Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Vertailu: Suomi tähtioppilas kehityspolitiikassa

Suomi on ykkösenä vertailussa, jossa mitataan vauraiden maiden politiikan vaikutuksia kehitysmaihin.
(Kuva: Matti Mattila / CC BY 2.0)

Suomi komeilee ykkösenä tuoreessa Commitment to Development Index (CDI) -vertailussa, jossa pannaan järjestykseen 27 vaurasta maata sen mukaan, miten paljon niiden politiikka hyödyttää köyhiä maita ja näiden kehitystä.

Indeksin tekee vuosittain yhdysvaltalainen ajatushautomo Centre for Global Development. Mitattavia sektoreita ovat esimerkiksi kehitysapu, talouspolitiikka, teknologia ja siirtolaisuus.

Suomi saa erityisen paljon kiitosta finanssi- ja investointipolitiikastaan muun muassa hyvän veropolitiikan ja sääntelyn ansiosta. Vähäisen aseviennin ja rauhanturvaoperaatioihin osallistumisen vuoksi Suomi saa hyvät pisteet myös turvallisuudessa.

Huonoimmat pisteensä Suomi saa siirtolaisuuspolitiikasta. Kotouttamispolitiikka on hyvää, mutta maa voisi ottaa lisää vastuuta ottamalla vastaan enemmän siirtolaisia ja pakolaisia, indeksissä todetaan.

Suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehyksen pääsihteerin Rilli Lappalaisen mukaan indeksissä näkyy Suomen ansiokas ja pitkäjänteinen työ johdonmukaisuuden eteen. Siihen saattaa hänen mukaansa kuitenkin olla tulossa muutos.

"Vaikka voimme olla hetken ylpeitä ykkössijan saavuttamisesta, ei Suomi nykymenolla pysty pitämään sijoitustaan pitkään. Usealla osa-alueella pisteet ovat itse asiassa edellisiä vuosia heikommat, ja nykyisellä trendillä on odotettavissa selkeä notkahdus jo ensi vuonna", Lappalainen toteaa Kehyksen tiedotteessa.

Suomen jälkeen parhaita maita indeksissä ovat Tanska, Ruotsi, Ranska ja Portugali. Yhdysvallat on vasta 20:s ja viimeisenä on Sveitsi, jossa esimerkiksi taloudellisessa läpinäkyvyydessä on parantamisen varaa.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikkatalous Suomi Kehys ry

Lue myös

Sormet tietokoneen näppäimistöllä

Onko tulevaisuus pelkkää tekoälyä?

Tekoälyllä on valtavasti valtaa ja sen mahdollisuudet ja seuraukset pitää tuntea ennen kuin lähdetään soitelleen sotaan, kirjoittaa Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen. Hän ihmettelee, onko Suomen ulkopolitiikan päämissiona nyt opetella koodaamaan ja hyödyntämään tekoälyä lähetystöissä.
2 euron kolikko lähikuvassa

Kehityspoliittinen toimikunta: Suomen tasa-arvotyö ristiriitaista

Tasa-arvo on Suomen kehityspolitiikan pääpainopiste, mutta silti juuri siitä on leikattu, moittii kehityspoliittinen toimikunta tuoreessa vuosiarviossaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Koululaisia välitunnilla

Miljoonat lapset eivät opi koulussa, koska eivät ymmärrä, mitä opettaja sanoo – yhden kielen kansa on yhä monen maan ihanne

Yli kolmannes maailman koululaisista ei saa opetusta omalla äidinkielellään. Suomalainen Kimmo Kosonen ja etiopialainen Mesfin Derash Zeme ovat puhuneet vuosikymmenien ajan äidinkieleen pohjautuvan opetuksen puolesta. Etiopiassa sekä Aasian maissa viestin tärkeys on alettu ymmärtää, ja se näkyy myös oppimistuloksissa.
Kokoussali

Yhdysvallat on ensimmäinen YK:n ihmisoikeusneuvostosta lähtevä maa – ”osoittaa täydellistä piittaamattomuutta perusoikeuksista”

Yhdysvallat kääntää selkänsä kaikille ihmisoikeusloukkausten uhreille ympäri maailman, sanoo Human Rights Watchin johtaja Kenneth Roth.
Suljettujen kauppojen näyteikkunoita

Argentiinan talous uppoaa yhä syvemmälle – yhä useampi työssä käyvä on köyhä

Argentiinan talouskriisi koettelee etenkin pieni- ja keskituloisia. Sähkön, kaasun ja veden hintaa on nostettu presidentti Mauricio Macrin kaudella hurjimmillaan 500 prosenttia. ”Äänestin Macria ja hallitusta viime vaaleissa, mutta nyt se on loppu”, kolmen lapsen isä Miguel Silva, 48, sanoo.
Naisia äänestyskortteineen

Äänestäminen elvyttää demokratiaa

Demokratian laatua kuvaavat indeksit ovat viime vuosina laskeneet ja äänestysaktiivisuus vähentynyt. YK:n kehitysohjelman asiantuntijan Patrick Keuleersin mukaan tilanne muutetaan laskemalla äänioikeusikää, asettamalla ihminen takaisin poliittisen keskustelun keskiöön ja edistämällä äänestämistä kansalaisvelvollisuutena.