Uutiset Ilmastonmuutos

Tutkimus: Vakaa valtio selviää parhaiten ilmastonmuutoksesta

Ilmastonmuutoksesta johtuvat konfliktit estetään parhaiten vahvistamalla valtion instituutioita ja kestävää kehitystä. Pitkäjänteinen kehitysyhteistyö on siihen parempi työkalu kuin katastrofiapu, sanovat tutkijat.
Sankoittain etiopialaisia hakemassa vettä kaivolta kuivuuden aikana.
Etiopialaisia hakemassa vettä kaivolta pitkän kuivuuskauden jälkeen. Kuivuuskaudet ovat pidentyneet ilmastonmuutoksen seurauksena ja veden puute on omiaan synnyttämään konflikteja. (Kuva: Andrew Heavens / CC BY-NC-ND 2.0 )

Ilmastonmuutoksesta johtuva ruoan ja veden puute on yhä useammin syy väkivallan tai konfliktin puhkeamiseen. Valtioilla on kuitenkin edelleen merkittävä rooli konfliktien ehkäisemisessä, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

”Toimintakykyinen hallitus on tärkeämpi rauhan työkalu kuin vakaa ilmasto”, sanoo tutkimukseen osallistunut professori Bear Braumoeller Michiganin yliopistosta.

Tutkimuksessa selvisi, että kaikkein haavoittuvimpia olivat köyhät maat, joissa oli heikot poliittiset instituutiot ja jotka ovat hyvin riippuvaisia maataloudesta. Vakaa valtio ja vahvat instituutiot pitävät huolen siitä, että ilmaston lämpenemisestä johtuvien kuivuuskausien tai tulvien yli päästään ilman konfliktia.

”Maat, jotka eivät suoraan kärsi ilmastonmuutoksen seurauksista, voivat myös olla haavoittuvia. Toisella puolella maailmaa tapahtuvat ilmastoshokit saattavat nostaa ruoan hintaa erityisesti maissa, jotka ovat riippuvaisia ruoan tuonnista”, Braumoeller sanoo.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on ennen kaikkea pitkäjänteistä työtä.

”Ei riitä, että annetaan lyhytaikaista ruoka-apua kriisin aikana, vaan on tärkeää vahvistaa haavoittuvien valtioiden instituutioita pitkällä tähtäimellä. Samalla niitä tulisi kannustaa vihreään talouteen ja kestävään kehitykseen.”

Kehitysapu on Braumoellerin mukaan tähän paras työkalu.

”Tulevaisuudessa kehitysapu on entistä tärkeämpää, jotta kehitysmaat selviävät ilmaston lämpenemisestä aiheuttamista muutoksista.”

Tutkimuksesta julkaistiin artikkeli Journal of Peace Research -tiedejulkaisussa.

Ilmastonmuutos hallintokonfliktiympäristöilmastonmuutos

Lue myös

Zimbabwelainen naisviljelijä levittää kasvimaalle lehmänlantaa lannoitteeksi.
Zimbabwelainen Margaret Gauti Mpofu levittää päivittäin lehmänlantaa puolen hehtaarin kasvimaalleen korvatakseen keinokastelun pois huuhtomia ravinteita.
(Kuva:
Busani Bafana
/
IPS
)

Aavikkoa torjutaan hehtaari kerrallaan

Ilmastonmuutos on pidentänyt kuivuuskausia ja nopeuttanut aavikoitumista. Länsi-Afrikassa on otettu käyttöön perinteisiä viljelymenetelmiä, joiden avulla maata voidaan viljellä kuivemmallakin maaperällä.
Auringonlasku Kyproksella
Lämpöaallot yleistyvät tulevaisuudessa, ja ne ovat yhä useammin tappavia.
(Kuva:
George M. Groutas
/
CC BY 2.0
)

Tappavat helleaallot yleistyvät – ”vaihtoehdot loppumassa”

Tuoreen tutkimuksen mukaan vuoteen 2100 mennessä noin puolet maailman ihmisistä altistuu tappaville lämpöaalloille, vaikka päästöjä vähennettäisiinkin.
Naisviljelijöitä Ugandassa. (Kuva: Laura Elizabeth Pohl / Bread for the World / CC BY-NC-ND 2.0)

Ilmastonmuutos iskee etenkin naisviljelijöihin

Perinteisesti miehiä suosiva ja naisia syrjivä kulttuuri lisää naisten haavoittuvuutta ilmastonmuutokselle. Muun muassa Ugandassa toimiva viljelijöiden koulu pyrkii puuttumaan tilanteeseen.

Pääuutiset

Zaatarin pakolaisleirin telttoja ja ihmisiä
UNHCR:n mukaan noin 1,2 miljoonaa pakolaista tarvitsee uudelleensijoituspaikan. Kuva Syyrian pakolaisia majoittavalta Zaatarin pakolaisleiriltä Jordaniasta.(Kuva: World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

Pakolaiskiintiötä halutaan nostaa – ”hallitus todistaisi arvojensa muuttuneen”

Suomen pakolaiskiintiö on pysynyt samana lähes koko 2000-luvun. Maailman pakolaispäivän paneelissa toivottiin, että kiintiötä voitaisiin nyt, kun turvapaikanhakijoiden määrä on hallinnassa ja perussuomalaiset ulkona hallituksesta.
Ruoka-apua saavia ihmisiä Etelä-Sudanissa
Leerin maakuntaan julistettiin nälänhätä helmikuussa. Nyt se on taltutettu, mutta ruokapulasta kärsii silti Etelä-Sudanissa yhä useampi.(Kuva: Robert Oxley / DFID / CC BY 2.0)

Etelä-Sudanin nälänhätä taltutettu – ruokakriisi pahenee silti

Kahteen Etelä-Sudanin osavaltioon julistettiin helmikuussa nälänhätä. Nyt tilanne on parantunut, mutta nälästä kärsii silti yhä useampi, kertovat YK-järjestöt.
Zimbabwelainen naisviljelijä levittää kasvimaalle lehmänlantaa lannoitteeksi.
Zimbabwelainen Margaret Gauti Mpofu levittää päivittäin lehmänlantaa puolen hehtaarin kasvimaalleen korvatakseen keinokastelun pois huuhtomia ravinteita.(Kuva: Busani Bafana / IPS)

Aavikkoa torjutaan hehtaari kerrallaan

Ilmastonmuutos on pidentänyt kuivuuskausia ja nopeuttanut aavikoitumista. Länsi-Afrikassa on otettu käyttöön perinteisiä viljelymenetelmiä, joiden avulla maata voidaan viljellä kuivemmallakin maaperällä.
Kangasta, kaavoja ja sakset
Viskoosi on monien kankaiden ja vaatteiden ainesosa.(Kuva: 190.arch / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Vaatebrändit ostavat viskoosia saastuttavilta tehtailta

H&M:n, Zaran ja Benettonin kaltaiset isot vaatebrändit hankkivat viskoosia Aasiassa sijaitsevilta tehtailta, jotka saastuttavat ympäristöä ja aiheuttavat terveyshaittoja.