Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Uusi tutkimus paneutuu kehitysyhteistyön ammattilaisten arkeen – myös ristiriidat halutaan esiin

Suomalaisten kehitysyhteistyöntekijöiden muistitietoa kerätään parhaillaan tutkimusta varten. Tarkoituksena on kaivella muun muassa alan jännitteitä, joita ei usein virallisissa dokumenteissa puida, kertoo dosentti Jan Kuhanen.
Nainen nuotiolla Kambodžassa
Suomalaiset ovat tehneet kehitysyhteistyötä ympäri maailmaa, ja nyt myös kehitysyhteistyön tekijöiden arkikokemuksia halutaan tutkia. Kuva Kambodžasta, joka on ollut yksi Suomen kehitysyhteistyön kohdemaista. (Kuva: Hanna Öunap / global.finland.fi / CC BY-NC 2.0)

Suomalaiset ovat tehneet nykymuotoista kehitysyhteistyötä 1960-luvulta lähtien. Työn tuloksista ja tehokkuudesta on keskusteltu viime vuosina paljonkin, mutta kehitysyhteistyön kenttätyötä tekevien kokemukset ovat jääneet taka-alalle.

Pian siihen tulee muutos. Uudessa tutkimushankkeessa kerätään parhaillaan suomalaisten kehitysyhteistyöammattilaisten muistitietoa ja heidän kokemuksistaan aiotaan julkaista lähivuosina akateeminen tutkimus.

”Kehitysyhteistyöntekijöiden muistelmia on Suomessa julkaistu paljonkin, mutta akateemista tutkimusta siitä, miten he ovat työnsä kokeneet, ei juurikaan ole, kertoo aineistoa keräävä tutkija, dosentti Jan Kuhanen.

Kuhanen on Koneen Säätiön tutkija Oulun yliopiston johtamassa Kehitysyhteistyön mieli ja mielettömyys -hankkeessa.

Hohto karisee

Hankkeessa käytetään aineistona Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran viime vuonna keräämää muistitietomateriaalia, jossa kehitysyhteistyöntekijät ovat saaneet kertoa kokemuksistaan. Lisäksi haastatellaan 40–50:tä kehitysyhteistyöalan ammattilaista.

Tarkoituksena on selvittää, miksi kehitysyhteistyöntekijät ovat alalle lähteneet, miten he itse kokevat työnsä merkityksen ja mielekkyyden ja miten heidän mielikuvansa ovat muuttuenet. Tutkijat haluavat kaivaa esiin myös työn ristiriitaisuuksia – vaikkapa tietoa hankkeiden viivästymisestä henkilökohtaisten skismojen takia.

”Ristiriidat eivät muistelmissa ja virallisissa dokumenteissa juurikaan tule esiin. Kaikilla aloilla kuitenkin on omat sisäiset jännitteensä. Tässä yritetään hahmotella niitä ja tuoda esiin työn arkipäivää, joka ei meille tavallisille pulliaisille muuten näy”, Kuhanen kertoo.

Samalla kartoitetaan kehitysyhteistyönäkemysten muutosta eri vuosikymmeninä. Sen uskotaan heijastavan samalla myös Suomen muuttumista.

Tutkimus on vasta alkuvaiheessa, mutta Kuhasen mukaan aineistosta on huomattu ainakin se, että kehitysyhteistyö on vuosien varrella muuttunut yhä ammattimaisemmaksi.

”Ideologinen hohto on jäänyt vähän vähemmälle. 1970- ja -80-luvuilla kehitysyhteistyöntekijöiden mentaliteetti oli ehkä enemmän se, että haluttiin muuttaa maailmaa paremmaksi, mutta nykyisin monet toimivat konsulttifirmojen palkkalistoilla ja työ on paljon lyhytjänteisempää. Toisaalta uskonnollisilla organisaatioilla pitkäjänteisyys on ehkä pysynyt vähän paremmin”, hän kertoo.

Järjestöt kyykkyyn

Kehitysyhteistyöntekijöiden kokemuksia on tutkittu viime vuosina myös muissa maissa. Kuhasen mukaan Suomi poikkeaa monista isoista maista kuitenkin siinä, että meillä ei ole siirtomaahistoriaa.

Toisaalta suomalaiset omaksuivat silti samat siirtomaa-ajalta periytyvät toimintamallit osaksi omaa kehityspolitiikkaansa isompien maiden esimerkistä, hän huomauttaa.

”Esimerkiksi 1960- ja 1970-luvuilla ei pahemmin kyselty vastaanottajamailta, mitä mieltä ne olivat Samantyyppistä oli kolonialismin aikana”, hän toteaa.

Kuhanen uskoo, että tutkimushankkeella voi olla annettavaa myös viime vuosina Suomessa käytyyn keskusteluun, jossa on kritisoitu sekä kehitysyhteistyötä että valtionhallinnon vuonna 2016 toteuttamia kehitysyhteistyöleikkauksia.

”Oma tuntumani on, että nykypolitiikka ei saa kehitysyhteistyön tekijöiden kannatusta. Nykyhallituksen ajama politiikka on pannut suomalaiset kansalaisjärjestöt aika lailla kyykkyyn, ja monet pitkän linjan tekijät ovat joutuneet miettimään, lopettaako homman kokonaan”, hän toteaa.

Korjaus: Jan Kuhasen titteli korjattu 11.1.2018.
Tarkennus: Korjattu artikkelin ensimmäistä lausetta 12.1.2018: Suomessa on tehty nykymuotoista kehitysyhteistyötä noin 1960-luvulta alkaen. Esimerkiksi lähetystyöpohjaista kehitysyhteistyötä tehtiin jo sitä ennen.

Suomen kehityspolitiikka avustustyökatastrofiapukehitysyhteistyötyöpolitiikka Suomi

Lue myös

2 euron kolikko lähikuvassa

Kehityspoliittinen toimikunta: Suomen tasa-arvotyö ristiriitaista

Tasa-arvo on Suomen kehityspolitiikan pääpainopiste, mutta silti juuri siitä on leikattu, moittii kehityspoliittinen toimikunta tuoreessa vuosiarviossaan.
Suomen lippu ison rakennuksen edustalla

Yksityisen sektorin kehitys vaatii valtioiden ohjausta

Jos sotien jälkeinen Suomi olisi nojannut nykyisiin kehityspolitiikan oppeihin, olisimme yhä kehitysmaa, kirjoittavat Matti Ylönen ja Teppo Eskelinen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen pitää silmillään kahta kuukuppia.

Kuukautishäpeä rajoittaa naisten elämää ympäri maailman – Tansaniassa rikotaan tabuja kuukupin avulla

Kuukautiset ovat useimmissa kulttuureissa tabu, joka voi aiheuttaa muun muassa hygieniaongelmia ja koulupoissaoloja. Tansanialainen Hyasintha Ntuyeko on käynyt väärien uskomusten kimppuun. Työ on hidasta, sillä maassa on pohdittu jopa sitä, viekö uutuustuote kuukuppi neitsyyden.
Ihmisiä tulvavedessä ajavan rekka-auton lavalla

Ensin kuivuus, sitten tulvat – Somaliassa on satanut eniten yli 30 vuoteen

Somalia on kärsinyt viime vuosina useista peräkkäisistä kuivuuskausista, mutta tänä vuonna on kääntynyt lähes päälaelleen.
Toimittajia ja kameroita murhatun toimittajan muistopaikalla Nicaraguan Managuassa

Nicaragua kuristaa mediaa jo lähes samaan malliin kuin oikeistodiktatuurin aikana

Nicaraguan viime aikojen mielenosoitukset ovat johtaneet siihen, että sananvapaus on pohjamudissa. ”En ole aiemmin joutunut näin kovan hyökkäyksen kohteeksi”, kertoo kriittistä radio-ohjelmaa tekevä toimittaja Luis Galeano.
Seeproja kansallispuistossa

Tutkijat: Luonnonsuojelualueetkaan eivät välty ihmisen vaikutukselta – kolmasosa suojelualueista ”voimakkaan paineen alla”

Monet maat sanovat perustaneensa suojelualueita kansainvälisen sopimuksen mukaisesti, mutta todellisuudessa ihmisen annetaan tuhota alueita, moittii tuore tutkimus.