Uutiset Terveys

WHO hyväksyi uuden lavantautirokotteen – voi estää lähes 90 prosenttia tapauksista

Maailman terveysjärjestö on hyväksynyt uuden, aiempaa tehokkaamman lavantautirokotteen. Tautiin kuolee vuosittain yhä jopa 161 000 ihmistä.
Potilas sairaalasängyssä ja omainen Nepalissa
Lavantautia esiintyy etenkin köyhissä maissa. Kuvan 24-vuotias mies halvaantui taudin vuoksi ja oli sairaalassa maanjäristyksen ravistellessa Nepalia vuonna 2015. (Kuva: Jessica Lea / DFID / CC BY 2.0 )

Maailman terveysjärjestö (WHO) on hyväksynyt uuden lavantautirokotteen, jonka uskotaan pienentävän tartuntojen määrää merkittävästi.

Lavantautiin on ollut olemassa rokotteita aiemminkin, mutta uuden rokotteen voi antaa pienemmille lapsille, annoksia tarvitaan vähemmän ja suoja on pidempikestoinen kuin vanhoissa rokotteissa, järjestö kertoi keskiviikkona.

WHO on nyt esivalinnut rokotteen, mikä tarkoittaa, että sen laatu, turvallisuus ja tehokkuus ovat hyväksyttävällä tasolla ja YK:n eri toimijat voivat hankkia sitä. Kansainvälinen rokoteallianssi Gavi on jo hyväksynyt 85 miljoonan dollarin eli noin 70 miljoonan euron rahoituksen rokotteiden jakamiseksi ensi vuodesta alkaen.

Lavantautia aiheuttaa Salmonella typhi -bakteeri, joka leviää saastuneen veden ja ruuan välityksellä. Se aiheuttaa kuumetta, vatsakipua, päänsärkyä sekä ripulia tai ummetusta. Tautiin sairastuu vuosittain jopa 20 miljoonaa ihmistä, joista jopa 161 000 kuolee. Tauti on yleisin Afrikan ja Aasian köyhissä maissa.

Lavantaudin pelätään tulevaisuudessa lisääntyvän etenkin kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen vuoksi sekä siksi, että se on yhä vastustuskykyisempi antibiooteille.

Rokotetta testattiin tartuttamalla bakteeri vapaaehtoisiin ja antamalla osalle lumelääkettä ja osalle rokotetta. Lääketieteen lehti The Lancetin tutkimuksen mukaan se esti jopa 87 prosenttia tartunnoista riippuen siitä, miten tauti määriteltiin. Rokotteen käytön toivotaan myös hidastavan taudin tulemista vastustuskykyiseksi antibiooteille.

Rokotetta valmistaa intialainen Bharat Biotech, jonka puheenjohtaja Krishna M. Ella kertoi New York Times -lehdelle, että kehitysmaissa hinta annosta kohti on tällä hetkellä 1,5 dollaria eli noin 1,24 euroa ja se voi vielä laskea, mikäli avunantajat hankkivat sitä riittävän määrän.

Terveys kehitystiedeterveyssairaus/lääkintä

Lue myös

Taloja ja tulvavettä Sambiassa
Likainen vesi ja huonot vessat levittävät koleraa helposti. Kuva Kanyamasta Sambiasta vuonna 2010.
(Kuva:
SuSanA Secretariat
/
CC BY 2.0
)

Koleraepidemia sulki koulut Sambiassa

Viime syksynä alkaneessa epidemiassa on kuollut yli 60 ihmistä. Armeija partioi kaduilla ja katumyynti on pääkaupungissa kielletty.
Nainen, vauva ja hoitaja terveysklinikalla
Maailmanpankki ja WHO peräänkuuluttavat universaaleja terveyspalveluita. Astan Traoren verenpaine mitattiin Malin Bamakossa vuonna 2013.
(Kuva:
Dominic Chavez
/
World Bank Photo Collection
)

Raportti: Liian kalliit terveyspalvelut ajavat miljoonat köyhyyteen

Monet terveyspalvelut ovat yhä useampien saatavilla, mutta silti moni putoaa köyhyyteen liian korkeiden maksujen takia.
Lääkepillereitä
Monet kehitysmaiden lääkkeet ovat huonolaatuisia tai jopa väärennettyjä.
(Kuva:
Jamie
/
Flickr.com
/
CC BY 2.0
)

Väärennetyt ja huonolaatuiset lääkkeet piinaavat kehitysmaita – tuhansia lapsia kuolee keuhkokuumeeseen vuosittain

Maailman terveysjärjestö on julkaissut ensimmäisiä tilastojaan lääkeväärennöksistä ja huonolaatuisista lääkkeistä. Tulokset ovat karut: väärennetyt ja huonolaatuiset lääkkeet aiheuttavat jopa kuolemia.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.
Naisten mielenosoitus Yhdysvalloissa tammikuussa 2017, kyltti "This is what Democracy looks like"
Naiset marssivat Yhdysvalloissa tammikuussa 2017. Se on yksi esimerkki ihmisoikeustaistelun onnistumisista viime vuonna, sanoo HRW.(Kuva: astoller / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

HRW: Viime vuosi osoitti, että ihmisoikeuksia voidaan puolustaa – viisi esimerkkiä

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on huolissaan populistipuolueiden suosiosta mutta muistuttaa, että niitä myös vastustetaan.
Naisviljelijä  pellolla
Valtaosa Afrikan maanviljelijöistä on naisia, mutta harva heistä omistaa maata.(Kuva: Kristin Palitza / IPS)

Tasa-arvon tueksi tarvitaan dataa

Esimerkiksi naisten maanomistuksesta tiedetään vielä melko vähän. Jotta tilannetta voitaisiin parantaa, tarvitaan sukupuolieriteltyä tietoa, kirjoittaa tutkija Jemimah Njuki.