Venäjää vaaditaan tutkimaan ympäristöaktivistin pahoinpitely | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Venäjää vaaditaan tutkimaan ympäristöaktivistin pahoinpitely

Venäläisjärjestön johtaja pahoinpideltiin ja ryöstettiin tämän kuvattua mahdollisesti laittomia rakennustöitä.

Kukkuloita Gelendžikin kaupungissa Venäjällä

Gelendžik, jossa Andrei Rudomakha tutki ympäristörikoksia, on turistikaupunki Mustanmeren rannalla. Kuva: Wasile / Flickr.com / CC BY-NC 2.0.

Kansainväliset järjestöt vaativat Venäjää tutkimaan joulukuun lopussa sattuneen ympäristöaktivisti Andrei Rudomakhan ja tämän kollegoiden pahoinpitelyn.

Venäläistä Environmental Watch on North Caucasus (EWNC) -järjestö johtava Rudomakha, tämän kaksi kollegaa sekä yksi toimittaja kuvasivat Krasnodarin alueelle Mustanmeren rannalle rakennettavan kartanon rakennustöitä ja hakkuita, joita he epäilivät laittomiksi.

Paluumatkalla kolme naamioitunutta miestä hyökkäsi heidän kimppuunsa. Rudomakha sai kallonmurtumia ja aivotärähdyksen ja hänen nenänsä murtui. Kamerat vietiin. Tapahtuman jälkeen hän ja hänen kollegansa ovat saaneet sähköposteja, joissa heitä painostetaan lähtemään maasta.

Venäjän viranomaiset ovat alkanet tutkia tapahtumia ryöstönä ja pahoinpitelynä. Ympäristöjärjestöjen mukaan kyse on kuitenkin muusta.

”Tämä on tapa esittää hyökkäys kotimaisena rikoksena ja välttää ongelman tunnustaminen: alueen säännölliset rikkomukset ympäristö- ja ihmisoikeusaktivisteja vastaan, ja poliittinen ja systemaattinen paine niitä ryhmiä ja aktivisteja kohtaan, jotka paljastavat nämä rikkomukset”, Rudomakha sanoo kansainvälisen Maan ystävät -ympäristöjärjestön sivuilla.

Järjestöt keräävät parhaillaan nimiä vetoomukseen, jotta tapaus tutkittaisiin kunnolla. Suomen Maan ystävät on vedonnut myös Venäjän Suomen-suurlähetystöön sekä Suomen ulkoministeriöön.

EWNC pyrkii suojelemaan Kaukasuksen alueen ympäristöä, ja se on aiemmin muun muassa paljastanut laittomia maakaappauksia. Sen aktivistit ovat joutuneet hyökkäysten kohteeksi ennenkin.

Vuonna 2016 Venäjä julisti sen ”ulkomaiseksi” agentiksi, mutta luokitus peruttiin viime vuoden lopulla, koska järjestö ei enää saa ulkomaista rahoitusta.

Vuonna 2012 voimaan tullut agenttilaki on vaikuttanut kielteisesti kansalaisjärjestöjen toimintaan. Ulkomaanagentti-sanalla on Venäjällä huono kaiku, sillä sitä käytettiin Stalinin aikana ”pettureista”. Se vaikeuttaa esimerkiksi kotimaisen rahoituksen saamista.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan lain voimaantulon jälkeen ainakin 14 venäläistä ympäristöjärjestöä on lopettanut toimintansa.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia