Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Tutkimus: Ruokapula lisää muuttoliikettä

Maailman ruokaohjelman selvityksen mukaan ruokapulan ja valtioiden rajat ylittävän muuttoliikkeen välillä on selvä yhteys. Siksi avunantajien pitäisi sijoittaa elinkeinoihin ja ruokaturvaan ihmisten kotialueilla.
Pakolaisleiri Syyrian ja Turkin rajalla vuonna 2013.
Pakolaisleiri Syyrian ja Turkin rajalla. (Kuva: USAID / CC BY-NC 2.0 )

Konfliktien lisäksi myös ruokapula on merkittävä tekijä siinä, mikä saa ihmiset lähtemään siirtolaiseksi. Jos ruokapulasta kärsivien määrä kasvaa prosentin, siirtolaisten määrä lisääntyy 1,9 prosenttia, selviää Maailman ruokaohjelman (WFP) tuoreesta tutkimuksesta.

Konfliktiolosuhteissa pakoon lähtevien ihmisten määrä puolestaan kasvaa vuosittain 0,4 prosenttia. Konfliktit, ruokapula ja siirtolaisuus kietoutuvatkin tutkimuksen mukaan kaikki toisiinsa. Ruokaturvattomuus edistää konfliktien syntyä ja voimistumista. Siirtolaiseksi lähteminen taas voi lisätä ruokaturvattomuutta entisestään liikkumisen vaarallisuuden ja siihen kuluneiden resurssien vuoksi.

Tutkimuksen mukaan muuttamaan joutuneet ihmiset eivät usein haluaisi jättää kotiaan vaan yrittävät pysyä niin lähellä kotipaikkaansa kuin mahdollista. Silti monet joutuvat muuttamaan useampaan kertaan, koska ensimmäisessä paikassa ei ole ollut töitä tai humanitaarista apua saatavilla.

Tutkimusta varten haastateltiin siirtolaisia ja pakolaisia muun muassa Kreikassa, Italiassa ja Jordaniassa. Esimerkiksi tutkimukseen osallistuneista syyrialaisperheistä lähes 80 prosenttia oli muuttanut Syyrian sisällä ainakin kerran ja 65 prosenttia vähintään kaksi kertaa. Lähes jokainen olisi halunnut palata Syyriaan, mikäli turvallisuustilanne paranee.

Raportin mukaan kansainvälisen yhteisön tulisi sijoittaa elinkeinoihin ja ruokaturvallisuuden edistämiseen ihmisten kotialueilla. Tämä saattaisi ehkäistä pakolaisten edelleen siirtymistä, vähentää pakotettua muuttoliikettä, johtaa tehokkaampiin humanitaarisiin toimiin ja tuottaa laajempaa sosioekonomista hyötyä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

”Voimme paremmin käsitellä pakotetun muuttoliikkeen taustatekijöitä ja löytää keinoja lopettaa pakolaisten kärsimys, kun ymmärrämme syitä, jotka pakottavat ihmisiä muuttamaan”, tiivistää WFP:n pääjohtaja David Beasley.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetruokasiirtolaisuus

Lue myös

Kreikkaan saapuneita siirtolaisia vuonna 2015
Pakolaistilannetta ei ratkaista rajoja sulkemalla, vaan yhteistyöllä ja vastuunjaolla, kirjoittaa Ida Schauman.
(Kuva:
Christopher Jahn
/
IFRC
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Vuosi New Yorkin julkilausumasta: Maailman pakolaiset tarvitsevat tekoja

New Yorkin julkilausuman tarkoituksena oli löytää inhimillinen ratkaisu pakolaistilanteeseen. Nyt, vuotta myöhemmin, julkilausuman tavoitteet eivät näy käytännössä, kirjoittaa Pakolaisavun asiantuntija Ida Schauman.
Mielenosoitus siepattujen nigerialaisten koulutyttöjen puolesta
Chibokin koulutyttöjen puolesta vedottiin vuonna 2014 ympäri maailman. Kuva New York Citystä.
(Kuva:
Michael Fleshman
/
CC BY-NC 2.0
)

YK:n pakolaispalkinto Nigerian koulutyttöjen auttajalle

UNHCR palkitsee 150 000 dollarin arvoisella palkinnolla Zannah Mustaphan, joka on perustanut koulun Nigerian orvoille ja auttanut vapauttamaan Boko Haram -ääriliikkeen vankina olleita tyttöjä.
Maanviljelijöitä pellolla Guatemalassa
Maatalouden heikko tuottavuus kiihdyttää siirtolaisuutta Keski-Amerikassa. Kuvassa viljelijöitä istuttamassa Guatemalassa.
(Kuva:
Maria Fleischmann
/
World Bank Photo Collection
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Kuivuus ajaa paperittomaksi siirtolaiseksi Keski-Amerikassa

Tuoreen selvityksen mukaan köyhyyden ja työttömyyden lisäksi myös äärimmäiset sääilmiöt Keski-Amerikasta Yhdysvaltoihin suuntautuvaa muuttoliikettä.

Pääuutiset

Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.(Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Kenialaismies ja Kenian lippu
Kenian presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestettiin elokuussa. Nyt jännitetään, tuleeko toista kierrosta ja jos tulee, miten reilut vaalit ovat.(Kuva: Commonwealth Secretariat / CC BY-NC 2.0)

Kenian uusintavaalit vaakalaudalla – ”tilanne on hirveän jännittynyt”

Suomalainen kehitysyhteistyöntekijä Airi Kähärä seuraa Kenian presidentinvaalien uusintakierrosta Nairobissa. Tilanne on kireä, sillä jopa vaalikomission puheenjohtaja on sanonut, ettei reiluja vaaleja voida järjestää. Väkivallan uhka on korkealla.
Taskulaskin
Veronkierron vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Helsingissä.(Kuva: bradhoc / CC BY 2.0)

Veroparatiisien vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Suomessa

Kansainväliset asiantuntijat pohtivat ensi viikolla Helsingissä, miten kitkeä verovälttelyä ja laitonta pääomapakoa.
Pilvenpiirtäjiä Chicagossa
Tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.(Kuva: Don Harder / CC BY-NC 2.0)

Kasvutalouden panttivangit

Päättäjät ja kansalaiset ovat tottuneet ajattelemaan, että bruttokansantuotteen kasvu tuo meille asioita, joita arvostamme: elintasoa, julkisia palveluita, turvallisuutta. Mutta tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.