Uutiset Naisten oikeudet

Tyttöjen silpomisen perinne katoaa hitaasti

Keniassa silpomisen kieltävä laki on ajamassa perinnettä piiloon. Myös Suomessa terveydenhuoltohenkilökunta tapaa silvottuja naisia.
(Kuva: The home of Fixers on Flickr / CC BY-ND 2.0)

Suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt aloittavat tällä viikolla kaksi kampanjaa tyttöjen sukupuolielinten silpomisen ehkäisemiseksi. Kampanjat kohdistuvat Keniaan, jossa käytäntö on yhä suuri ongelma silpomisen kieltävästä laista huolimatta.

Kehitysyhteistyöjärjestö Solidaarisuuden mukaan viisi vuotta sitten säädetty silpomisen kieltävä laki on johtanut Keniassa siihen, että sen uhreiksi joutuvat yhä nuoremmat tytöt. Samalla vanha perinne on jäämässä piiloon.

"Lainsäädännöllä on ollut huolestuttava vaikutus: yhä nuoremmat tytöt joutuvat ympärileikattavaksi. Tyttölapset eivät pysty vastustamaan väkivaltaa tai esimerkiksi karkaamaan perheensä luota, kuten nuoret naiset pystyvät", kertoo järjestön ohjelmapäällikkö ja tasa-arvoasiantuntija Milla Mäkinen.

Arviolta 27 prosenttia kenialaisnaisista joutuu silpomisen uhriksi, mutta tilanne vaihtelee alueittain. Esimerkiksi Nyanzan läänissä elävässä Kisii-yhteisössä luku osuus 96 prosenttia. Solidaarisuuden mukaan laki onkin osoittautunut riittämättömäksi. Kaikki eivät edes tiedä sen olemassaolosta eikä sen toimeenpanoon ole muutenkaan pantu riittävästi resursseja. Lisäksi maan korruptio ja oikeusjärjestelmän toimimattomuus ovat isoja ongelmia.

Järjestön on määrä aloittaa lauantaina, kansainvälisenä tyttöjen silpomisen vastaisena päivänä, uusi varainkeruukampanja Keniassa tehtävän silpomisen vastaisen työn hyväksi. Aiemmin työtä on tehty Somalimaassa, jossa paikallisia yhteisöjä on koulutettu toimimaan perinnettä vastaan itse.

Myös toinen suomalainen kehitysyhteistyöjärjestö, Suomen World Vision, aloitti tällä viikolla kampanjan silpomista vastaan. Varoja kerätään niinikään Keniaan, jossa ongelma on myös World Visionin mukaan iso huolimatta siitä, että nuoret naiset joutuvat jo harvemmin silvotuiksi kuin keski-ikäiset.

Huoli ei kuitenkaan koske pelkästään Keniaa, vaan World Visionin mukaan myös Suomessa terveydenhuoltohenkilökunta kohtaa maahanmuuttajataustaisia naisia, joille operaatio on tehty.

"Silpomista itse vastustavat maahanmuuttajat kertovat edelleen tapauksista, joissa maahanmuuttajataustainen lapsi on lähetetty koulujen loma-aikaan silvottavaksi. Tyttöjen suojeleminen silpomiselta on myös Suomen velvoite. Lapsen oikeuksien sopimus ja esimerkiksi uudet, YK:ssa sovitut kestävän kehityksen tavoitteet edellyttävät sitä", sanoo järjestön ohjelmajohtaja Annette Gothóni.

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan noin 125 miljoonan naisen ja tytön sukuelimet on silvottu. Perinnettä harjoitetaan pääosin 29 maassa Lähi-idässä ja Afrikassa.

Silpomista pidetään usein aikuistumisriittinä tai edellytyksenä naimisiinmenolle. Silpomisen aste vaihtelee ulkoisten sukuelinten poistamisesta kokonaan lievempiin versioihin. Toimenpide on hengenvaarallinen, ja se johtaa herkästi esimerkiksi tyttöjen koulunkäynnin keskeytymiseen sekä synnytys- ja raskauskomplikaatioihin myöhemmin.

Naisten oikeudet ihmisoikeudetgenderkehitysyhteistyöterveys Kenia SolidaarisuusSuomen World Vision

Kommentit

Lue myös

Naisviljelijä  pellolla
Valtaosa Afrikan maanviljelijöistä on naisia, mutta harva heistä omistaa maata.
(Kuva:
Kristin Palitza
/
IPS
)

Tasa-arvon tueksi tarvitaan dataa

Esimerkiksi naisten maanomistuksesta tiedetään vielä melko vähän. Jotta tilannetta voitaisiin parantaa, tarvitaan sukupuolieriteltyä tietoa, kirjoittaa tutkija Jemimah Njuki.
YK:n pääsihteeri António Guterres ja apulaispääsihteeri Amina J. Mohammed
YK:n pääsihteeri saa tasa-arvojärjestöiltä kiitosta muun muassa Amina J. Mohammedin nimittämisestä apulaispääsihteeriksi.
(Kuva:
Mark Garten
/
UN Photo
)

Tasa-arvojärjestöt antoivat YK:n pääsihteerille välitodistuksen: feministinen YK edistyy

Vuoden verran virassa ollut YK:n pääsihteeri António Guterres lupasi edistää tasa-arvoisempaa YK:ta. Kansalaisjärjestöjen mukaan tehtävää riittää vielä, vaikka Guterres saa kiitostakin.
Torinäkymä Somalimaan Hargeisasta
Somalimaa itsenäistyi yksipuolisesti vuonna 1991, mutta se on vasta nyt kriminalisoimassa raiskaukset. Kuva Somalimaan pääkaupungista Hargeisasta.
(Kuva:
Clay Gilliland
/
CC BY-SA 2.0
)

Somalimaa kriminalisoimassa raiskaukset

Somaliasta yksipuolisesti itsenäistyneellä Somalimaalla ei ole tähän asti ollut omaa raiskauslainsäädäntöä. Viime vuosina etenkin kuivuus on asettanut naiset yhä alttiimmiksi väkivallalle.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.(Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Rikkaiden ja köyhien maiden suojelualueita kohtaavat erilaiset uhat, summataan tutkimuksessa.
Unkarin parlamenttitalo
Unkari on ryhtynyt koviin otteisiin siirtolaisuutta vastaan. Kuvassa parlamenttitalo Budapestissä.(Kuva: Frank Schmidt / CC BY 2.0)

Unkari haluaa ryhtyä verottamaan ”laitonta maahanmuuttoa” tukevia järjestöjä

Hallitus ehdottaa myös lähestymiskieltoja ihmisille, jotka ovat mukana laittoman siirtolaisuuden avustamisessa.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.