Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Unicef haluaa lisää keskustelua Suomen pakolaishistoriasta – ”kun lapsi joutuu jättämään kotinsa, tärkeintä ei ole, miksi häntä kutsumme”

Unicef käynnistää kampanjan, jossa muistutetaan, että Suomikin sai aikoinaan apua.
Suomen lippu
Pakolaisuus on koskettanut monia kantasuomalaisiakin historian aikana, muistuttaa Unicef. (Kuva: e_e_v_i / Flickr.com / CC BY-NC 2.0 )

Lastenjärjestö Suomen Unicef on käynnistänyt kampanjan, jonka tarkoituksena on lisätä julkista keskustelua Suomen pakolaishistoriasta.

Pakolaisuus on koskettanut Suomessa yli miljoonaa ihmistä joko henkilökohtaisesti tai vanhempien kautta, ja nykyäänkin Suomessa elää satojatuhansia pakolaisten lapsia, järjestö muistuttaa.

Karjalasta evakuoitiin talvisodan alkaessa noin 430 000 henkilöä ja Lapin sodan tieltä noin 170 000 henkeä. Suomesta myös siirrettiin lähes 80 000 lasta sotien aikana Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan.

”Evakot ja sotalapset joutuivat aikoinaan pakenemaan kodeistaan sodan takia aivan kuten tämän päivän pakolaiset. Kun lapsi joutuu jättämään kotinsa, tärkeintä ei ole, miksi häntä kutsumme – hän on ensisijaisesti lapsi, jolla on oikeus kasvaa täyteen mittaansa”, toteaa Suomen Unicefin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki tiedotteessa.

Kampanjan tuotot ohjataan sisällissotaa pakenevien syyrialaislasten auttamiseen. Unicef muistuttaa, että sotien jälkeen Suomi oli ainoa Pohjoismaa, jossa ruokaa ei ollut riittävästi ja että myös Suomi sai apua ulkomailta. Eniten sitä tuli Ruotsista ja Yhdysvalloista, mutta myös esimerkiksi Etelä-Afrikka ja Argentiina lähettivät apua.

Kampanjassa on mukana tunnettuja suomalaisia, jotka kertovat omasta tai perheidensä pakolaismenneisyydestä. Mukana ovat itärajalta jatkosotaa paennut Aira Samulin sekä pakolaisten lapset Katri Helena, Hjallis Harkimo ja Jaakko Saariluoma.

Maailmassa arvioidaan olevan tällä hetkellä lähes 66 miljoonaa pakolaista, eniten sitten toisen maailmansodan. Noin puolet on lapsia.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa avustustyölapsetpakolaisetsiirtolaisuuskonflikti Suomi Suomen UNICEF

Lue myös

Pelastusliivejä levitettynä nurmikolle
Lontoossa kampanjoitiin vuonna 2016 hukkuneiden siirtolaisten puolesta laittamalla pelastusliivejä esille.
(Kuva:
Howard Lake
/
CC BY-SA 2.0
)

Raportti: Euroopan Välimeren puoleinen raja on maailman tappavin

Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön mukaan viimeisten 40 vuoden aikana paperiton siirtolaisuus on kasvanut sitä mukaa kuin muuttoliikettä on yritetty rajoittaa. Tiukka jako siirtolaisuuteen ja pakolaisuuteen ei sen mukaan toimi.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet
Kreikassa opetetaan koodausta paikallisille ja pakolaistaustaisille nuorille.
(Kuva:
Andrew Writer
/
CC BY 2.0
)
Maailmanpyörä Helsingissä
Pakolaisavun vuoden kotouttamisteko -tunnustus menee Helsingin Kotoklubi Kaneli -toiminnalle.
(Kuva:
Miquel Frontera
/
CC BY-SA 2.0
)

Vuoden kotoutumisteko -tunnustus leikkipuistojen ja kielenopiskelun yhdistäjälle

Suomen Pakolaisapu antaa tunnustuspalkinnon Kotoklubi Kaneli -toiminnalle, joka pyrkii etenkin kotona lapsen kanssa olevien maahanmuuttajavanhempien kotouttamiseen.

Pääuutiset

maailma.netin esitteitä ja näppäimistö
Maailma.netin 17-vuotinen historia uhkaa päättyä tukileikkauksiin.(Kuva: Teija Laakso)

Tukileikkaus voi lopettaa maailma.netin toiminnan

Ulkoministeriö aikoo muokata rajusti järjestöille myönnettyä viestintä- ja globaalikasvatustukea. Muutos supistaisi viestinnän kehitysmaakysymyksistä lähes olemattomiin, vaikka tietoa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan.
Iranin lippuja
Iranissa on pidätetty viime vuosina aiempaa enemmän kaksoiskansalaisia.(Kuva: yeowatzup / Flickr.com / CC BY 2.0)
Brasilian alkuperäisasukkaita osoittamassa Rio de Janeirossa mieltään ja vaatimassa maidensa palauttamista laittomien valtaajien käsistä.
Brasilian alkuperäisasukkaita osoittamassa Rio de Janeirossa mieltään ja vaatimassa maidensa palauttamista laittomien valtaajien käsistä.(Kuva: Mario Osava / IPS)

Alkuperäiskansat suojelevat metsää, mutta Brasiliassa se on yhä vaikeampaa

Brasilian alkuperäiskansoille varatut maat ovat Amazonin sademetsän suojelluimpia alueita, mutta viimeisen vuoden aikana metsätuho on kiihtynyt.
Argentiinan lippu
Argentiina on saanut paljon kritiikkiä kiellettyään osaa kansalaisjärjestöedustajista tulemasta WTO:n kokoukseen.(Kuva: Beatrice Murch / CC BY 2.0)

Suomalaisjärjestö pääsee sittenkin WTO-kokoukseen Argentiinaan

Suomalaisen Siemenpuu-säätiön edustaja pääsee sittenkin osallistumaan Maailman kauppajärjestön kokoukseen. Järjestö kiittää ulkoministeriötä ja kehitysministeri Kai Mykkästä vaikuttamistyöstä.