helsingissä seitsemän Itämeren rantavaltion kesken. Myöhemmin komissioon ovat tulleet mukaan itsenäistyneet Baltian maat sekä EU. Vuonna 2007 hyväksyttiin Itämeren suojelun toimintaohjelma, jonka tavoitteena on Itämeren hyvän ekologisen tilan palauttaminen vuoteen 2021 mennessä.