Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Uusi tutkimus paneutuu kehitysyhteistyön ammattilaisten arkeen – myös ristiriidat halutaan esiin

Suomalaisten kehitysyhteistyöntekijöiden muistitietoa kerätään parhaillaan tutkimusta varten. Tarkoituksena on kaivella muun muassa alan jännitteitä, joita ei usein virallisissa dokumenteissa puida, kertoo dosentti Jan Kuhanen.
Nainen nuotiolla Kambodžassa
Suomalaiset ovat tehneet kehitysyhteistyötä ympäri maailmaa, ja nyt myös kehitysyhteistyön tekijöiden arkikokemuksia halutaan tutkia. Kuva Kambodžasta, joka on ollut yksi Suomen kehitysyhteistyön kohdemaista. (Kuva: Hanna Öunap / global.finland.fi / CC BY-NC 2.0 )

Suomalaiset ovat tehneet nykymuotoista kehitysyhteistyötä 1960-luvulta lähtien. Työn tuloksista ja tehokkuudesta on keskusteltu viime vuosina paljonkin, mutta kehitysyhteistyön kenttätyötä tekevien kokemukset ovat jääneet taka-alalle.

Pian siihen tulee muutos. Uudessa tutkimushankkeessa kerätään parhaillaan suomalaisten kehitysyhteistyöammattilaisten muistitietoa ja heidän kokemuksistaan aiotaan julkaista lähivuosina akateeminen tutkimus.

”Kehitysyhteistyöntekijöiden muistelmia on Suomessa julkaistu paljonkin, mutta akateemista tutkimusta siitä, miten he ovat työnsä kokeneet, ei juurikaan ole, kertoo aineistoa keräävä tutkija, dosentti Jan Kuhanen.

Kuhanen on Koneen Säätiön tutkija Oulun yliopiston johtamassa Kehitysyhteistyön mieli ja mielettömyys -hankkeessa.

Hohto karisee

Hankkeessa käytetään aineistona Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran viime vuonna keräämää muistitietomateriaalia, jossa kehitysyhteistyöntekijät ovat saaneet kertoa kokemuksistaan. Lisäksi haastatellaan 40–50:tä kehitysyhteistyöalan ammattilaista.

Tarkoituksena on selvittää, miksi kehitysyhteistyöntekijät ovat alalle lähteneet, miten he itse kokevat työnsä merkityksen ja mielekkyyden ja miten heidän mielikuvansa ovat muuttuenet. Tutkijat haluavat kaivaa esiin myös työn ristiriitaisuuksia – vaikkapa tietoa hankkeiden viivästymisestä henkilökohtaisten skismojen takia.

”Ristiriidat eivät muistelmissa ja virallisissa dokumenteissa juurikaan tule esiin. Kaikilla aloilla kuitenkin on omat sisäiset jännitteensä. Tässä yritetään hahmotella niitä ja tuoda esiin työn arkipäivää, joka ei meille tavallisille pulliaisille muuten näy”, Kuhanen kertoo.

Samalla kartoitetaan kehitysyhteistyönäkemysten muutosta eri vuosikymmeninä. Sen uskotaan heijastavan samalla myös Suomen muuttumista.

Tutkimus on vasta alkuvaiheessa, mutta Kuhasen mukaan aineistosta on huomattu ainakin se, että kehitysyhteistyö on vuosien varrella muuttunut yhä ammattimaisemmaksi.

”Ideologinen hohto on jäänyt vähän vähemmälle. 1970- ja -80-luvuilla kehitysyhteistyöntekijöiden mentaliteetti oli ehkä enemmän se, että haluttiin muuttaa maailmaa paremmaksi, mutta nykyisin monet toimivat konsulttifirmojen palkkalistoilla ja työ on paljon lyhytjänteisempää. Toisaalta uskonnollisilla organisaatioilla pitkäjänteisyys on ehkä pysynyt vähän paremmin”, hän kertoo.

Järjestöt kyykkyyn

Kehitysyhteistyöntekijöiden kokemuksia on tutkittu viime vuosina myös muissa maissa. Kuhasen mukaan Suomi poikkeaa monista isoista maista kuitenkin siinä, että meillä ei ole siirtomaahistoriaa.

Toisaalta suomalaiset omaksuivat silti samat siirtomaa-ajalta periytyvät toimintamallit osaksi omaa kehityspolitiikkaansa isompien maiden esimerkistä, hän huomauttaa.

”Esimerkiksi 1960- ja 1970-luvuilla ei pahemmin kyselty vastaanottajamailta, mitä mieltä ne olivat Samantyyppistä oli kolonialismin aikana”, hän toteaa.

Kuhanen uskoo, että tutkimushankkeella voi olla annettavaa myös viime vuosina Suomessa käytyyn keskusteluun, jossa on kritisoitu sekä kehitysyhteistyötä että valtionhallinnon vuonna 2016 toteuttamia kehitysyhteistyöleikkauksia.

”Oma tuntumani on, että nykypolitiikka ei saa kehitysyhteistyön tekijöiden kannatusta. Nykyhallituksen ajama politiikka on pannut suomalaiset kansalaisjärjestöt aika lailla kyykkyyn, ja monet pitkän linjan tekijät ovat joutuneet miettimään, lopettaako homman kokonaan”, hän toteaa.

Korjaus: Jan Kuhasen titteli korjattu 11.1.2018.
Tarkennus: Korjattu artikkelin ensimmäistä lausetta 12.1.2018: Suomessa on tehty nykymuotoista kehitysyhteistyötä noin 1960-luvulta alkaen. Esimerkiksi lähetystyöpohjaista kehitysyhteistyötä tehtiin jo sitä ennen.

Suomen kehityspolitiikka avustustyökatastrofiapukehitysyhteistyötyöpolitiikka Suomi

Lue myös

Naisia jonottamassa klinikalle Nigeriassa
Boko Haram -ääriryhmän kurittamassa Koillis-Nigeriassa on viime vuosina kärsitty vakavasta ruokakriisistä. Naiset jonottivat muun muassa aliravitsemustapauksia hoitavan Alima-järjestön klinikalle elokuussa 2016.
(Kuva:
Isabel Coello
/
European Commission DG ECHO
/
CC BY-NC-ND 2.0
)
Suomen lippu
Suomi tarvitsee suunnitelman kehitysavun palauttamiseksi, sanoo OECD.
(Kuva:
Andrea Cirillo
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

OECD: Suomi tarvitsee suunnitelman kehitysapuvarojen palauttamiseksi ennalleen

Tuoreen vertaisarvion mukaan leikkausten vuoksi Suomi on mennyt yhä kauemmas tavoitteesta, jonka mukaan vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulosta pitäisi ohjata kehitysapuun.
Katunäkymä Accrasta Ghanasta
Yrityksillä on yhä tärkeämpi rooli kehityspolitiikassa, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan asiasta pitäisi keskustella lisää. Kuva Ghanan pääkaupungista Accrasta.
(Kuva:
lucianf
/
Flickr.com
/
CC BY 2.0
)

Yrityksistä havitellaan kehitysmaiden ongelmien ratkaisijoita – tuoreen tutkimuksen mukaan siihen on vielä pitkä matka

Suomessa on usutettu viime vuosina yrityksiä kehitysyhteistyön pariin, mutta tutkimustieto ilmiöstä on puuttunut. Suomalaistutkimus paljastaa, että yritysten käsitys omasta roolistaan on kaukana köyhyyden vähentämisestä.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.(Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Rikkaiden ja köyhien maiden suojelualueita kohtaavat erilaiset uhat, summataan tutkimuksessa.
Unkarin parlamenttitalo
Unkari on ryhtynyt koviin otteisiin siirtolaisuutta vastaan. Kuvassa parlamenttitalo Budapestissä.(Kuva: Frank Schmidt / CC BY 2.0)

Unkari haluaa ryhtyä verottamaan ”laitonta maahanmuuttoa” tukevia järjestöjä

Hallitus ehdottaa myös lähestymiskieltoja ihmisille, jotka ovat mukana laittoman siirtolaisuuden avustamisessa.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.