Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Tutkimus: Ruokapula lisää muuttoliikettä

Maailman ruokaohjelman selvityksen mukaan ruokapulan ja valtioiden rajat ylittävän muuttoliikkeen välillä on selvä yhteys. Siksi avunantajien pitäisi sijoittaa elinkeinoihin ja ruokaturvaan ihmisten kotialueilla.
Pakolaisleiri Syyrian ja Turkin rajalla vuonna 2013.
Pakolaisleiri Syyrian ja Turkin rajalla. (Kuva: USAID / CC BY-NC 2.0 )

Konfliktien lisäksi myös ruokapula on merkittävä tekijä siinä, mikä saa ihmiset lähtemään siirtolaiseksi. Jos ruokapulasta kärsivien määrä kasvaa prosentin, siirtolaisten määrä lisääntyy 1,9 prosenttia, selviää Maailman ruokaohjelman (WFP) tuoreesta tutkimuksesta.

Konfliktiolosuhteissa pakoon lähtevien ihmisten määrä puolestaan kasvaa vuosittain 0,4 prosenttia. Konfliktit, ruokapula ja siirtolaisuus kietoutuvatkin tutkimuksen mukaan kaikki toisiinsa. Ruokaturvattomuus edistää konfliktien syntyä ja voimistumista. Siirtolaiseksi lähteminen taas voi lisätä ruokaturvattomuutta entisestään liikkumisen vaarallisuuden ja siihen kuluneiden resurssien vuoksi.

Tutkimuksen mukaan muuttamaan joutuneet ihmiset eivät usein haluaisi jättää kotiaan vaan yrittävät pysyä niin lähellä kotipaikkaansa kuin mahdollista. Silti monet joutuvat muuttamaan useampaan kertaan, koska ensimmäisessä paikassa ei ole ollut töitä tai humanitaarista apua saatavilla.

Tutkimusta varten haastateltiin siirtolaisia ja pakolaisia muun muassa Kreikassa, Italiassa ja Jordaniassa. Esimerkiksi tutkimukseen osallistuneista syyrialaisperheistä lähes 80 prosenttia oli muuttanut Syyrian sisällä ainakin kerran ja 65 prosenttia vähintään kaksi kertaa. Lähes jokainen olisi halunnut palata Syyriaan, mikäli turvallisuustilanne paranee.

Raportin mukaan kansainvälisen yhteisön tulisi sijoittaa elinkeinoihin ja ruokaturvallisuuden edistämiseen ihmisten kotialueilla. Tämä saattaisi ehkäistä pakolaisten edelleen siirtymistä, vähentää pakotettua muuttoliikettä, johtaa tehokkaampiin humanitaarisiin toimiin ja tuottaa laajempaa sosioekonomista hyötyä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

”Voimme paremmin käsitellä pakotetun muuttoliikkeen taustatekijöitä ja löytää keinoja lopettaa pakolaisten kärsimys, kun ymmärrämme syitä, jotka pakottavat ihmisiä muuttamaan”, tiivistää WFP:n pääjohtaja David Beasley.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetruokasiirtolaisuus

Lue myös

Älypuhelin
Älypuhelimesta on apua monelle Afrikan siirtolaiselle.
(Kuva:
Aaron Yoo
/
CC BY-ND 2.0
)

Mobiilisovellus auttaa Afrikan siirtolaisia

MigApp-sovelluksen avulla halutaan antaa siirtolaisille tietoa, jotta näiden matka olisi turvallisempi.
Ghanalaiset Nazir Mohammed ja Usman
Nazir Mohammed (vas.) ja hänen ystävänsä Usman palasivat vuonna 2011 kotimaahansa Ghanaan levottomaksi muuttuneesta Libyasta.
(Kuva:
Kwaku Botwe
/
IPS
)

”En soisi edes vihollisteni joutuvan sinne” – Libyasta selvinnyt siirtolainen ei suosittele matkaa kenellekään

Libyasta on tullut monelle siirtolaiselle kauttakulkureitti Eurooppaan, mutta monia odottavat kiristäminen ja jopa orjuus. Nazir Mohammed selvisi täpärästi ja palasi takaisin kotimaahansa Ghanaan.
 Aryadne Bittencourt
Aryadne Bittencourt työskentelee pakolaisten oikeusavustajana Rion Caritas-järjestössä.
(Kuva:
Mario Osava
/
IPS
)

Köyhyys ja katastrofit ajavat pakolaisia Brasiliaan

Brasiliaan on viime aikoina saapunut siirtolaisia etenkin talouskriisin koettelemasta Venezuelasta. ”Brasilian talouskriisi ei ole mitään Venezuelaan verrattuna”, sanoo venezuelalaisperheen äiti.

Pääuutiset

Gate-järjestön ohjelmajohtaja Erika Castellanos
Belizeläinen Erika Castellanos taistelee etenkin transsukupuolisten hiv-positiivisten oikeuksien puolesta.(Kuva: Teija Laakso)

Transsukupuolinen hiv-aktivisti Erika Castellanos taistelee holhoamista vastaan – ”vain minä voin sanoa, mikä on minulle parasta”

Belizeläisen Erika Castellanos on muuttunut syrjitystä seksityöläisestä aktivistiksi, jonka mielestä hiv-positiivisten on saatava lisää sananvaltaa siitä, miten heitä hoidetaan. Muuten epidemiasta ei päästä eroon.
Pakolaisleirin asukkaita ja vieraita Kongossa
Kongossa on 4,5 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. YK:n apulaispääsihteeri Amina J. Mohammed vieraili Pohjois-Kivun maakunnassa sijaitsevalla Mugungan leirillä viime kesänä.(Kuva: Myriam Asmani / MONUSCO / CC BY-SA 2.0)

Väkivalta pahenee Kongossa – ”yksi maailman pahimmista kriiseistä, mutta kukaan ei näytä piittaavaan”

Miljoonat ihmiset ovat paenneet väkivaltaa Kongon demokraattisessa tasavallassa, jonka humanitaarinen kriisi uhkaa kärjistyä. Avustusjärjestöt ponnistelevat hupenevien avustusvarojen kanssa.
Unkarin parlamenttirakennus puna-valko-vihreässä valossa
Unkarin järjestöjä kuristetaan yhä tiukkenevalla lainsäädännöllä.(Kuva: David Magyar / CC BY-NC-ND 2.0)

Unkarin uusi järjestölaki eteni parlamenttiin – maahanmuuttajatyötä tekeville kaavaillaan pakollista ”turvallisuusselvitystä”

Unkarin järjestöjen tilanne herättää kasvavaa huolta ihmisoikeusjärjestöissä. Nyt parlamentissa käsitellään lakia, joka muun muassa estäisi siirtolaisuusjärjestöjä menemästä kahdeksaa kilometriä lähemmäs rajaa.
Väkijoukko
Kännykkä ja internet ovat parantaneet filippiiniläisen ja muiden aasialaisten mahdollisuuksia jakaa ja saada tietoa, mutta moni valtio on viime aikoina kiristänyt sensuuria somessa.(Kuva: Kara Santos / IPS)

Internetin vapaus kutistuu Kaakkois-Aasiassa

Kaakkois-Aasian maiden demokratia on näyttänyt viime vuosina vahvistuvan, mutta nyt otteet ovat koventuneet ja netin sensurointi kasvaa.