Uutiset Koulutus kehitysmaissa

Vesi helpottaa koulunkäyntiä Keniassa

Vedensaanti parantaa Ilkeek Aaren peruskoulun ruokatarjoilua ja hygieniaoloja.
Afrikan vesipankin teknikot viimeistelevät sadevesisäiliötä Kenian Narokin alueella. (Kuva: Justus Wanzala / IPS)

(IPS) -- Sadeveden talteenotto on kohentanut elinoloja Narokin piirikunnassa Kenian puolikuivalla alueella. Ilkeek Aaren peruskoulun oppilasmäärä nelinkertaistui, kun vesipulasta päästiin.

600 000 litran säiliö saatiin valmiiksi maaliskuussa, ja koululla riittää nyt vettä kaikkiin tarpeisiin, johtajaopettaja Tonkei Ole Tempa kehuu.

Vuonna 2013 koulussa oli 106 oppilasta, mutta nyt heitä on 410, joista puolet myös majoittuu opinahjossaan. Alueen asukkaat ovat pääosin maasai-paimentolaisia, joiden lapsilla on usein pitkä matka kouluun.

Veden ansiosta voidaan perustaa koulun kasvitarha ruokatarjoilua monipuolistamaan. Lisäksi aiotaan hankkia pari lehmää maidon saannin turvaamiseksi, Tempo kertoo.

Oppilaiden terveyttä edistävät myös parantuneet hygieniaolot. Ilman kunnon vessoja ja vettä tyttöjen koulunkäynti tahtoo katkeilla tai loppua kokonaan kuukautisten alettua.

Tarvikkeet kyläkaupasta

Koulun vesisäiliön ja sitä peittävän 400 neliön katoksen rakentaminen maksoi vajaat 40 000 euroa, ja sen kustansivat Kenian rotaryklubi ja Afrikan vesipankki (AWB). Lasten vanhempia pyydettiin osallistumaan 45 eurolla, "jotta he kokisivat hankkeen omakseen", Tempo selittää.

AWB on kansainvälinen sosiaalinen yritys, joka haluaa tehostaa sadeveden talteenottoa ja hyödyntämistä kuivuudesta kärsivissä Afrikan maissa. Se hankkii rahoitusta lahjoittajilta ja sitouttaa paikallisyhteisön mukaan hankkeen toteutukseen.

AWB mainostaa järjestelmäänsä yksinkertaiseksi ja halvaksi. Tarvikkeet löytyvät jokaisen kylän rautakaupasta, ja ylläpito onnistuu asukkaiden omin voimin. Järjestelmä koostuu katoksesta, kouruista, suodattimista ja säiliöistä, joihin kertyy jopa 450 000 litraa vettä muutaman tunnin reippaan sateen jälkeen.

Vesimäärä riittää 400 asukkaalle kahdeksi vuodeksi, mutta säiliöitä voidaan tarvittaessa rakentaa lisää. "Tätä voi verrata rahan laittamiseen pankkiin, siksi nimemme on vesipankki", AWB:n perustaja ja johtaja Chip Morgan sanoo.

Hänen mukaansa järjestelmä on puolta halvempi kuin porakaivo eikä rikkoonnu helposti. "Tavoitteemme on rakentaa 50 yksikköä vuodessa, ja tämä vuosi on jo täyteen buukattu", hän jatkaa.

Vedestä on moneen

Vuonna 2012 laaditun raportin mukaan kenialaisista 59 prosenttia eli turvallisen vesihuollon piirissä ja kunnollinen viemäri ja vessa oli vain kolmanneksella. Puhtaan veden ja vessan puute ovat pääsyy alle viisivuotiaiden lasten sairauksiin, Morgan muistuttaa.

Toinen AWB:lle tärkeä asia on ruokahuolto: sadevesitankki riittää pienen kasvihuoneen ja keittiöpuutarhan kasteluun ja kohentaa perheen ruokahuoltoa tuntuvasti. Siitä on lyhyt askel kaupallisen viljelyn aloittamiseen kylissä, AWB uskoo.

Vesihuolto myös helpottaa naisten ja tyttöjen työtaakkaa, sillä vedenhaku on yleensä heidän tehtävänsä. Nyt aikaa jää enemmän muihin askareisiin ja koulunkäyntiin.

AWB:n kaksi insinööriä kouluttaa järjestön omia teknikkoja ja paikallisia asukkaita vesihuollon ylläpitoon. Morganin mukaan muovisten vesisäiliöiden tulo on vähentänyt muurattujen tiilitankkien kysyntää ja samalla uhkaa kadota niiden rakentamisessa tarvittava tietotaito. Hän puolustaa muurattua säiliötä, "koska se kestää ihmisiän".

Koulutus kehitysmaissa koulutuslapsetvesi ja viemäröinti Kenia Suomen IPS

Lue myös

Alice Albright, GPE-järjestön toiminnanjohtaja
Alice Albright johtaa kansainvälistä koulutusalan järjestöä GPE:tä. Hän on huolissaan koulutukseen suunnattujen kehitysyhteistyövarojen laskusta.
(Kuva:
Tatu Blomqvist
/
Kirkon Ulkomaanapu
)

”Meillä on akuutti koulutuskriisi” – asiantuntijan mukaan sitä ei ratkaista pelkällä rahalla

Koulua käymättömiä lapsia on yhä noin 263 miljoonaa, ja avunantajien tuki koulutukselle on viime vuosina vähentynyt. Suomessa vierailleen yhdysvaltalaisen koulutusasiantuntijan Alice Albrightin mukaan tarvitaan etenkin lisää tietoa siitä, mikseivät lapset käy koulua.
Koululuokka Swazimaassa
Koulutuksen laatu on niin heikkoa Afrikassa, että vain yksi oppilas kymmenestä oppii lukemaan ja laskemaan kunnolla. Kuva Swazimaan pääkaupungista Mbabanesta.
(Kuva:
Mantoe Phakathi
/
IPS
)

Koulu ei aina takaa oppimista

Useimmat lapset pääsevät kouluun, mutta monet eivät opi siellä lukemaan tai laskemaan, käy ilmi Unescon tilastoista.
Ghanalaisia oppilaita tietokoneen ääressä
Monen ghanalaisen opintie jää lyhyeksi rahavaikeuksien takia.
(Kuva:
EIFL
/
CC BY 2.0
)

Ghanaan ilmainen toisen asteen koulutus – ”tieto ei ole vain rikkaita varten”

Ghanan presidentti toteutti kampanjalupauksensa ja ilmoitti, että toisen asteen koulutus on nyt ilmaista. Kriitikot huomauttavat, ettei se riitä.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.(Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Rikkaiden ja köyhien maiden suojelualueita kohtaavat erilaiset uhat, summataan tutkimuksessa.
Unkarin parlamenttitalo
Unkari on ryhtynyt koviin otteisiin siirtolaisuutta vastaan. Kuvassa parlamenttitalo Budapestissä.(Kuva: Frank Schmidt / CC BY 2.0)

Unkari haluaa ryhtyä verottamaan ”laitonta maahanmuuttoa” tukevia järjestöjä

Hallitus ehdottaa myös lähestymiskieltoja ihmisille, jotka ovat mukana laittoman siirtolaisuuden avustamisessa.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.