Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Vauras länsi rapauttaa Afrikan taloutta halvoilla kanankoivilla

Koska rikkaille maille kelpaa vain vaalea kananliha, ruskea liha, kuten kanankoivet, myydään halvalla kehittyviin maihin. Tämä puolestaan horjuttaa paikallisia markkinoita ja ruoantuottajien taloutta.
Afrikkalainen maanviljelijä pitää kädessään kanaa.
Maanviljelijä Nelson Haulamballa on sylissään Boschveldin kana, kolmen afrikkalaisen alkperäiskanarodun risteytys. (Kuva: Marianne Pretorius / IPS )

(IPS) -- "Yhdysvaltalaisten ja eurooppalaisten mieltymys valkoiseen lihaan uhkaa koko Afrikan siipikarjaelinkeinon tulevaisuutta”, väittää eteläafrikkalainen johtaja Luc Smalle.

Smallen johtama Rossgro on valtaisa maatalousyritys, jonka 40:ssä kanalassa kasvatetaan miljoonia kanoja. Yritys kasvattaa itse myös kanojen tarvitseman maissin ja soijan. Viime vuosien kehitys kuitenkin huolettaa Luc Smallea.

Vielä kolme vuotta sitten Yhdysvallat ja Eurooppa myivät kanojen reidet ja koivet Venäjälle. Tilanne muuttui vuonna 2014, kun Venäjän presidentti Putin kielsi kananlihan tuonnin. Kieltoa perusteltiin kuluttajien terveydellä, mutta monet näkivät sen poliittisena vastaiskuna länsimaiden Venäjälle Ukrainan tilanteen vuoksi asettamiin pakotteisiin.

Rikkaille kelpaa vain valkoinen liha

Smallelle tuontikiellon syyn selvittäminen ei ole olennaista. Olennaista hänen kannaltaan on, että Venäjän asettama tuontikielto sai Yhdysvallat ja Euroopan etsimään vaihtoehtoisia markkinoita kehittyvistä maista.

”Suurin osa ensimmäisestä maailmasta syö vain valkoista lihaa, joten he dumppaavat kanojen ruskean lihan kolmanteen maailmaan, erityisesti Afrikkaan”, Smalle sanoo.

Hänen mielestään koko Afrikan pitäisi asettua yhtenäisesti vastustamaan rikkaiden maiden halpamyyntiä ja asettaa länsimaista tuotaville kananjaloille tulleja ja tuontimaksuja maanosan kanatalouden pelastamiseksi.

Kanan valkoista lihaa ovat rintapalat ja siivet, ruskeaa lihaa puolestaan koivet ja reidet. Ravitsemuksellisesti ne eroavat toisistaan rasvan määrässä. Valkoisessa lihassa rasvaa on vähemmän, joten sitä pidetään terveellisempänä. Länsimaisissa marketeissa kärryihin poimitaan useimmin fileet ja rintaleikkeet, koivet ja reidet käyvät kaupaksi huonommin.

Smallen mielestä afrikkalaisen siipikarjaelinkeinon kilpailukyky kärsii merkittävästi vauraista maista tuotavan kananlihan vuoksi. Afrikassa kanojen tuotantokustannukset ovat suuremmat kuin Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Myös vauraiden maiden maataloustuet vääristävät kilpailua. Suurin osa afrikkalaisista kanankasvattajista on yritystoiminnastaan velkaa pankille ja näin ollen huonommassa asemassa kuin eurooppalaiset ja amerikkalaiset tuottajat, jotka saavat valtiolta maataloustukia.

Afrikan talouskasvu uhkaa hyytyä

Smalle ei ole yksin aivoitustensa kanssa. Afrikan kilpailukykyraportti kuluvalta vuodelta näyttää tukevan hänen väitteitään.

Afrikan kehityspankin, Maailmanpankin ja Maailman talousfoorumin yhdessä tuottamassa raportissa varoitetaan, että ilman nopeita toimia Afrikan maihin ei saada luotua tarpeeksi työpaikkoja niille 450 miljoonalle nuorelle, joiden arvioidaan siirtyvän työmarkkinoille seuraavan 20 vuoden aikana. Nykypolitiikalla uusia työpaikkoja syntyy samana aikana vain 100 miljoonaa.

Lähes jokaisen Afrikan maan talouskasvu on hidastunut kymmenen vuoden suotuisan kasvun jälkeen ja uhkaa hyytyä entisestään. Yhdessä nopean väestönkasvun kanssa se muodostaa vaikean yhtälön.

Kilpailukykyraportin mukaan Afrikan väestönkasvu ei kuitenkaan ole pelkkä ongelma. Myös maanosan toivo on sen nuoressa ja dynaamisessa väestössä, joka voi vielä kääntää maanosan talouden nousuun.

maatalousruokatalous Afrikka Suomen IPS

Lue myös

Kanaa rokotetaan Malawissa
Lydia Katengeza (oik.) antaa Newcastlen taudilta suojaavaa rokotetta malawilaisen viljelijäperheen kanalle Lumbwen kylässä.
(Kuva:
Charles Mkoka
/
IPS
)

Rokottaja pelastaa kanoja Malawissa

Kanat ovat malawilaisten tärkeimpiä kotieläimiä, mutta kehitystä haittaa Newcastlen tauti, joka voi hävittää 90 prosenttia siipikarjasta. Tautia torjutaan nyt rokotteella.
Meksikolainen luomuviljelijä Victor Rodríquez torilla
Victor Rodríquez kuuluu San Miguel Topilejon luomuviljelijöiden Del Campo Ololigue -järjestöön. Hän myy tuotteitaan Tlalpan vaihtoehtotorilla.
(Kuva:
Emilio Godoy
/
IPS
)

Pienviljelijät ja kuluttajat kohtaavat Meksikossa

Ruuan suoramyynnillä on saatu hyviä tuloksia Meksikossa. Victor Rodríguez on tyytyväinen valintaan ryhtyä luomuviljelijäksi ja luoda suoria toimitusväyliä sen sijaan, että myisi satonsa välittäjille pilkkahintaan.
Armeijamato maanviljelijän kädessä Zimbabwessa Gwandan alueella.
Armeijamato maanviljelijän kädessä Zimbabwessa Gwandan alueella.
(Kuva:
Busani Bafana
/
IPS
)

Yöperhosen toukka uhkaa satoja eteläisessä Afrikassa

Saharan etelänpuoleisen Afrikan maat ovat sopineet yhteistyöstä taistelussa armeijamadoksi kutsuttua yöperhosen toukkaa vastaan. Pyrkimys on ehkäistä ennalta toukkien tuhot.

Pääuutiset

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.(Kuva: Teija Laakso)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.
Kuva EU-parlamentin istuntosalissa
Aseteollisuus jyräsi Euroopan parlamentin, kun puolustusrahastosta päätettiin, sanovat järjestöt.(Kuva: © European Union 2017 - European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0)

Aseteollisuus lobbaa EU:ssa – järjestöt huolissaan

Aseteollisuuden lobbareilla oli suuri valta, kun EU:n uudesta puolustusrahastosta päätettiin, sanotaan tuoreessa raportissa.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.(Kuva: Richard / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.