Uutiset Ilmastonmuutos

Tutkimus: Vakaa valtio selviää parhaiten ilmastonmuutoksesta

Ilmastonmuutoksesta johtuvat konfliktit estetään parhaiten vahvistamalla valtion instituutioita ja kestävää kehitystä. Pitkäjänteinen kehitysyhteistyö on siihen parempi työkalu kuin katastrofiapu, sanovat tutkijat.
Sankoittain etiopialaisia hakemassa vettä kaivolta kuivuuden aikana.
Etiopialaisia hakemassa vettä kaivolta pitkän kuivuuskauden jälkeen. Kuivuuskaudet ovat pidentyneet ilmastonmuutoksen seurauksena ja veden puute on omiaan synnyttämään konflikteja. (Kuva: Andrew Heavens / CC BY-NC-ND 2.0 )

Ilmastonmuutoksesta johtuva ruoan ja veden puute on yhä useammin syy väkivallan tai konfliktin puhkeamiseen. Valtioilla on kuitenkin edelleen merkittävä rooli konfliktien ehkäisemisessä, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

”Toimintakykyinen hallitus on tärkeämpi rauhan työkalu kuin vakaa ilmasto”, sanoo tutkimukseen osallistunut professori Bear Braumoeller Michiganin yliopistosta.

Tutkimuksessa selvisi, että kaikkein haavoittuvimpia olivat köyhät maat, joissa oli heikot poliittiset instituutiot ja jotka ovat hyvin riippuvaisia maataloudesta. Vakaa valtio ja vahvat instituutiot pitävät huolen siitä, että ilmaston lämpenemisestä johtuvien kuivuuskausien tai tulvien yli päästään ilman konfliktia.

”Maat, jotka eivät suoraan kärsi ilmastonmuutoksen seurauksista, voivat myös olla haavoittuvia. Toisella puolella maailmaa tapahtuvat ilmastoshokit saattavat nostaa ruoan hintaa erityisesti maissa, jotka ovat riippuvaisia ruoan tuonnista”, Braumoeller sanoo.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on ennen kaikkea pitkäjänteistä työtä.

”Ei riitä, että annetaan lyhytaikaista ruoka-apua kriisin aikana, vaan on tärkeää vahvistaa haavoittuvien valtioiden instituutioita pitkällä tähtäimellä. Samalla niitä tulisi kannustaa vihreään talouteen ja kestävään kehitykseen.”

Kehitysapu on Braumoellerin mukaan tähän paras työkalu.

”Tulevaisuudessa kehitysapu on entistä tärkeämpää, jotta kehitysmaat selviävät ilmaston lämpenemisestä aiheuttamista muutoksista.”

Tutkimuksesta julkaistiin artikkeli Journal of Peace Research -tiedejulkaisussa.

Ilmastonmuutos hallintokonfliktiympäristöilmastonmuutos

Lue myös

Vähemmän lihaa vai enemmän multaa?

Maatalous voitaisiin muuttaa permakulttuuriviljelyllä ja kiertolaiduntamisella päästölähteestä hiilinieluksi, kirjoittaa Mikko Savilahti.
Nicaragualainen viljelijä ajaa traktorilla pellolla.
Vuosien kuivuuden jälkeen luonto viheriö rehevänä kuivaksi käytäväksi kutsutulla alueella Nicaraguassa.
(Kuva:
Wilmer López
/
IPS
)

Kuivuus helpotti hetkeksi Nicaraguassa

Keski-Amerikan kuivaksi käytäväksi kutsutun alueen sateet jäivät katovuosina puoleen keskiarvosta. Sen vuoksi maanviljelijät kaataneet metsää alueilta, jotka eivät sovellu maanviljelyyn.
Maatalouskone, Rajasthan, India
Maanviljelijöiden työ on raskasta Intiassa, jossa ilmastonmuutos verottaa jo satoja.
(Kuva:
Tushar Dayal
/
CC BY-NC 2.0
)

Tutkimus: Ilmastonmuutoksella yhteys Intian viljelijöiden itsemurhiin

Sadat tuhannet intialaisviljelijät ovat päätyneet viime vuosikymmeninä itsemurhaan. Tutkijan mukaan ilmastonmuutos on pahentanut tilannetta, eikä tulevaisuus näytä valoisammalta.

Pääuutiset

Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.(Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Taskulaskin
Veronkierron vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Helsingissä.(Kuva: bradhoc / CC BY 2.0)

Veroparatiisien vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Suomessa

Kansainväliset asiantuntijat pohtivat ensi viikolla Helsingissä, miten kitkeä verovälttelyä ja laitonta pääomapakoa.
Pilvenpiirtäjiä Chicagossa
Tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.(Kuva: Don Harder / CC BY-NC 2.0)

Kasvutalouden panttivangit

Päättäjät ja kansalaiset ovat tottuneet ajattelemaan, että bruttokansantuotteen kasvu tuo meille asioita, joita arvostamme: elintasoa, julkisia palveluita, turvallisuutta. Mutta tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.