Uutiset Nepalin kehitys

Uusi perustuslaki herättää tyytymättömyyttä Nepalissa

Seitsemän vuotta väännetty laki on viimein valmis, mutta sekä vähemmistöt että hinduenemmistö kaipaavat muutoksia.
Rukouslippuja Nepalissa. Halfway Anywhere / Flickr.com / cc 2.0)

Nepalissa on hyväksytty uusi perustuslaki vuosien väännön jälkeen, mutta monen mielestä se ei vieläkään huomioi riittävän kattavasti monietnisen maan kaikkien ryhmien oikeuksia.

Nepalin pääpuolueet pääsivät perustuslaista sopuun kesäkuussa. Kesän mittaan laista on vielä neuvoteltu, ja lopullisesti laki tuli voimaan sunnuntaina.

Uuden perustuslain mukaan Nepal on maallinen liittovaltio, jossa on seitsemän osavaltiota ja näillä omat ministerit ja lainsäädäntöelimet. Maassa on yli sata etnistä ryhmää, ja vähemmistöjen oikeudet aiotaan ottaa huomioon takaamalla näille riittävästi paikkoja parlamentissa.

Guardian-lehden mukaan kansa hurrasi perustuslain hyväksymiselle kaduilla, mutta kaikki eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä. Osan mielestä parlamenttipaikkoja tarvitaan vähemmistöille lisää, osa haluaa lisää osavaltioita. Osa hinduenemmistöstä olisi myös halunnut tehdä maasta hindulaisen.

Perustuslakia vastaan on protestoitu Nepalissa viime viikot. Yli 40 ihmistä on kuollut. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International sanoi tänään, että suurin osa kuolleista on mielenosoittajia, ja kuolemat liittyvät ylimitoitettuun voimankäyttöön. Järjestön mukaan haavoittuvimpien ja naisten oikeuksia ei suojella perustuslaissa riittävästi.

Perustuslakia alettiin suunnitella Nepalissa vuonna 2006 päättyneen sisällissodan jälkeen. Aiemman, väliaikaisen perustuslain piti olla voimassa vain pari vuotta, mutta lopulta uuden perustuslain luontiprosessi venyi seitsemään vuoteen puolueiden kiistellessä keskenään. Prosessia ovat hankaloittaneet tänä vuonna myös keväällä iskeneet kaksi voimakasta maanjäristystä, joissa kuoli noin 8 900 ihmistä.

Nepalin kehitys kansalaisoikeudetvähemmistöpolitiikkapolitiikkademokratia Nepal Amnesty International

Lue myös

Peltihökkeli Nepalissa asukkaineen
Nepalilainen Rohan Tamang on lähdössä Qatariin ansaitsemaan rahaa korjatakseen perheen maanjäristyksessä tuhoutuneen talon. Peltihökkelin ikkunassa hänen äitinsä Chameli Tamang.
(Kuva:
Bikram Rai
/
Arbetet Global
Arbetet Global
)

Nepalista virtaa työvoimaa ulkomaille – nuorenparin yhteiselämä voi koittaa vasta nelikymppisenä

Nepal on maailman maista riippuvaisin ulkomailla asuvien kansalaistensa rahalähetyksistä. Vuoden 2015 maanjäristyksen jälkeen yhä useampi tahtoo siirtotyöläiseksi.
Joukko naisia koulutuksessa Nepalissa
Chhaupadi-koulutusta Nepalissa vuonna 2012. Perinnettä harjoitetaan edelleen maan länsiosissa.
(Kuva:
Possible
Flickr.com
/
CC BY 2.0
)

Nepal kriminalisoi naisten eristämisen kuukautisten ajaksi

Länsi-Nepalissa naisia on kielloista huolimatta pakotettu elämään huterissa majoissa kuukautisten ajan. Pian siitä voi saada vankeusrangaistuksen tai sakon.
Budhhalaisen temppelin huippu Katmandussa
Poliitikothaluavat pitää sotineet osapuolet – armeijan ja maolaiset – rauhallisina, joten heille menneiden rikosten selvittäminen riittäisi jo.
(Kuva:
Ralph Combs
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Nepalin sisällissodan uhrien aika on pysähtynyt

Monet sisällissodan uhrit haluavat oikeutta ja suurempia korvauksia kokemistaan vääryyksistä. Poliitikot haluaisivat jo unohtaa sodan kauhut.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.
Naisten mielenosoitus Yhdysvalloissa tammikuussa 2017, kyltti "This is what Democracy looks like"
Naiset marssivat Yhdysvalloissa tammikuussa 2017. Se on yksi esimerkki ihmisoikeustaistelun onnistumisista viime vuonna, sanoo HRW.(Kuva: astoller / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

HRW: Viime vuosi osoitti, että ihmisoikeuksia voidaan puolustaa – viisi esimerkkiä

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on huolissaan populistipuolueiden suosiosta mutta muistuttaa, että niitä myös vastustetaan.
Naisviljelijä  pellolla
Valtaosa Afrikan maanviljelijöistä on naisia, mutta harva heistä omistaa maata.(Kuva: Kristin Palitza / IPS)

Tasa-arvon tueksi tarvitaan dataa

Esimerkiksi naisten maanomistuksesta tiedetään vielä melko vähän. Jotta tilannetta voitaisiin parantaa, tarvitaan sukupuolieriteltyä tietoa, kirjoittaa tutkija Jemimah Njuki.