Uutiset

Uuden hävikkiruokakaupan joukkorahoitus lähtenyt hyvin käyntiin – kauppa pystyyn ehkä vielä tänä vuonna

Kehitysyhteistyön hyväksi hävikkiruokaa myyvälle kaupalle etsitään parhaillaan liiketiloja. Hävikkiruokaa hyödynnetään nykyisin monissa projekteissa, mutta projektipäällikkö Else Hukkanen uskoo, että kilpailua siitä ei vielä tule.
Kasa porkkanoita
Uudessa hävikkiruokakaupassa aiotaan myydä ainakin vihanneksia. (Kuva: liz west / CC BY 2.0 )

Kirkon Ulkomaanavun hävikkiruokaa myyvä WeFood-kauppa on onnistunut keräämään kesän aikana noin 24 000 euron rahoituksen. Kaupalle etsitään parhaillaan sopivia liiketiloja.

”Jos löydämme sopivan liiketilan ja se vapautuu ajoissa, voi olla, että avaamme jo tämän vuoden puolella”, kertoo WeFoodin projektipäällikkö Else Hukkanen.

Hävikkiruokaa myyvää kauppaa ei rahoiteta perinteisellä rahankeräyksellä, vaan vastikkeellisella joukkorahoituksella, jonka kerääminen aloitettiin toukokuussa Maailma kylässä -festivaaleilla. Rahoittajille myydään 15 euron hintaisia ”virtuaaliosakkeita”, jonka vastineeksi he saavat aikanaan muun muassa alennusta kaupassa myytävistä tuotteista.

Virtuaaliosakkeita on tähän mennessä ostettu 1 273 kappaletta, ja lisäksi WeFoodia tukee yksi säätiö. Yhteensä joukkorahoittajia on tavoitteena löytää noin 10 000. Vaikka siihen on vielä matkaa, Hukkanen on optimistinen.

”Kesäkuukaudet ovat tällaisissa kampanjoissa tavallisesti hiljaisia kuukausia, mutta kesän tuotto viittaa siihen suuntaan, että rahat saadaan kokoon”, hän sanoo.

Tuotto kehitysyhteistyöhön

WeFood-hävikkiruokakaupan idea on lainattu Kirkon Ulkomaanavun tanskalaiselta sisarjärjestöltä DanChurchAidilta. Se perusti viime vuonna kaupan, joka myy hävikkiruokaa. Se on syömäkelpoista ruokaa, joka esimerkiksi ulkonäön tai parasta ennen -päivän vuoksi jäisi muuten myymättä ja päätyisi roskiin.

Kauppaa pyörittävät vapaaehtoiset ja tuotteet myydään noin 30–50 prosentin alennuksella, kuten Suomenkin versiossa aiotaan tehdä.

WeFoodin myyntituotteet on tarkoitus kerätä esimerkiksi suurilta kauppaketjuilta, ravintoloilta sekä tuottajilta. Hukkasen mukaan yhteistyötä viritellään parhaillaan, ja tuoteskaala tuleekin riippumaan yhteistyökumppaneista.

”Pääasiassa kaupassa myydään todennäköisesti kasviksia, hedelmiä, leipää ja kuivatarvikkeita. Tanskassa kaupoissa on myyty myös hygienia- ja kosmetiikkatuotteita, sillä niitäkin päätyy hävikkiin.”

Kaupan tuotto ohjataan Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyöhön ja katastrofiapuun. Summaa on vaikea ennustaa, sillä Tanskassa kauppa on alkanut tuottaa voittoa vasta hiljattain.

”Kauppa vaatii alkuinvestointeja ennen kuin se alkaa tuottaa voittoa. Tuottoa voisi tulla ehkä puolen vuoden tai vuoden kuluttua kaupan avaamisesta”, Hukkanen arvioi.

Kilpailu ei pelota

Tanskan WeFood sai tarvittavan rahoituksen kasaan kolmessa viikossa, ja se on jo avaamassa kolmatta kauppaa suuren suosion vuoksi.

Hukkanen uskoo konseptin suosioon myös Suomessa, sillä aiheesta on viime vuosina tullut hyvin ajankohtainen. Suomessa hävikkiruokaa syntyy vuosittain 400–500 miljoonaa kiloa, josta vajaa viidennes kaupoilta. Suomi on myös mukana EU:n tavoitteessa, jonka mukaan ruokahävikin määrä pitäisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä.

WeFood ei olekaan Suomen ensimmäinen ruokahävikin vähentämiseen tähtäävä aloite. Suomeen on jo perustettu hävikkiruokaa myyviä ravintoloita ja verkkokauppa, ja sitä myy myös ainakin yksi supermarket.

Hukkanen ei silti usko, että markkinoilla on vielä liikaa tunkua.

”Suomessa syntyy niin paljon hävikkiä, ettei kaikkea pystytä hyödyntämään. Alalla voi hyvin olla erilaisia toimijoita. Mitä vähemmän ruokaa päätyy roskiin, sitä parempi”, hän toteaa.

kehitysyhteistyöruokaympäristö Suomi Kirkon Ulkomaanapu

Pääuutiset

Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".
Suurin osa Pure Wasten työntekijöistä on naisia. Pavithra toimii tehtaan laadunvalvojana ja poseeraa viime vuoden "Who made your clothes" -kampanjalle.(Kuva: Veli Parviainen / Pure Waste)

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.
Bahrainin lippu, taustalla pääkaupunki Manaman rakennuksia
Bahrain suhtautuu tiukasti toisinajattelijoihin.(Kuva: Florian G / Flickr.com / CC BY 2.0)

Jemenin sotaa kritisoineelle bahrainilaisaktivistille viiden vuoden vankilatuomio

Nabeel Rajab sai tuomion muun muassa väärän tiedon levittämisestä sota-aikana sekä vieraan valtion loukkaamisesta.
Maanviljelijä ja härkä
Sambialainen maanviljelijä Lameck Sibukale iloitsee kylään perustetusta säästöryhmästä, jonka ansiosta hän onnistui hankkimaan viime vuonna menettämänsä härän tilalle uuden.(Kuva: Friday Phiri / IPS)

Säästöryhmät auttavat pienviljelijöitä Sambiassa

”Kunpa tämä olisi tapahtunut aikaisemmin”, sanoo 78-vuotias säästöryhmään liittynyt viljelijä Lameck Sibukale. Hän on onnistunut ostamaan uuden kyntöhärän ryhmän tuotolla.
Mielenosoittaja ämyrin kanssa
Viime vuonna ihmisoikeuksia myös puolustettiin, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vuosiraportissaan.(Kuva: Sam Rodgers / CC BY-NC 2.0)

Amnestyn vuosiraportti: Viha muuttunut sanoista teoiksi – Suomelle moitteita translaista

Viime vuonna maailman johtajat polkivat kilvan ihmisoikeuksia, mutta kansa myös ryhtyi kapinoimaan ihmisoikeusloukkauksia vastaan, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.