Uutiset Intian kehitys

Vessoista puhuminen voi olla vaarallista Intiassa

Vihainen miesjoukko hyökkäsi toimittaja Stella Paulin ja hänen haastattelemiensa naisten kimppuun kesken jutunteon Intiassa, koska kastittomat eivät heidän mukaansa saa edes puhua vessasta.

(IPS) -- Vihainen miesjoukko hyökkäsi toimittaja Stella Paulin ja hänen haastattelemiensa naisten kimppuun kesken jutunteon Intiassa. Naisia mukiloineiden miesten mielestä kastittomilla ei ole oikeutta edes puhua vessoista saati saada sellaisia.

Kansainvälisesti palkittu toimittaja Paul oli tekemässä juttua laittomille rautakaivoksille orjuutetuista naisista Kaakkois-Intiassa. "Köyhät kastittomat naiset pakotettiin päivällä raatamaan kaivoksessa ja yöllä miesten seksiorjiksi", Paul kertoo.

Jotkut naiset olivat onnistuneet pakenemaan palkattomasta työtä ja päässeet kouluun. He olivat kuulleet mahdollisuudesta saada oma vessa valtion käynnistämän sanitaatio-ohjelman kautta.

Kyynisyys pysyy loitolla

Koillis-Intiassa syntynyt Stella Paul kiertää maata raportoiden riistosta ja korruptiosta. Näihin aiheisiin valtaosa toimittajista ei kajoa.

"Kastittomat elävät koiran elämää. Heidät pakotetaan tekemään tarpeensa ulkona, koska niin on aina ollut. Heidän tarinaansa ei halua kertoa kukaan, joten minä päätin tehdä sen", Paul sanoo.

Hän kokee kasvaneensa ihmisenä ja oppineensa paljon näitä juttuja tehdessään. "Katkeruus ja kyynisyys katoavat, ja kunnioitus köyhiä kohtaan kasvaa."

Vaaratonta työ ei kuitenkaan ole, kuten kaivoksen naisorjien haastattelu osoitti.

Vessarahat omaan taskuun

Yli 500 miljoonaa intialaista eli lähes puolet kansasta on yhä vailla vessoja. YK:n lastenrahaston Unicefin mukaan tarpeiden tekeminen ulos on pääsyy siihen, että lähes 200 000 alle viisivuotiasta lasta kuolee vuosittain ripuliin Intiassa.

Valtio on päättänyt helpottaa vessakurjuutta, mutta sekään ei suju ongelmitta. "Jaossa on paljon rahaa, ja paikallisviranomaiset, joihin päällekarkaajammekin kuuluivat, kahmivat sitä omiin taskuihinsa. Siksi aiheesta ei olisi saanut puhua", Paul kertoo.

Hän marssi välikohtaukset jälkeen paikalliseen virastoon – ei valitusta tekemään vaan saadakseen haastattelun.

Joutilaana huoneessa istunut virkamies kieltäytyi tapaamisesta kiireisiin vedoten. "Kun seuraavana aamuna tunkeuduin miehen puheille, hän teeskenteli, ettei ymmärtänyt hindiä eikä englantia. Lopulta hän suostui vastaamaan kysymyksiini yhdellä lauseella."

Uhkauksia satelee

Paulin mukaan naistoimittaja on Intiassa jatkuvasti alttiina seksuaaliselle väkivallalle.

"Miespuolisten kollegojen ei tarvitse kantaa huolta asiattomasta kähminnästä, ahdistelusta tai raiskauksesta."

Raportointia sukupuolten eriarvoisuudesta ja sen aiheuttamista ongelmista vaikeuttaa myös viranomaisten piittaamattomuus. "Siitä tulee hyvin yksinäinen olo."

Paul on saanut uhkauksia sekä nimettöminä että vasten kasvoja. Kun hän teki kotiseudullaan juttua lapsityövoimaa käyttävästi tiilitehtaasta, eräs mies nappasi hänen kännykkänsä ja heitti sen jokeen.

Paul kertoo miehen kysyneen, näkikö hän, miten nopeasti puhelin katosi. Mies jatkoi sormiaan napsauttaen: "Me saamme ihmiset katoamaan samalla tavalla."

Vuosia IPS:n avustajana toiminut Paul otti lokakuussa New Yorkissa vastaan Kansainvälisen naisten mediasäätiön Rohkean journalismin palkinnon.

Intian kehitys ihmisoikeudetvähemmistöpolitiikkavesi ja viemäröintimediasananvapaus Intia Suomen IPS

Lue myös

Rakennustyömaa  Intian Kašmirissa
Entiset viljelysmaat muuttuvat kiihtyvää tahtia asuinalueiksi ja taajamiksi Intian Kašmirissa.
(Kuva:
Umer Asif
/
IPS
)

Maatalousmaa jää kaupungistumisen alle Intian Kašmirissa

Maataloudella on ollut keskeinen asema Intian Kašmirissa, mutta viime vuosina alueelle kohoavat betonirakennelmat ovat vieneet tuhansia hehtaareja maata.
Dongria Kondh -heimoon kuuluvat naiset kantavat saviruukkuja pään päällä. Ruukkuihin on istutettu kukkia.
Odishan osavaltiossa asuvaan dongria kondh -heimoon kuuluvat naiset suorittavat perinteistä rituaalia.
(Kuva:
Manipadma Jena
/
IPS
)

Intian heimot elävät ahtaalla

Intian alkuperäiskansat elävät pääosin köyhyydessä. Moni ei ymmärrä koulussa puhuttua kieltä, joten opintie jää lyhyeksi. Lisäksi monet heimot asuvat alueilla, joiden luonnonvaroista kiistellään.
Ihmisiä taluttamassa polkupyöriä, taustalla metsä
Natya Chetanan teatteriseurue kulkee maaseudulla polkupyörillä.
(Kuva:
Subodh Patnaik
/
Natya Chetana
)

Intialainen polkupyöräteatteri provosoi kansalaisia ongelmanratkaisuun

Natya Chetana -teatteriryhmän jäsenet kulkevat maaseudulla kylästä kylään polkupyörillä ja herättävät keskustelua herkistä yhteiskunnallisista ongelmista. Suomessa vierailleen teatterijohtajan Subodh Patnaikin mukaan teatterin tehtävänä ei ole toimia taikasauvana vaan kysymysten esiin nostajana.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.(Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Rikkaiden ja köyhien maiden suojelualueita kohtaavat erilaiset uhat, summataan tutkimuksessa.
Unkarin parlamenttitalo
Unkari on ryhtynyt koviin otteisiin siirtolaisuutta vastaan. Kuvassa parlamenttitalo Budapestissä.(Kuva: Frank Schmidt / CC BY 2.0)

Unkari haluaa ryhtyä verottamaan ”laitonta maahanmuuttoa” tukevia järjestöjä

Hallitus ehdottaa myös lähestymiskieltoja ihmisille, jotka ovat mukana laittoman siirtolaisuuden avustamisessa.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.