Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Vertailu: Suomi tähtioppilas kehityspolitiikassa

Suomi on ykkösenä vertailussa, jossa mitataan vauraiden maiden politiikan vaikutuksia kehitysmaihin.
(Kuva: Matti Mattila / CC BY 2.0)

Suomi komeilee ykkösenä tuoreessa Commitment to Development Index (CDI) -vertailussa, jossa pannaan järjestykseen 27 vaurasta maata sen mukaan, miten paljon niiden politiikka hyödyttää köyhiä maita ja näiden kehitystä.

Indeksin tekee vuosittain yhdysvaltalainen ajatushautomo Centre for Global Development. Mitattavia sektoreita ovat esimerkiksi kehitysapu, talouspolitiikka, teknologia ja siirtolaisuus.

Suomi saa erityisen paljon kiitosta finanssi- ja investointipolitiikastaan muun muassa hyvän veropolitiikan ja sääntelyn ansiosta. Vähäisen aseviennin ja rauhanturvaoperaatioihin osallistumisen vuoksi Suomi saa hyvät pisteet myös turvallisuudessa.

Huonoimmat pisteensä Suomi saa siirtolaisuuspolitiikasta. Kotouttamispolitiikka on hyvää, mutta maa voisi ottaa lisää vastuuta ottamalla vastaan enemmän siirtolaisia ja pakolaisia, indeksissä todetaan.

Suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehyksen pääsihteerin Rilli Lappalaisen mukaan indeksissä näkyy Suomen ansiokas ja pitkäjänteinen työ johdonmukaisuuden eteen. Siihen saattaa hänen mukaansa kuitenkin olla tulossa muutos.

"Vaikka voimme olla hetken ylpeitä ykkössijan saavuttamisesta, ei Suomi nykymenolla pysty pitämään sijoitustaan pitkään. Usealla osa-alueella pisteet ovat itse asiassa edellisiä vuosia heikommat, ja nykyisellä trendillä on odotettavissa selkeä notkahdus jo ensi vuonna", Lappalainen toteaa Kehyksen tiedotteessa.

Suomen jälkeen parhaita maita indeksissä ovat Tanska, Ruotsi, Ranska ja Portugali. Yhdysvallat on vasta 20:s ja viimeisenä on Sveitsi, jossa esimerkiksi taloudellisessa läpinäkyvyydessä on parantamisen varaa.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikkatalous Suomi Kehys ry

Lue myös

Suomen lippu
Suomi tarvitsee suunnitelman kehitysavun palauttamiseksi, sanoo OECD.
(Kuva:
Andrea Cirillo
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

OECD: Suomi tarvitsee suunnitelman kehitysapuvarojen palauttamiseksi ennalleen

Tuoreen vertaisarvion mukaan leikkausten vuoksi Suomi on mennyt yhä kauemmas tavoitteesta, jonka mukaan vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulosta pitäisi ohjata kehitysapuun.
Katunäkymä Accrasta Ghanasta
Yrityksillä on yhä tärkeämpi rooli kehityspolitiikassa, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan asiasta pitäisi keskustella lisää. Kuva Ghanan pääkaupungista Accrasta.
(Kuva:
lucianf
/
Flickr.com
/
CC BY 2.0
)

Yrityksistä havitellaan kehitysmaiden ongelmien ratkaisijoita – tuoreen tutkimuksen mukaan siihen on vielä pitkä matka

Suomessa on usutettu viime vuosina yrityksiä kehitysyhteistyön pariin, mutta tutkimustieto ilmiöstä on puuttunut. Suomalaistutkimus paljastaa, että yritysten käsitys omasta roolistaan on kaukana köyhyyden vähentämisestä.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.
(Kuva:
Richard
/
Flickr.com
/
CC BY-NC 2.0
)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.

Pääuutiset

maailma.netin esitteitä ja näppäimistö
Maailma.netin 17-vuotinen historia uhkaa päättyä tukileikkauksiin.(Kuva: Teija Laakso)

Tukileikkaus voi lopettaa maailma.netin toiminnan

Ulkoministeriö aikoo muokata rajusti järjestöille myönnettyä viestintä- ja globaalikasvatustukea. Muutos supistaisi viestinnän kehitysmaakysymyksistä lähes olemattomiin, vaikka tietoa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan.
Argentiinan lippu
Argentiina on saanut paljon kritiikkiä kiellettyään osaa kansalaisjärjestöedustajista tulemasta WTO:n kokoukseen.(Kuva: Beatrice Murch / CC BY 2.0)

Suomalaisjärjestö pääsee sittenkin WTO-kokoukseen Argentiinaan

Suomalaisen Siemenpuu-säätiön edustaja pääsee sittenkin osallistumaan Maailman kauppajärjestön kokoukseen. Järjestö kiittää ulkoministeriötä ja kehitysministeri Kai Mykkästä vaikuttamistyöstä.
Vessaharja, pönttö ja kumihansikas
Tuntematon sotilas -elokuvaa on markkinoitu muun muassa siivousvälineillä. Näin elokuva ei enää muistutakaan meitä kärsivistä nuorista miehistä itärintamalla vaan on muuttunut mukaviksi ja näpsäköiksi arjen helpottajiksi, kirjoittaa Nora Luoma.(Kuva: Molly Sabourin / CC BY-NC 2.0)

Tuntematon vessaharja

Tuntematon sotilas -elokuvan varjolla on myyty niin siivousvälineitä kuin kivennäisvettäkin. Asioista, joihin liittyvät kuolema, kärsimys, sukupolvelta toiselle siirtyvät traumat ja monimutkainen kansainvälinen politiikka, saadaan leppoisia ja yksinkertaisia tekemällä niistä siivousvälineitä, analysoi Nora Luoma.
Kannettava tietokone ja sen käyttäjä
Nuoret ovat netin suurin käyttäjäryhmä, mutta digikuilu alueiden välillä on suuri.(Kuva: Arne Hoel / World Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Digikuilu koskettaa myös lapsia ja nuoria – useimmat afrikkalaisnuoret eivät pääse verkkoon

Joka kolmas netinkäyttäjä on alaikäinen. Unicef vaatii heille parempaa suojelua sekä myös pääsyä digimaailmaan.