Uutiset Ilmastonmuutos

Tutkimus: Vakaa valtio selviää parhaiten ilmastonmuutoksesta

Ilmastonmuutoksesta johtuvat konfliktit estetään parhaiten vahvistamalla valtion instituutioita ja kestävää kehitystä. Pitkäjänteinen kehitysyhteistyö on siihen parempi työkalu kuin katastrofiapu, sanovat tutkijat.
Sankoittain etiopialaisia hakemassa vettä kaivolta kuivuuden aikana.
Etiopialaisia hakemassa vettä kaivolta pitkän kuivuuskauden jälkeen. Kuivuuskaudet ovat pidentyneet ilmastonmuutoksen seurauksena ja veden puute on omiaan synnyttämään konflikteja. (Kuva: Andrew Heavens / CC BY-NC-ND 2.0 )

Ilmastonmuutoksesta johtuva ruoan ja veden puute on yhä useammin syy väkivallan tai konfliktin puhkeamiseen. Valtioilla on kuitenkin edelleen merkittävä rooli konfliktien ehkäisemisessä, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

”Toimintakykyinen hallitus on tärkeämpi rauhan työkalu kuin vakaa ilmasto”, sanoo tutkimukseen osallistunut professori Bear Braumoeller Michiganin yliopistosta.

Tutkimuksessa selvisi, että kaikkein haavoittuvimpia olivat köyhät maat, joissa oli heikot poliittiset instituutiot ja jotka ovat hyvin riippuvaisia maataloudesta. Vakaa valtio ja vahvat instituutiot pitävät huolen siitä, että ilmaston lämpenemisestä johtuvien kuivuuskausien tai tulvien yli päästään ilman konfliktia.

”Maat, jotka eivät suoraan kärsi ilmastonmuutoksen seurauksista, voivat myös olla haavoittuvia. Toisella puolella maailmaa tapahtuvat ilmastoshokit saattavat nostaa ruoan hintaa erityisesti maissa, jotka ovat riippuvaisia ruoan tuonnista”, Braumoeller sanoo.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on ennen kaikkea pitkäjänteistä työtä.

”Ei riitä, että annetaan lyhytaikaista ruoka-apua kriisin aikana, vaan on tärkeää vahvistaa haavoittuvien valtioiden instituutioita pitkällä tähtäimellä. Samalla niitä tulisi kannustaa vihreään talouteen ja kestävään kehitykseen.”

Kehitysapu on Braumoellerin mukaan tähän paras työkalu.

”Tulevaisuudessa kehitysapu on entistä tärkeämpää, jotta kehitysmaat selviävät ilmaston lämpenemisestä aiheuttamista muutoksista.”

Tutkimuksesta julkaistiin artikkeli Journal of Peace Research -tiedejulkaisussa.

Ilmastonmuutos hallintokonfliktiympäristöilmastonmuutos

Lue myös

Hurrikaani Matthew'n tuhoja  mielisairaalassa Haitissa
Haiti on yksi eniten äärimmäisistä sääilmiöistä kärsivä maa. Kuvassa hurrikaani Matthew'n aiheuttamia tuhoja mielisairaalassa vuonna 2016.
(Kuva:
Coralie Giese
/
CDC Global
/
CC BY 2.0
)

Äärimmäisten sääilmiöiden listaus varoittaa pienten saarivaltioiden kohtalosta – teollisuusmaatkaan eivät turvassa

Tuoreen ilmastokatastrofien listauksen mukaan pienet saarivaltiot sekä muut kehitysmaat kärsivät äärimmäisistä sääilmiöistä eniten. Toisaalta listauksen kymmenen kärjestä köytyy myös vauraampia maita.
Imjan jäätikkö Himalajalla Nepalissa
Jäätiköiden sulaminen kuuluu ilmastonmuutoksen rajuimpiin vaikutuksiin. Imjan jäätikkö Nepalin Himalajalla on muuttunut järveksi.
(Kuva:
Bhrikuti Rai
/
Nepali Times
IPS
)

Uusi tietokanta helpottaa ilmastotiedon seuraamista

Jatkuvasti täydentyvän tietokannan avulla voi tarkastella eri maiden kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä ja niiden Pariisin kokouksessa antamia lupauksia päästövähennyksistä.

Vähemmän lihaa vai enemmän multaa?

Maatalous voitaisiin muuttaa permakulttuuriviljelyllä ja kiertolaiduntamisella päästölähteestä hiilinieluksi, kirjoittaa Mikko Savilahti.

Pääuutiset

maailma.netin esitteitä ja näppäimistö
Maailma.netin 17-vuotinen historia uhkaa päättyä tukileikkauksiin.(Kuva: Teija Laakso)

Tukileikkaus voi lopettaa maailma.netin toiminnan

Ulkoministeriö aikoo muokata rajusti järjestöille myönnettyä viestintä- ja globaalikasvatustukea. Muutos supistaisi viestinnän kehitysmaakysymyksistä lähes olemattomiin, vaikka tietoa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan.
Argentiinan lippu
Argentiina on saanut paljon kritiikkiä kiellettyään osaa kansalaisjärjestöedustajista tulemasta WTO:n kokoukseen.(Kuva: Beatrice Murch / CC BY 2.0)

Suomalaisjärjestö pääsee sittenkin WTO-kokoukseen Argentiinaan

Suomalaisen Siemenpuu-säätiön edustaja pääsee sittenkin osallistumaan Maailman kauppajärjestön kokoukseen. Järjestö kiittää ulkoministeriötä ja kehitysministeri Kai Mykkästä vaikuttamistyöstä.
Vessaharja, pönttö ja kumihansikas
Tuntematon sotilas -elokuvaa on markkinoitu muun muassa siivousvälineillä. Näin elokuva ei enää muistutakaan meitä kärsivistä nuorista miehistä itärintamalla vaan on muuttunut mukaviksi ja näpsäköiksi arjen helpottajiksi, kirjoittaa Nora Luoma.(Kuva: Molly Sabourin / CC BY-NC 2.0)

Tuntematon vessaharja

Tuntematon sotilas -elokuvan varjolla on myyty niin siivousvälineitä kuin kivennäisvettäkin. Asioista, joihin liittyvät kuolema, kärsimys, sukupolvelta toiselle siirtyvät traumat ja monimutkainen kansainvälinen politiikka, saadaan leppoisia ja yksinkertaisia tekemällä niistä siivousvälineitä, analysoi Nora Luoma.
Kannettava tietokone ja sen käyttäjä
Nuoret ovat netin suurin käyttäjäryhmä, mutta digikuilu alueiden välillä on suuri.(Kuva: Arne Hoel / World Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Digikuilu koskettaa myös lapsia ja nuoria – useimmat afrikkalaisnuoret eivät pääse verkkoon

Joka kolmas netinkäyttäjä on alaikäinen. Unicef vaatii heille parempaa suojelua sekä myös pääsyä digimaailmaan.