Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Välimeri koitunut tänä vuonna yli 150 siirtolaislapsen kohtaloksi

Lähes 37 000 ihmistä on saapunut tänä vuonna Eurooppaan keskisen Välimeren reittiä. Etenkin lasten määrä on kasvanut.
Siirtolaisia saapumassa Sisiliaan vuonna 2015. (Kuva: International Federation of Red Cross and Red Crescent Societies / CC BY-NC-ND 2.0)

Yli 150 lasta on menettänyt henkensä tänä vuonna yrittäessään saapua Italiaan Pohjois-Afrikasta niin sanottua keskisen Välimeren reittiä pitkin. Todellinen luku on luultavasti vielä korkeampi, sillä monet lapset saapuvat yksin, kertoo YK:n lastenjärjestö Unicef.

Järjestön mukaan lasten osuus Italiaan tulevista siirtolaisista on noussut yli 40 prosenttia viime vuoteen verrattuna huolimatta siitä, että reittiä pidetään yhtenä maailman vaarallisimmista. Myös yksin tulevien lapsien määrä on kasvanut edellisvuodesta.

"On erittäin huolestuttavaa, että haavoittuvat ihmiset, muun muassa tuhannet lapset, riskeeraavat henkensä päästäkseen Eurooppaan käyttäen tätä äärimmäisen vaarallista reittiä. Tämä todistaa, että kun turvallisia ja laillisia teitä ei ole, epätoivoiset perheet ja lapset tekevät mitä tahansa paetakseen konfliktia, köyhyyttä ja riistoa", sanoo järjestön alueellinen johtaja Afshan Khan tiedotteessa.

Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n mukaan tänä vuonna keskisen Välimeren reittiä pitkin Eurooppaan on tullut runsaat 36 700 ihmistä, noin 45 prosenttia enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. 898 on raportoitu kadonneeksi. 

Esimerkiksi viime viikonloppuna Välimereltä pelastettiin yli 8 300 siirtolaista, jotka olivat saapuneet 55 kumiveneellä.

Keskinen Välimeri on tärkeä siirtolaisreitti, sillä siirtolaisten tulo Turkista Kreikkaan on vaikeutunut viime vuonna solmitun EU:n ja Turkin pakolaissopimuksen vuoksi. IOM:n mukaan yhteensä tänä vuonna keskisen, itäisen ja läntisen Välimeren reittien kautta on tullut Eurooppaan lähes 43 000 ihmistä.

Siirtolaiset ja pakolaiset EuroopassaHonduras ja ihmisoikeudet lapsetpakolaisetsiirtolaisuus

Lue myös

Maailmanpyörä Helsingissä
Pakolaisavun mielestä omakielisestä yhteiskuntaopetuksesta pitäisi tehdä lakisääteistä.
(Kuva:
Miquel Frontera
/
CC BY-SA 2.0
)
Syyrian pakolaislapsia Azraqin pakolaisleirillä Jordaniassa
Syyrian pakolaislapsia Azraqin pakolaisleirillä Jordaniassa.
(Kuva:
Russell Watkins
/
DFID
/
CC BY 2.0
)

Pakolaisapu: Keskustalla ongelmalliset ehdot pakolaiskiintiön nostolle

Keskustan mukaan Suomen pakolaiskiintiötä voidaan nostaa, mutta Pakolaisavun mukaan puolueen ehdoilla siihen voi mennä vuosia.
We are all immigrants -teksti seinässä
Sillä, millaista kieltä turvapaikanhakijoista ja pakolaisista käytetään, on väliä, kirjoittaa Kaisa Väkiparta.
(Kuva:
Stefanie Eisenschenk
/
CC BY 2.0
)

Sanoilla on väliä

Ääripäät ja tolkun ihmiset. Paperittomat ja laittomasti maassa oleskelevat siirtolaiset. Miksi turvapaikanhakijoista ja pakolaisista puhuminen on niin vaikeaa? Sanat ovat painavia, ja niiden merkitykset on tärkeä tiedostaa, kirjoittaa Kaisa Väkiparta.

Pääuutiset

Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.(Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Taskulaskin
Veronkierron vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Helsingissä.(Kuva: bradhoc / CC BY 2.0)

Veroparatiisien vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Suomessa

Kansainväliset asiantuntijat pohtivat ensi viikolla Helsingissä, miten kitkeä verovälttelyä ja laitonta pääomapakoa.
Pilvenpiirtäjiä Chicagossa
Tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.(Kuva: Don Harder / CC BY-NC 2.0)

Kasvutalouden panttivangit

Päättäjät ja kansalaiset ovat tottuneet ajattelemaan, että bruttokansantuotteen kasvu tuo meille asioita, joita arvostamme: elintasoa, julkisia palveluita, turvallisuutta. Mutta tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.