Vesi- ja saniteettihuollon taloudelliset hyödyt
Kehitysmaiden vesi ja saniteettihuollon kuntoon saattaminen maksaa, mutta kyse on kannattavasta investoinnista. Jos ilman puhdasta juomavettä ja kelvollista perussaniteettia vailla olevien ihmisten määrä halutaan puolittaa vuoteen 2015 mennessä, se edellyttää 11,3 miljardin dollarin investointeja vuodessa. Säästöjä kertyy kuitenkin moninkertainen määrä, 84 miljardia dollaria.
YK:n vuosituhattavoitteiden mukaan vuoteen 2015 mennessä ilman puhdasta juomavettä ja kelvollista perussaniteettita olevien ihmisten suhteellinen osuus väestöstä tulisi olla puolet pienempi kuin vuonna 2000. Ilman puhdasta juomavettä on 1,1 miljardia eli lähes 20 prosenttia ihmisistä ja ilman käymälöitä 42 prosenttia väestöstä, eli 2,6 miljardia ihmistä.
WHO:n laskelmien mukaan tavoitteeseen pääseminen vaatii 11,3 miljardin dollarin investoinnit vuosittain – saman verran eurooppalaiset käyttävät jäätelöön joka vuosi. Investoinneilla voidaan kuitenkin saavuttaa mahtavat tuotot sairastamisen vähentyessä. WHO:n mukaan yksi vesi- ja saniteettihuoltoon investoitu dollari tuottaa hyötyä 3 – 34 dollaria alueesta riippuen.
Vesi- ja saniteettihuoltoon investoimalla on mahdollista saavuttaa kaikkiaan noin 84 miljardin dollarin hyödyt joka vuosi. Rahassa arvioitujen hyötyjen lisäksi inhimillinen hyvinvointi kasvaisi suunnattoman paljon. Puhdas vesi on kehitysmaiden köyhyyden vähentämisessä avainasemassa ja olennainen tekijä kaikkien YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa.
Mikäli vesi- ja saniteettitavoite saavutetaan, tuottaa vesiperäisten sairauksien väheneminen säästöjä WHO:n laskelmien mukaan yhteensä lähes 12 miljardia dollaria vuodessa. Säästö on jo enemmän kuin vesi- ja saniteettihuollon parantamiseen investoitu raha.
Terveydenhoitosektorin osuus vuosittaisista säästöistä olisi 7 miljardia dollaria, kun hoitoa tarvitsevien potilaiden osuus vähenisi. Nykyisinhän maailman sairaalapaikoista noin puolet täyttyy potilaista, jotka kärsivät huonon veden aiheuttamista sairauksista. Yksityiset ihmiset säästäisivät joka vuosi yhteensä 340 miljoonaa dollaria lääkekulujen ja hoitomatkojen vähentyessä. Lisäksi jo yksin ripulin vähenemisestä kertyisi kaiken kaikkiaan lähes 700 miljoonan dollarin hyödyt vuosittain.
Sairauksien aiheuttamien ennenaikaisten kuolemantapausten vähenemisen WHO arvioi tuottavan vielä 3,6 miljardia dollaria vuosittain. Laskelma perustuu tulevaisuuden ansiotulojen arviointiin.
Kun oletetaan, että yksi aikuinen tekee vuodessa 250 työpäivää, vastaisi työpäivien lisääntyminen 1,28 miljoonaa lisätyöläistä. Vastaavasti, jos lukuvuosi kestää 190 päivää, joka vuosi koulussa olisi 1,43 miljoonaa koululaista enemmän. Yhteensä rahassa laskettuna tuottavuus ja tehokkuus lisääntyisi 9,9 miljardin dollarin arvosta vuosittain.
Vesi- ja saniteettihuollon parantamisen arvoidaan vielä säästävän aikaa noin 20 miljardin työpäivän verran joka vuosi. Kun arvoidaan, että lisääntyneellä ajallaan ihmiset voivat hankkia lisätuloja vaikkapa minimipalkan verran, tuottaa ajansäästö peräti huimat 63 miljardia dollaria vuodessa.
Kylien lähelle rakennetuista vesipisteistä ja yhteisistä käymälöistä hyötyisivät etenkin naiset. Kehitysmaiden naisten ja tyttöjen päivästähän suuri osa kuluu vedenkannossa, sairaiden hoitamisessa ja ympäristön siistimisessä.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia