Uutiset Ilmastonmuutos

Tutkimus: Vakaa valtio selviää parhaiten ilmastonmuutoksesta

Ilmastonmuutoksesta johtuvat konfliktit estetään parhaiten vahvistamalla valtion instituutioita ja kestävää kehitystä. Pitkäjänteinen kehitysyhteistyö on siihen parempi työkalu kuin katastrofiapu, sanovat tutkijat.
Sankoittain etiopialaisia hakemassa vettä kaivolta kuivuuden aikana.
Etiopialaisia hakemassa vettä kaivolta pitkän kuivuuskauden jälkeen. Kuivuuskaudet ovat pidentyneet ilmastonmuutoksen seurauksena ja veden puute on omiaan synnyttämään konflikteja. (Kuva: Andrew Heavens / CC BY-NC-ND 2.0)

Ilmastonmuutoksesta johtuva ruoan ja veden puute on yhä useammin syy väkivallan tai konfliktin puhkeamiseen. Valtioilla on kuitenkin edelleen merkittävä rooli konfliktien ehkäisemisessä, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

”Toimintakykyinen hallitus on tärkeämpi rauhan työkalu kuin vakaa ilmasto”, sanoo tutkimukseen osallistunut professori Bear Braumoeller Michiganin yliopistosta.

Tutkimuksessa selvisi, että kaikkein haavoittuvimpia olivat köyhät maat, joissa oli heikot poliittiset instituutiot ja jotka ovat hyvin riippuvaisia maataloudesta. Vakaa valtio ja vahvat instituutiot pitävät huolen siitä, että ilmaston lämpenemisestä johtuvien kuivuuskausien tai tulvien yli päästään ilman konfliktia.

”Maat, jotka eivät suoraan kärsi ilmastonmuutoksen seurauksista, voivat myös olla haavoittuvia. Toisella puolella maailmaa tapahtuvat ilmastoshokit saattavat nostaa ruoan hintaa erityisesti maissa, jotka ovat riippuvaisia ruoan tuonnista”, Braumoeller sanoo.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on ennen kaikkea pitkäjänteistä työtä.

”Ei riitä, että annetaan lyhytaikaista ruoka-apua kriisin aikana, vaan on tärkeää vahvistaa haavoittuvien valtioiden instituutioita pitkällä tähtäimellä. Samalla niitä tulisi kannustaa vihreään talouteen ja kestävään kehitykseen.”

Kehitysapu on Braumoellerin mukaan tähän paras työkalu.

”Tulevaisuudessa kehitysapu on entistä tärkeämpää, jotta kehitysmaat selviävät ilmaston lämpenemisestä aiheuttamista muutoksista.”

Tutkimuksesta julkaistiin artikkeli Journal of Peace Research -tiedejulkaisussa.

Ilmastonmuutos hallintokonfliktiympäristöilmastonmuutos

Lue myös

Maanviljelijä maissipellolla

Afrikassa ratkotaan ilmasto-ongelmia uuden teknologian avulla

Suomalaisen Jukka Uosukaisen johtama YK:n teknologiakeskus auttaa kehitysmaita löytämään teknologisia ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Konsteihin kuuluvat esimerkiksi aurinkoenergia ja maalämpö.
Kivirakennuksen rauniot meren rannalla

Tutkijat: Atollisaaret voivat muuttua asuinkelvottomiksi jo muutamassa vuosikymmenessä

Mikäli kasvihuonekaasupäästöt pysyvät nykytasolla, merenpinnan nousu ja tulvat tuhoavat useimpien atollisaarten makeanveden varannot, varoittavat tutkijat.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Koululaisia välitunnilla

Miljoonat lapset eivät opi koulussa, koska eivät ymmärrä, mitä opettaja sanoo – yhden kielen kansa on yhä monen maan ihanne

Yli kolmannes maailman koululaisista ei saa opetusta omalla äidinkielellään. Suomalainen Kimmo Kosonen ja etiopialainen Mesfin Derash Zeme ovat puhuneet vuosikymmenien ajan äidinkieleen pohjautuvan opetuksen puolesta. Etiopiassa sekä Aasian maissa viestin tärkeys on alettu ymmärtää, ja se näkyy myös oppimistuloksissa.
Kokoussali

Yhdysvallat on ensimmäinen YK:n ihmisoikeusneuvostosta lähtevä maa – ”osoittaa täydellistä piittaamattomuutta perusoikeuksista”

Yhdysvallat kääntää selkänsä kaikille ihmisoikeusloukkausten uhreille ympäri maailman, sanoo Human Rights Watchin johtaja Kenneth Roth.
Suljettujen kauppojen näyteikkunoita

Argentiinan talous uppoaa yhä syvemmälle – yhä useampi työssä käyvä on köyhä

Argentiinan talouskriisi koettelee etenkin pieni- ja keskituloisia. Sähkön, kaasun ja veden hintaa on nostettu presidentti Mauricio Macrin kaudella hurjimmillaan 500 prosenttia. ”Äänestin Macria ja hallitusta viime vaaleissa, mutta nyt se on loppu”, kolmen lapsen isä Miguel Silva, 48, sanoo.
Naisia äänestyskortteineen

Äänestäminen elvyttää demokratiaa

Demokratian laatua kuvaavat indeksit ovat viime vuosina laskeneet ja äänestysaktiivisuus vähentynyt. YK:n kehitysohjelman asiantuntijan Patrick Keuleersin mukaan tilanne muutetaan laskemalla äänioikeusikää, asettamalla ihminen takaisin poliittisen keskustelun keskiöön ja edistämällä äänestämistä kansalaisvelvollisuutena.