Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Tutkimus: Ruokapula lisää muuttoliikettä

Maailman ruokaohjelman selvityksen mukaan ruokapulan ja valtioiden rajat ylittävän muuttoliikkeen välillä on selvä yhteys. Siksi avunantajien pitäisi sijoittaa elinkeinoihin ja ruokaturvaan ihmisten kotialueilla.
Pakolaisleiri Syyrian ja Turkin rajalla vuonna 2013.
Pakolaisleiri Syyrian ja Turkin rajalla. (Kuva: USAID / CC BY-NC 2.0)

Konfliktien lisäksi myös ruokapula on merkittävä tekijä siinä, mikä saa ihmiset lähtemään siirtolaiseksi. Jos ruokapulasta kärsivien määrä kasvaa prosentin, siirtolaisten määrä lisääntyy 1,9 prosenttia, selviää Maailman ruokaohjelman (WFP) tuoreesta tutkimuksesta.

Konfliktiolosuhteissa pakoon lähtevien ihmisten määrä puolestaan kasvaa vuosittain 0,4 prosenttia. Konfliktit, ruokapula ja siirtolaisuus kietoutuvatkin tutkimuksen mukaan kaikki toisiinsa. Ruokaturvattomuus edistää konfliktien syntyä ja voimistumista. Siirtolaiseksi lähteminen taas voi lisätä ruokaturvattomuutta entisestään liikkumisen vaarallisuuden ja siihen kuluneiden resurssien vuoksi.

Tutkimuksen mukaan muuttamaan joutuneet ihmiset eivät usein haluaisi jättää kotiaan vaan yrittävät pysyä niin lähellä kotipaikkaansa kuin mahdollista. Silti monet joutuvat muuttamaan useampaan kertaan, koska ensimmäisessä paikassa ei ole ollut töitä tai humanitaarista apua saatavilla.

Tutkimusta varten haastateltiin siirtolaisia ja pakolaisia muun muassa Kreikassa, Italiassa ja Jordaniassa. Esimerkiksi tutkimukseen osallistuneista syyrialaisperheistä lähes 80 prosenttia oli muuttanut Syyrian sisällä ainakin kerran ja 65 prosenttia vähintään kaksi kertaa. Lähes jokainen olisi halunnut palata Syyriaan, mikäli turvallisuustilanne paranee.

Raportin mukaan kansainvälisen yhteisön tulisi sijoittaa elinkeinoihin ja ruokaturvallisuuden edistämiseen ihmisten kotialueilla. Tämä saattaisi ehkäistä pakolaisten edelleen siirtymistä, vähentää pakotettua muuttoliikettä, johtaa tehokkaampiin humanitaarisiin toimiin ja tuottaa laajempaa sosioekonomista hyötyä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

”Voimme paremmin käsitellä pakotetun muuttoliikkeen taustatekijöitä ja löytää keinoja lopettaa pakolaisten kärsimys, kun ymmärrämme syitä, jotka pakottavat ihmisiä muuttamaan”, tiivistää WFP:n pääjohtaja David Beasley.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetruokasiirtolaisuus

Lue myös

Umba Kangabuka, maan sisäinen pakolainen Kongon demokraattisessa tasavallassa.
Umba Kangabuka elää maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongon Kalemien kaupungin lähellä.
(Kuva:
Francois-Xavier MYBE
/
MONUSCO Photos
/
CC BY-SA 2.0
)

Kansainväliset pakolaiset keräävät maailman huomion, mutta sisäinen pakolaisuus on yleisempää

Maan sisäisiä pakolaisia on kaksi kertaa enemmän kuin maiden rajojen yli pakenevia. Tuoreessa raportissa vaaditaan heidän nostamistaan globaalille agendalle.
Yusra Mardini, 19, on UNHCR:n nuorin hyväntahdolähettiläs. (Kuva: UN Photo / Rick Bajornas)

Pakolaisia pelastaneesta syyrialaisuimarista YK:n hyväntahdonlähettiläs

Yusra Mardini veti perässään rikkoutunutta pakolaisvenettä ja pelasti sisarensa kanssa 20 ihmisen hengen. Nyt hän edustaa YK:n pakolaisjärjestöä UNHCR:ää.
(Kuva: UN Photo/Stuart Price)

Pääuutiset

Palestiinalaisnuoria Ramallah'ssa.
Moni palestiinalaisnuori uskoo rauhanomaiseen vastarintaan. Takana (vas.): Tahani Shahateet, Yasmeen Enaya, Narmeen Amori ja Yasmeen Omari. Edessä (vas.): Isra' Zbeidi, Sumud Mtaer, Faten Shadeed ja Wael Amro.
(Kuva:
Teija Laakso
)

”Aiemmin ajattelin, että rauha on heikkoja varten”

Palestiinalaisnuoret ovat viime vuosina päässeet kansainvälisiin otsikoihin lähinnä surullisten puukkoiskujen takia. Moni kuitenkin tekee työtä myös rauhan puolesta.
Transsukupuolisten oikeuksien lippu
Transsukupuolisten oikeuksien lippu Washingtonissa.
(Kuva:
Ted Eytan
/
CC BY-SA 2.0
)

Kansainvälinen paine Suomea kohtaan kasvaa: translaki uudistettava

Suomi pelaa poliittista peliä transihmisten oikeuksilla. Kansainvälisen paineen kasvaessa hallituksen tekosyyt alkavat loppua, kirjoittaa Amnestyn ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro.
Chili Sambiassa
Suomen kehitysyhteistyövaroilla on tuettu muun muassa maanviljelystä Sambiassa.
(Kuva:
Hanna Öunap
/
global.finland.fi
/
CC BY-NC 2.0
)

Kehityspoliittinen toimikunta: Köyhimpien pitää hyötyä kehitysyhteistyöstä enemmän

Kehitysyhteistyön yksityisten toimijoiden vaikutuksia on tärkeä arvioida sekä etu- että jälkikäteen, sanoo Suomen kehityspoliittinen toimikunta vuosiarviossaan.
Tahrir-aukio Jemenin pääkaupungissa Sanaassa.
Kolera leviää muun muassa Jemenin pääkaupungissa Sanaassa.
(Kuva:
Rod Waddington
/
CC BY-SA 2.0
)

Jemenissä havaitaan tuhat koleratapausta päivässä

Potilaita on niin paljon, että yhteen sänkyyn on pitänyt panna jopa kuusi lasta, kertoo Jemenin pääkaupungissa Sanaassa työskentelevä lääkäri.