Uutiset

Uuden hävikkiruokakaupan joukkorahoitus lähtenyt hyvin käyntiin – kauppa pystyyn ehkä vielä tänä vuonna

Kehitysyhteistyön hyväksi hävikkiruokaa myyvälle kaupalle etsitään parhaillaan liiketiloja. Hävikkiruokaa hyödynnetään nykyisin monissa projekteissa, mutta projektipäällikkö Else Hukkanen uskoo, että kilpailua siitä ei vielä tule.
Kasa porkkanoita
Uudessa hävikkiruokakaupassa aiotaan myydä ainakin vihanneksia. (Kuva: liz west / CC BY 2.0 )

Kirkon Ulkomaanavun hävikkiruokaa myyvä WeFood-kauppa on onnistunut keräämään kesän aikana noin 24 000 euron rahoituksen. Kaupalle etsitään parhaillaan sopivia liiketiloja.

”Jos löydämme sopivan liiketilan ja se vapautuu ajoissa, voi olla, että avaamme jo tämän vuoden puolella”, kertoo WeFoodin projektipäällikkö Else Hukkanen.

Hävikkiruokaa myyvää kauppaa ei rahoiteta perinteisellä rahankeräyksellä, vaan vastikkeellisella joukkorahoituksella, jonka kerääminen aloitettiin toukokuussa Maailma kylässä -festivaaleilla. Rahoittajille myydään 15 euron hintaisia ”virtuaaliosakkeita”, jonka vastineeksi he saavat aikanaan muun muassa alennusta kaupassa myytävistä tuotteista.

Virtuaaliosakkeita on tähän mennessä ostettu 1 273 kappaletta, ja lisäksi WeFoodia tukee yksi säätiö. Yhteensä joukkorahoittajia on tavoitteena löytää noin 10 000. Vaikka siihen on vielä matkaa, Hukkanen on optimistinen.

”Kesäkuukaudet ovat tällaisissa kampanjoissa tavallisesti hiljaisia kuukausia, mutta kesän tuotto viittaa siihen suuntaan, että rahat saadaan kokoon”, hän sanoo.

Tuotto kehitysyhteistyöhön

WeFood-hävikkiruokakaupan idea on lainattu Kirkon Ulkomaanavun tanskalaiselta sisarjärjestöltä DanChurchAidilta. Se perusti viime vuonna kaupan, joka myy hävikkiruokaa. Se on syömäkelpoista ruokaa, joka esimerkiksi ulkonäön tai parasta ennen -päivän vuoksi jäisi muuten myymättä ja päätyisi roskiin.

Kauppaa pyörittävät vapaaehtoiset ja tuotteet myydään noin 30–50 prosentin alennuksella, kuten Suomenkin versiossa aiotaan tehdä.

WeFoodin myyntituotteet on tarkoitus kerätä esimerkiksi suurilta kauppaketjuilta, ravintoloilta sekä tuottajilta. Hukkasen mukaan yhteistyötä viritellään parhaillaan, ja tuoteskaala tuleekin riippumaan yhteistyökumppaneista.

”Pääasiassa kaupassa myydään todennäköisesti kasviksia, hedelmiä, leipää ja kuivatarvikkeita. Tanskassa kaupoissa on myyty myös hygienia- ja kosmetiikkatuotteita, sillä niitäkin päätyy hävikkiin.”

Kaupan tuotto ohjataan Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyöhön ja katastrofiapuun. Summaa on vaikea ennustaa, sillä Tanskassa kauppa on alkanut tuottaa voittoa vasta hiljattain.

”Kauppa vaatii alkuinvestointeja ennen kuin se alkaa tuottaa voittoa. Tuottoa voisi tulla ehkä puolen vuoden tai vuoden kuluttua kaupan avaamisesta”, Hukkanen arvioi.

Kilpailu ei pelota

Tanskan WeFood sai tarvittavan rahoituksen kasaan kolmessa viikossa, ja se on jo avaamassa kolmatta kauppaa suuren suosion vuoksi.

Hukkanen uskoo konseptin suosioon myös Suomessa, sillä aiheesta on viime vuosina tullut hyvin ajankohtainen. Suomessa hävikkiruokaa syntyy vuosittain 400–500 miljoonaa kiloa, josta vajaa viidennes kaupoilta. Suomi on myös mukana EU:n tavoitteessa, jonka mukaan ruokahävikin määrä pitäisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä.

WeFood ei olekaan Suomen ensimmäinen ruokahävikin vähentämiseen tähtäävä aloite. Suomeen on jo perustettu hävikkiruokaa myyviä ravintoloita ja verkkokauppa, ja sitä myy myös ainakin yksi supermarket.

Hukkanen ei silti usko, että markkinoilla on vielä liikaa tunkua.

”Suomessa syntyy niin paljon hävikkiä, ettei kaikkea pystytä hyödyntämään. Alalla voi hyvin olla erilaisia toimijoita. Mitä vähemmän ruokaa päätyy roskiin, sitä parempi”, hän toteaa.

kehitysyhteistyöruokaympäristö Suomi Kirkon Ulkomaanapu

Pääuutiset

Katunäkymä Accrasta Ghanasta
Yrityksillä on yhä tärkeämpi rooli kehityspolitiikassa, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan asiasta pitäisi keskustella lisää. Kuva Ghanan pääkaupungista Accrasta.(Kuva: lucianf / Flickr.com / CC BY 2.0)

Yrityksistä havitellaan kehitysmaiden ongelmien ratkaisijoita – tuoreen tutkimuksen mukaan siihen on vielä pitkä matka

Suomessa on usutettu viime vuosina yrityksiä kehitysyhteistyön pariin, mutta tutkimustieto ilmiöstä on puuttunut. Suomalaistutkimus paljastaa, että yritysten käsitys omasta roolistaan on kaukana köyhyyden vähentämisestä.
5 sentin kolikko
Viestintä- ja globaalikasvatustukea myönnettiin tälle ja ensi vuodelle yhteensä 1,4 miljoonaa euroa.(Kuva: Pascal Volk / CC BY-SA 2.0)

Kehityskysymyksistä viestiminen uhkaa vaikeutua – ulkoministeriö pohtii tukimuutosta

Ulkoministeriö aikoo jälleen muuttaa viestintä- ja globaalikasvatustukea, jolla muun muassa tiedotetaan suomalaisille kehitysmaita koskevista kysymyksistä.
Hurrikaani Marian tuhoja Dominican pääkaupungissa Roseaussa syyskuussa 2017
Hurrikaanit ovat tehneet tuhojaan tänä vuonna Karibialla. Kuvassa Maria-myrskyn tuhoja Dominican pääkaupungissa Roseaussa syyskuussa 2017. (Kuva: Russell Watkins / DFID / CC BY 2.0)

Hurrikaaneista kärsineille Karibian maille luvattiin miljardiapu – tuhot jopa 3,5 kertaa BKT:stä

Irma- ja Maria-hurrikaaneista kärsineet Karibianmeren valtiot halutaan nyt rakentaa sellaisiksi, että ne kestävät ilmastonmuutoksen vaikutukset myös tulevaisuudessa.
Mielenosoittajia Yemen is starving -kyltin kera.
Jemenissä on meneillään maailman pahin humanitaarinen kriisi. New Yorkissa on osoitettu mieltä jemeniläisten puolesta tänä syksynä.(Kuva: Felton Davis / CC BY 2.0)

Saudi-Arabian johtama liittouma lupasi helpottaa Jemenin saartoa, mutta se ei riitä

Jemenin saarto on ”siviilien potkimista, kun he ovat jo maassa”, sanoo avustusjärjestö. Saartoa on luvattu helpottaa, mutta nälänhätä on silti vain muutaman kuukauden päässä.