Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Unicef haluaa lisää keskustelua Suomen pakolaishistoriasta – ”kun lapsi joutuu jättämään kotinsa, tärkeintä ei ole, miksi häntä kutsumme”

Unicef käynnistää kampanjan, jossa muistutetaan, että Suomikin sai aikoinaan apua.
Suomen lippu
Pakolaisuus on koskettanut monia kantasuomalaisiakin historian aikana, muistuttaa Unicef. (Kuva: e_e_v_i / Flickr.com / CC BY-NC 2.0 )

Lastenjärjestö Suomen Unicef on käynnistänyt kampanjan, jonka tarkoituksena on lisätä julkista keskustelua Suomen pakolaishistoriasta.

Pakolaisuus on koskettanut Suomessa yli miljoonaa ihmistä joko henkilökohtaisesti tai vanhempien kautta, ja nykyäänkin Suomessa elää satojatuhansia pakolaisten lapsia, järjestö muistuttaa.

Karjalasta evakuoitiin talvisodan alkaessa noin 430 000 henkilöä ja Lapin sodan tieltä noin 170 000 henkeä. Suomesta myös siirrettiin lähes 80 000 lasta sotien aikana Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan.

”Evakot ja sotalapset joutuivat aikoinaan pakenemaan kodeistaan sodan takia aivan kuten tämän päivän pakolaiset. Kun lapsi joutuu jättämään kotinsa, tärkeintä ei ole, miksi häntä kutsumme – hän on ensisijaisesti lapsi, jolla on oikeus kasvaa täyteen mittaansa”, toteaa Suomen Unicefin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki tiedotteessa.

Kampanjan tuotot ohjataan sisällissotaa pakenevien syyrialaislasten auttamiseen. Unicef muistuttaa, että sotien jälkeen Suomi oli ainoa Pohjoismaa, jossa ruokaa ei ollut riittävästi ja että myös Suomi sai apua ulkomailta. Eniten sitä tuli Ruotsista ja Yhdysvalloista, mutta myös esimerkiksi Etelä-Afrikka ja Argentiina lähettivät apua.

Kampanjassa on mukana tunnettuja suomalaisia, jotka kertovat omasta tai perheidensä pakolaismenneisyydestä. Mukana ovat itärajalta jatkosotaa paennut Aira Samulin sekä pakolaisten lapset Katri Helena, Hjallis Harkimo ja Jaakko Saariluoma.

Maailmassa arvioidaan olevan tällä hetkellä lähes 66 miljoonaa pakolaista, eniten sitten toisen maailmansodan. Noin puolet on lapsia.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa avustustyölapsetpakolaisetsiirtolaisuuskonflikti Suomi Suomen UNICEF

Lue myös

Moskeijan minareetteja
Uskonnon harjoittaminen vähenee tutkimusten mukaan maahanmuuton yhteydessä, kirjoittaa tutkija Teemu Pauha.
(Kuva:
Serguel
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Maahanmuuttajien uskonnosta puhutaan enemmän kuin tiedetään

Keskiarvot maahanmuuttajien uskonnosta kuvaavat uskonnonharjoituksen yleistä tasoa, mutta niiden perusteella on vaikea sanoa mitään yksittäisten ihmisten vakaumuksesta, muistuttaa uskontotieteiljiä Teemu Pauha.
Punaisen Ristin työntekijä ja siirtolaisia Italiassa
Italiaan suuntautui viime vuonna 70 prosenttia Välimeren siirtolaisuudesta. Kuva Sisilian Messinasta vuodelta 2015.
(Kuva:
Carlos Spottorno
/
British Red Cross
IFRC
/
CC BY-NC-ND 2.0
)
Norsunluurannikkolainen siirtolainen Bamba Drissa
Norsunluurannikkolainen Bamba Drissa on yksi niistä 72 688 siirtolaisesta, jotka ylittivät Välimeren tammikuussa 2016.
(Kuva:
Daan Bauwens
/
Suomen IPS
)

Eurooppaan saapuneen siirtolaisen paineet ovat kovat – kotimaahan ei voi palata tyhjin käsin

Norsunluurannikkoilainen siirtolainen Bamba Drissa sanoo, että elämä Italiassa on vaikeampaa kuin kotimaassa. Paluu ei kuitenkaan ole vaihtoehto. ”Me olemme täällä auttaaksemme perheitämme. Ennen kuin se onnistuu, emme voi palata.”

Pääuutiset

Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".
Suurin osa Pure Wasten työntekijöistä on naisia. Pavithra toimii tehtaan laadunvalvojana ja poseeraa viime vuoden "Who made your clothes" -kampanjalle.(Kuva: Veli Parviainen / Pure Waste)

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.
Somalimaalaisia naisia
Solidaarisuus tukee muun muassa naisten sukuelinten silpomisen vastaista työtä Somalimaassa. Järjestön ulkoministeriöltä saama rahoitus kasvaa lähivuosina.(Kuva: Jenni Gästgivar / Solidaarisuus)

Kehitysyhteistyörahoitus: Osalle järjestöistä uusia leikkauksia, osalle iso lisärahoitus

Ulkoministeriö ei leikkaa lähivuosina enää järjestöjen ohjelmatukea kokonaisuudessaan, mutta osa yksittäisistä järjestöistä saa kylmää kyytiä tukiuudistuksen seurauksena. Esimerkiksi Frikyrklig Samverkan joutuu ajamaan alas koko ohjelmatoimintansa.
YK:n turvallisuusneuvoston istunto
YK:n turvallisuusneuvosto pui Syyrian tilannetta viime viikolla.(Kuva: Loey Felipe / UN Photo)

Amnesty: Syyrian Itä-Ghoutan pommitukset sotarikos

Syyrian hallitus ja Venäjä ovat viime päivinä pommittaneet siviilejä kiihtyvällä tahdilla. YK:n lastenjärjestö Unicef julkaisi tilanteesta tyhjän lausunnon, koska sillä ei ole enää sanoja kuvailla lasten kärsimystä.
Ihmisjono kuokkia kädessä auringonlaskun aikaan
Joukko naisia palaamassa kotiin pelloilta Dong Bomassa Jonglein osavaltiossa. Kirkon Ulkomaanapu työskentelee Etelä-Sudanissa muun muassa Jongleissa, joka kuuluu maan vähiten kehittyneisiin osavaltioihin.(Kuva: Tatu Blomqvist / Kirkon Ulkomaanapu)

Etelä-Sudanissa ruuan hinta tappaa siinä missä aseetkin

Nälkä lamaannuttaa yhteiskunnan, kun ihmiset ajattelevat vain, mistä he saavat seuraavan ateriansa.