Uutiset Verkko- ja viestintäteknologia

Vajaa puolet maailman väestöstä netissä

Netinkäyttäjien määrä kasvaa, mutta erot rikkaiden ja köyhien maiden välillä ovat yhä suuria.
(Kuva: ben dalton / Flickr.com / cc 2.0)

Noin 3,2 miljardia ihmistä käyttää nettiä, mikä tarkoittaa noin 43,4:ää prosenttia maailman väestöstä. Kehitysmaissa netinkäyttäjien määrä on lähes tuplaantunut viidessä vuodessa, mutta ero rikkaisiin maihin on yhä suuri, käy ilmi YK:n televiestintäjärjestö ITU:n vuotuisesta raportista.

Viime viikolla julkaistun raportin mukaan 46 prosentilla maailman väestöstä on tämän vuoden loppuun mennessä nettiyhteys kotonaan. Kasvua on vuoteen 2010 verrattuna 16 prosenttiyksikköä. Kehittyneissä maissa nettiyhteys kotona on jo yli 80 prosentilla ja kehitysmaissa yli kolmanneksella väestöstä, mutta vähiten kehittyneissä maissa osuus on vain 6,7 prosenttia.

Netinkäytön yleistyminen on hidastunut viime vuosina, ja maailma ei raportin mukaan olekaan saavuttamassa ITU:n tavoitteita, joiden mukaan muun muassa kehitysmaiden kotitalouksista puolella pitäisi vuoteen 2020 mennessä olla nettiyhteys.

Raporttiin sisältyvän informaatioteknologian käyttömahdollisuuksia ja -taitoja mittaavan indeksin mukaan parhaita it-maita ovat Etelä-Korea, Tanska ja Islanti. Suomi on sijalla 12. Huonoimmin pärjäävät Afrikan maat, joista suurin osa on indeksin huonoimmin pärjäävän neljänneksen joukossa. Indeksissä on mukana 167 maata, joista viimeisellä sijalla Tšad.

Verkko- ja viestintäteknologia kehitysinformaatioteknologiainternet

Lue myös

Kannettava tietokone ja sen käyttäjä
Nuoret ovat netin suurin käyttäjäryhmä, mutta digikuilu alueiden välillä on suuri.
(Kuva:
Arne Hoel
/
World Bank
/
CC BY-NC-ND 2.0
)
(Kuva: Zofeen Ebrahim / IPS)

Netti suljettiin viime vuonna yli 50 kertaa

Verkko suljettiin muun muassa vaalien takia. Kolmessa maassa syynä oli halu estää lunttaus.
(Kuva: Harvey Barrison / CC BY-SA 2.0)

Zimbabwe yrittää panna sosiaalisen median kuriin

Valmisteilla olevaa lakia tietokone- ja kyberrikoksista perustellaan terrorismin torjunnalla, mutta sananvapauden puolustajat pelkäävät sen suitsivan ilmaisunvapauden rippeetkin.

Pääuutiset

Cyece-järjestön tiedottaja Taleka Makunje
Malawilainen Taleka Makunje vieraili syksyllä Helsingissä. Hän kampanjoi kotimaassaan seksuaaliterveyden puolesta.(Kuva: Teija Laakso)

”Luulin, että ehkäisy veisi lisääntymiskyvyn” – kehitysmaissa yhä useampi käyttää ehkäisyä, mutta ennakkoluulot ovat syvällä

Malawilainen Taleka Makunje kampanjoi maansa nuorten seksuaaliterveyden parantamiseksi. Vaikka tilanne on parantunut, ongelmana on muun muassa se, että moni pitää ehkäisyä länsimaisena hapatuksena.
Maailmanpankin johtaja Jim Yong Kim
Maailmapankki ilmoitti tällä viikolla luopuvansa öljyn ja kaasun etsintä- ja poraushankkeiden rahoittamisesta. Kuvassa pankin pääjohtaja Jim Yong Kim.(Kuva: Simone D. McCourtie / World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

Maailmanpankki lopettaa öljyn ja kaasun etsinnän ja porauksen tukemisen – ”ilmoituksen merkitystä on vaikea yliarvioida”

Maailmanpankki on rahoittanut öljy- ja kaasuhankkeita yli miljardilla dollarilla vuodessa. Pian siitä tehdään loppu.
Moskeija Beirutissa Libanonissa
Lähi-idässä käydään parhaillaan gangsterisyndikaattien kaltaista sotaa poliittisesta vaikutusvallasta, kirjoittaa Hannu Reime.(Kuva: Jean-Philippe Rebuffet / CC BY-NC-ND 2.0)

Lähi-Itä: Tungosta geopoliittisella tunkiolla

Muun muassa Saudi-Arabian ja Libanonin suhteista on kuulunut viime aikoina yllättäviä uutisia. Hannu Reimen mukana Lähi-idässä käydään parhaillaan taistoa poliittisesta vaikutusvallasta, eikä roskatunkion päälle mahdu kuin yksi paikallinen kukko.
Syyrialainen pakolaisperhe asuntonsa edessä jordanialaisella pakolaisleirillä
Syyrialaiset Yasser, Bahryeh ja heidän kolme lastaan, Mohammed, Abdullah ja Amal, elävät Azraqin pakolaisleirillä Jordaniassa. Syyriassa on yksi maailman suurimmista humanitaarisista kriiseistä.(Kuva: Russell Watkins / DFID / CC BY 2.0)

Apua tarvitsevien määrä kasvaa ensi vuonna entisestään

YK aikoo välittää hätäapua ensi vuonna yli 90 miljoonalle ihmiselle. Avun tarve on kasvanut, ja syynä ovat etenkin konfliktit: maailman kolme suurinta humanitaarista kriisiä ovat kaikki konfliktin synnyttämiä.