Uutiset

UNHCR: Pakolaisten määrä kasvamassa rajusti

Konfliktien sijaan tulevaisuudessa ilmastonmuutos tai vesipula tulee pakottamaan ihmiset lähtemään kodeistaan, YK:n pakolaisjärjestö sanoo.

Pakolaisten määrä tulee kasvamaan merkittävästi seuraavan vuosikymmenen aikana, sanoo YK:n pakolaisjärjestö UNCHR.

Pakoon lähdön syy tulee järjestön uusimman maailman pakolaistilannetta käsittelevän raportin mukaan yhä useammin olemaan luonnononnettomuus. Kotimaastaan pois lähtevien asema on vaikea, koska kansainvälinen oikeus ei takaa pakolaisstatusta ilmastonmuutosta tai luonnononnettomuuksia pakeneville, järjestö muistuttaa.

YK:n pakolaiskomissaari António Guterresin mukaan pakolaisuus on nyt kasvamassa nopeammin kuin sen estämiseen löydetään ratkaisuja.

UNHCR:n mukaan konfliktit, ilmastonmuutos, väestönkasvu, vesipula tai vastaavat syyt ovat pakottaneet runsaat 40 miljoonaa ihmistä lähtemään kodeistaan. Heistä neljä viidesosaa elää kehitysmaissa. Sisäisten pakolaisten määräksi raportti ilmoittaa 26 miljoonaa.

Avustustyöntekijöille pakolaisten auttaminen käy raportin mukaan yhä kalliimmaksi ja vaarallisemmaksi Afganistanin, Irakin, Jemenin ja Somalian kaltaisissa maissa. Näissä maissa toimintaympäristö on vaikea ja konfliktin tai rikollisuuden vaarat ovat alati läsnä.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetkonfliktiilmastonmuutos

Lue myös

Etelä-sudanilaiset pakolaiset istuvat luokkahuoneessa.
James Ingala (vas.), Kasimiro Omyorok ja Paska Torit.
(Kuva:
Kristiina Markkanen
)

Pohjois-Ugandan miljoona pakolaista tuo hyvinvointia myös paikallisyhteisöille

Tiet ja palvelut tulivat Adjumanin syrjäkyliin vasta pakolaisten myötä vuonna 2014. Kansainvälinen yhteisö kanavoi rahaa kouluihin, sairaaloihin ja terveyskeskuksiin, mutta lisäapua kaivataan kipeästi.
Kaksi afgaaninaispakolaista burkhissa.
Naiset saattavat kokea vainoa myös sukupuolensa takia. Vaino voi olla kunniaväkivaltaa, pakkoavioliittoja tai ihmiskauppaa.
(Kuva:
Luke Powell
/
UN Photo
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

UN Women: Sukupuoleen perustuva vaino tulisi olla turvapaikkaperuste

Moni sukupuolensa vuoksia vainoa kokenut nainen ei saa turvapaikkaa EU-maista lainsäädännön porsaanreikien vuoksi. Tällaista vainoa voi olla esimerkiksi kunniaväkivalta, pakkoavioliitot tai ihmiskauppa.
Lapsia juoksemassa pakolaisleirillä
Länsi- ja Keski-Afrikan lapset joutuvat lähtemään siirtolaiseksi yhä useammin. Kuvassa lapsia pakolaisleirillä Tšadissa vuonna 2011.
(Kuva:
European Commission DG ECHO
/
CC BY-SA 2.0
)

Unicef: Suurin osa Länsi- ja Keski-Afrikan siirtolaisista lapsia

Länsi- ja Keski-Afrikan lapset ovat liikkeellä sankemmin joukoin kuin koskaan ennen. Suurin osa heistä kuitenkin jää Afrikkaan.

Pääuutiset

Nainen kantaa koria pään ja selän varassa Nepalin maaseudulla.
Kehitysyhteistyö, jolla pyritään korjaamaan sosiaalisia epäkohtia kuten sukupuolten välistä tasa-arvoa saattaa kestää vuosikymmeniä. Lahjoitusperustainen kehitysyhteistyö suosii puolestaan lyhytjänteisiä hankkeita, jotka on helpompi paketoida.(Kuva: Narendra Shrestha / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Yksityinen raha ja vapaaehtoistyö yhä useammin kehitysyhteistyön taustalla

Kansalaisjärjestöt ovat keränneet enemmän yksityistä rahaa ja vapaaehtoistyötä on tehty merkittävästi enemmän vuoden 2015 kehitysyhteistyöleikkauksien jälkeen. Yksityinen raha suosii kuitenkin nopeasti tuloksia aikaansaavia hankkeita, jolloin pitkäjänteinen työ kärsii.
Tunisialainen nainen pitää Tunisian lippua kädessä.
Monet naisaktivistit ovat kampanjoineet jo pitkään lain puolesta.(Kuva: Artem Nezvigin / CC BY-NC-ND 2.0)

Tunisia kielsi naisiin kohdistuvan väkivallan

Tunisia hyväksyi lain, joka kieltää kaiken naisiin kohdistuvan väkivallan. Laki on merkittävä virstanpylväs, sillä lähes 50 prosenttia naisista on kokenut kotona väkivaltaa.
Armeijamato maanviljelijän kädessä Zimbabwessa Gwandan alueella.
Armeijamato maanviljelijän kädessä Zimbabwessa Gwandan alueella.(Kuva: Busani Bafana / IPS)

Yöperhosen toukka uhkaa satoja eteläisessä Afrikassa

Saharan etelänpuoleisen Afrikan maat ovat sopineet yhteistyöstä taistelussa armeijamadoksi kutsuttua yöperhosen toukkaa vastaan. Pyrkimys on ehkäistä ennalta toukkien tuhot.
Etelä-sudanilaiset pakolaiset istuvat luokkahuoneessa.
James Ingala (vas.), Kasimiro Omyorok ja Paska Torit.(Kuva: Kristiina Markkanen)

Pohjois-Ugandan miljoona pakolaista tuo hyvinvointia myös paikallisyhteisöille

Tiet ja palvelut tulivat Adjumanin syrjäkyliin vasta pakolaisten myötä vuonna 2014. Kansainvälinen yhteisö kanavoi rahaa kouluihin, sairaaloihin ja terveyskeskuksiin, mutta lisäapua kaivataan kipeästi.