Uutiset Yritysten yhteiskuntavastuu

Tutkimus: Vaatebrändit ostavat viskoosia saastuttavilta tehtailta

H&M:n, Zaran ja Benettonin kaltaiset isot vaatebrändit hankkivat viskoosia Aasiassa sijaitsevilta tehtailta, jotka saastuttavat ympäristöä ja aiheuttavat terveyshaittoja.
Kangasta, kaavoja ja sakset
Viskoosi on monien kankaiden ja vaatteiden ainesosa. (Kuva: 190.arch / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0 )

Kansainväliset vaatebrändit ostavat vaatteissa käytettävää viskoosia aasialaisilta tehtailta, jotka laskevat myrkylliset kemikaalit usein vesistöihin, käy ilmi tuoreesta raportista.

Raportin on tehnyt kestävien tuotantotapojen puolesta kampanjoiva hollantilainen Changing Markets Foundation -säätiö. Se vieraili tehdasalueilla Indonesiassa, Kiinassa ja Intiassa, joissa viskoosia yleisimmin valmistetaan.

Viskoosi on puuselluloosasta tehtävä vaatteissa käytettävä keinokuitu, joka ei sinänsä ole saastuttavaa. Sen valmistuksessa käytetään kuitenkin myrkyllisiä kemikaaleja, kuten hiilidisulfidia, natriumhydroksidia ja rikkihappoa. Ne eivät välttämättä säily tuotteessa loppuun asti mutta aiheuttavat vakavia ympäristöhaittoja ja terveysongelmia työntekijöille. Esimerkiksi hiilidisulfidi voi aiheuttaa sepelvaltimotautia ja jopa neurologisia vaurioita.

Selvityksessä tarkasteltiin yhteensä kymmentä tehdasta. Lähes kaikkien tapauksessa löytyi epäilyksiä siitä, että jätevettä laskettiin käsittelemättömänä veteen. Esimerkiksi Kiinassa tehtaiden ympäristössä havaittiin merkkejä ilman ja veden saastumisesta, epäselviä kuolemia sekä terveysvaikutuksia. Intiassa Madhya Pradeshissa viranomaiset toimivat yhteistyössä viskoositehtaan kanssa, eikä esimerkiksi vesien saastumisesta raportoitu, raportissa kerrotaan.

Tutkijoiden mukaan viskoosia ostavat tehtaista monet eurooppalaista ja pohjoisamerikkalaiset vaatebrändit, kuten H&M, Zara, Levi's, Tesco, Benetton sekä Marks & Spencer. H&M ostaa suoraan viskoosia kahdeksalta tutkitulta tehtaalta ja Zara neljältä. Useimmat vaatebrändit kuitenkin kieltäytyivät paljastamasta tuotantoketjuaan tutkimuksen tekijöille.

”Raportti paljastaa, että jotkut maailman suurimmista brändeistä jättävät huomiotta kyseenalaiset käytännöt tuotantoketjussaan. Veden saastuttaminen ymmärretään yhä yleisemmin suureksi riskiksi liiketoiminnalle, joten siirtymisen kestävämpään tuotantoon pitäisi olla korkealla jälleenmyyjien agendalla”, sanoo Changing Markets Foundationin kampanjajohtaja Natasha Hurley tiedotteessa (pdf).

Viskoosia voidaan tuottaa myös ilman valtavaa määrää myrkyllisiä kemikaaleja suljetun kierron avulla. Hurleyn mukaan muutos onkin mahdollinen, sillä 75:tä prosenttia maailman viskoosimarkkinoista pitää hallussaan vain 11 yritystä.

Tutkimuksesta uutisoineen Huffington Post -verkkolehden mukaan osa vaateyrityksistä on luvannut pyrkiä ympäristöystävällisempään viskoosin tuotantoon. Monet ovat jo sitoutuneet hankkimaan puumassaa kestävästi.

Yritysten yhteiskuntavastuu työkauppakuluttaminenyhtiötsaastuminensuojelu IntiaKiinaIndonesia

Lue myös

Wärtsilän tehdas Khopolissa Intiassa vuonna 2015.
Wärtsilän tehdas Khopolissa Intiassa vuonna 2015. Finnwatchin mukaan tehtaalla toimii nyt riippumaton ammattiliitto.
(Kuva:
Finnwatch ry
/
CC BY-NC 2.0
)

Finnwatch: Wärtsilän Intian tehtaalla parannuksia, valvonta edelleen leväperäistä

Konepajayhtiö Wärtsilän tehtaalle on perustettu itsenäinen ammattiliitto sen jälkeen, kun Finnwatch vuonna 2015 kritisoi sen työoloja. Järjestön mukaan sen pitäisi silti valvoa tuotantoketjuaan tarkemmin.
Puuvillaa
Puuvillan tuotantoon liittyy monia ympäristöongelmia ja lapsityövoiman hyväksikäyttöä.
(Kuva:
Asim Hafeez
/
WWF UK
)

Yhä useampi vaatefirma hankkii kestävästi tuotettua puuvillaa

Puuvillan tuotantoon liittyy perinteisesti muun muassa vedentuhlausta ja lapsityövoiman hyväksikäyttöä. Kansalaisjärjestöjen selvityksen mukaan puuvillaa käyttävät suuryritykset ovat lisänneet vastuullisesti tuotetun puuvillan käyttöä mutta liian vähän.
Kupillinen kahvia
Kuntien julkisiin hankintoihin kuuluvat muun muassa elintarvikkeet, joiden tuotanto-olosuhteet voivat olla huonot.
(Kuva:
Helen K
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Pääuutiset

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.(Kuva: Teija Laakso)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.
Kuva EU-parlamentin istuntosalissa
Aseteollisuus jyräsi Euroopan parlamentin, kun puolustusrahastosta päätettiin, sanovat järjestöt.(Kuva: © European Union 2017 - European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0)

Aseteollisuus lobbaa EU:ssa – järjestöt huolissaan

Aseteollisuuden lobbareilla oli suuri valta, kun EU:n uudesta puolustusrahastosta päätettiin, sanotaan tuoreessa raportissa.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.(Kuva: Richard / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.