Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Välimeri koitunut tänä vuonna yli 150 siirtolaislapsen kohtaloksi

Lähes 37 000 ihmistä on saapunut tänä vuonna Eurooppaan keskisen Välimeren reittiä. Etenkin lasten määrä on kasvanut.
Siirtolaisia saapumassa Sisiliaan vuonna 2015. (Kuva: International Federation of Red Cross and Red Crescent Societies / CC BY-NC-ND 2.0)

Yli 150 lasta on menettänyt henkensä tänä vuonna yrittäessään saapua Italiaan Pohjois-Afrikasta niin sanottua keskisen Välimeren reittiä pitkin. Todellinen luku on luultavasti vielä korkeampi, sillä monet lapset saapuvat yksin, kertoo YK:n lastenjärjestö Unicef.

Järjestön mukaan lasten osuus Italiaan tulevista siirtolaisista on noussut yli 40 prosenttia viime vuoteen verrattuna huolimatta siitä, että reittiä pidetään yhtenä maailman vaarallisimmista. Myös yksin tulevien lapsien määrä on kasvanut edellisvuodesta.

"On erittäin huolestuttavaa, että haavoittuvat ihmiset, muun muassa tuhannet lapset, riskeeraavat henkensä päästäkseen Eurooppaan käyttäen tätä äärimmäisen vaarallista reittiä. Tämä todistaa, että kun turvallisia ja laillisia teitä ei ole, epätoivoiset perheet ja lapset tekevät mitä tahansa paetakseen konfliktia, köyhyyttä ja riistoa", sanoo järjestön alueellinen johtaja Afshan Khan tiedotteessa.

Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n mukaan tänä vuonna keskisen Välimeren reittiä pitkin Eurooppaan on tullut runsaat 36 700 ihmistä, noin 45 prosenttia enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. 898 on raportoitu kadonneeksi. 

Esimerkiksi viime viikonloppuna Välimereltä pelastettiin yli 8 300 siirtolaista, jotka olivat saapuneet 55 kumiveneellä.

Keskinen Välimeri on tärkeä siirtolaisreitti, sillä siirtolaisten tulo Turkista Kreikkaan on vaikeutunut viime vuonna solmitun EU:n ja Turkin pakolaissopimuksen vuoksi. IOM:n mukaan yhteensä tänä vuonna keskisen, itäisen ja läntisen Välimeren reittien kautta on tullut Eurooppaan lähes 43 000 ihmistä.

Siirtolaiset ja pakolaiset EuroopassaHonduras ja ihmisoikeudet lapsetpakolaisetsiirtolaisuus

Lue myös

Zaatarin pakolaisleirin telttoja ja ihmisiä
UNHCR:n mukaan noin 1,2 miljoonaa pakolaista tarvitsee uudelleensijoituspaikan. Kuva Syyrian pakolaisia majoittavalta Zaatarin pakolaisleiriltä Jordaniasta.
(Kuva:
World Bank Photo Collection
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Pakolaiskiintiötä halutaan nostaa – ”hallitus todistaisi arvojensa muuttuneen”

Suomen pakolaiskiintiö on pysynyt samana lähes koko 2000-luvun. Maailman pakolaispäivän paneelissa toivottiin, että kiintiötä voitaisiin nyt, kun turvapaikanhakijoiden määrä on hallinnassa ja perussuomalaiset ulkona hallituksesta.
Tietokone ja kädet
Koodaamisen opettelun toivotaan lisäävän vuorovaikutusta pakolaisten ja paikallisten välillä Kreikassa.
(Kuva:
Rachel Johnson
/
CC BY-ND 2.0
)

Pakolaiset ja paikalliset nuoret koodaavat yhdessä Kreikassa

Kirkon Ulkomaanapu vetää Ateenassa pilottia, jossa pakolaistaustaiset sekä kreikkalaiset nuoret osallistuvat koodaustyöpajoihin. Taitojen opettamisen lisäksi tarkoituksena on lisätä vuoropuhelua.
(Kuva: Metropolico.org / CC BY-SA 2.0)

Pakolaisneuvonta supistaa toimintaansa

Pakolaisneuvonta irtisanoo henkilökuntaansa. Taustalla ovat turvapaikanhakijoiden oikeusapuun viime syksynä tehdyt muutokset.

Pääuutiset

Zaatarin pakolaisleirin telttoja ja ihmisiä
UNHCR:n mukaan noin 1,2 miljoonaa pakolaista tarvitsee uudelleensijoituspaikan. Kuva Syyrian pakolaisia majoittavalta Zaatarin pakolaisleiriltä Jordaniasta.(Kuva: World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

Pakolaiskiintiötä halutaan nostaa – ”hallitus todistaisi arvojensa muuttuneen”

Suomen pakolaiskiintiö on pysynyt samana lähes koko 2000-luvun. Maailman pakolaispäivän paneelissa toivottiin, että kiintiötä voitaisiin nyt, kun turvapaikanhakijoiden määrä on hallinnassa ja perussuomalaiset ulkona hallituksesta.
Ruoka-apua saavia ihmisiä Etelä-Sudanissa
Leerin maakuntaan julistettiin nälänhätä helmikuussa. Nyt se on taltutettu, mutta ruokapulasta kärsii silti Etelä-Sudanissa yhä useampi.(Kuva: Robert Oxley / DFID / CC BY 2.0)

Etelä-Sudanin nälänhätä taltutettu – ruokakriisi pahenee silti

Kahteen Etelä-Sudanin osavaltioon julistettiin helmikuussa nälänhätä. Nyt tilanne on parantunut, mutta nälästä kärsii silti yhä useampi, kertovat YK-järjestöt.
Zimbabwelainen naisviljelijä levittää kasvimaalle lehmänlantaa lannoitteeksi.
Zimbabwelainen Margaret Gauti Mpofu levittää päivittäin lehmänlantaa puolen hehtaarin kasvimaalleen korvatakseen keinokastelun pois huuhtomia ravinteita.(Kuva: Busani Bafana / IPS)

Aavikkoa torjutaan hehtaari kerrallaan

Ilmastonmuutos on pidentänyt kuivuuskausia ja nopeuttanut aavikoitumista. Länsi-Afrikassa on otettu käyttöön perinteisiä viljelymenetelmiä, joiden avulla maata voidaan viljellä kuivemmallakin maaperällä.
Kangasta, kaavoja ja sakset
Viskoosi on monien kankaiden ja vaatteiden ainesosa.(Kuva: 190.arch / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Vaatebrändit ostavat viskoosia saastuttavilta tehtailta

H&M:n, Zaran ja Benettonin kaltaiset isot vaatebrändit hankkivat viskoosia Aasiassa sijaitsevilta tehtailta, jotka saastuttavat ympäristöä ja aiheuttavat terveyshaittoja.