Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Tutkimus: Ruokapula lisää muuttoliikettä

Maailman ruokaohjelman selvityksen mukaan ruokapulan ja valtioiden rajat ylittävän muuttoliikkeen välillä on selvä yhteys. Siksi avunantajien pitäisi sijoittaa elinkeinoihin ja ruokaturvaan ihmisten kotialueilla.
Pakolaisleiri Syyrian ja Turkin rajalla vuonna 2013.
Pakolaisleiri Syyrian ja Turkin rajalla. (Kuva: USAID / CC BY-NC 2.0 )

Konfliktien lisäksi myös ruokapula on merkittävä tekijä siinä, mikä saa ihmiset lähtemään siirtolaiseksi. Jos ruokapulasta kärsivien määrä kasvaa prosentin, siirtolaisten määrä lisääntyy 1,9 prosenttia, selviää Maailman ruokaohjelman (WFP) tuoreesta tutkimuksesta.

Konfliktiolosuhteissa pakoon lähtevien ihmisten määrä puolestaan kasvaa vuosittain 0,4 prosenttia. Konfliktit, ruokapula ja siirtolaisuus kietoutuvatkin tutkimuksen mukaan kaikki toisiinsa. Ruokaturvattomuus edistää konfliktien syntyä ja voimistumista. Siirtolaiseksi lähteminen taas voi lisätä ruokaturvattomuutta entisestään liikkumisen vaarallisuuden ja siihen kuluneiden resurssien vuoksi.

Tutkimuksen mukaan muuttamaan joutuneet ihmiset eivät usein haluaisi jättää kotiaan vaan yrittävät pysyä niin lähellä kotipaikkaansa kuin mahdollista. Silti monet joutuvat muuttamaan useampaan kertaan, koska ensimmäisessä paikassa ei ole ollut töitä tai humanitaarista apua saatavilla.

Tutkimusta varten haastateltiin siirtolaisia ja pakolaisia muun muassa Kreikassa, Italiassa ja Jordaniassa. Esimerkiksi tutkimukseen osallistuneista syyrialaisperheistä lähes 80 prosenttia oli muuttanut Syyrian sisällä ainakin kerran ja 65 prosenttia vähintään kaksi kertaa. Lähes jokainen olisi halunnut palata Syyriaan, mikäli turvallisuustilanne paranee.

Raportin mukaan kansainvälisen yhteisön tulisi sijoittaa elinkeinoihin ja ruokaturvallisuuden edistämiseen ihmisten kotialueilla. Tämä saattaisi ehkäistä pakolaisten edelleen siirtymistä, vähentää pakotettua muuttoliikettä, johtaa tehokkaampiin humanitaarisiin toimiin ja tuottaa laajempaa sosioekonomista hyötyä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

”Voimme paremmin käsitellä pakotetun muuttoliikkeen taustatekijöitä ja löytää keinoja lopettaa pakolaisten kärsimys, kun ymmärrämme syitä, jotka pakottavat ihmisiä muuttamaan”, tiivistää WFP:n pääjohtaja David Beasley.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetruokasiirtolaisuus

Lue myös

Sudanilaispakolaisia Etelä-Sudanissa vuonna 2012.
Sudanista väkivaltaa paenneet ihmiset etsivät vettä Jamamin pakolaisleirissä Etelä-Sudanin puolella keväällä 2012. Nyt lähes miljoona eteläsudanilaista on paennut nälkää ja väkivaltaa Ugandaan.
(Kuva:
Jared Ferrie
/
IPS
)

Näkökulma: Pakolaisten suojelu perustuu lakiin

On tärkeää muistaa, että pakolaisten suojelussa ei ole kyse solidaarisuudesta tai anteliaisuudesta vaan kansainvälisen lain määräysten toteuttamisesta, kirjoittaa YK:n pääsihteeri António Guterres.

Harry ja Ahmed – pakolaisia kumpikin

Pakolaiset ovat ihmisiä, eivät numeroita. Siitä muistuttaa Unicefin kampanjavideo, jolla toisen maailmansodan pakolainen ja Syyrian pakolainen kertovat tarinansa.
Eteläsudanilainen pakolaisnainen
Betty Kiden pakeni Etelä-Sudanista Ugandaan vuonna 2016. Uganda on yksi eniten pakolaisia vastaanottavista maista.
(Kuva:
Trocaire
/
CC BY 2.0
)

Kodistaan paenneiden määrä kasvoi taas ennätyslukemiin – joku pakenee kolmen sekunnin välein

Maailmassa oli viime vuoden lopulla yhteensä 65,6 miljoonaa pakolaista ja turvapaikanhakijaa. Vaikka määrä on valtava, pakolaisuuden kasvu näyttää hidastuneen, kertoo YK:n pakolaisjärjestö UNHCR.

Pääuutiset

Zaatarin pakolaisleirin telttoja ja ihmisiä
UNHCR:n mukaan noin 1,2 miljoonaa pakolaista tarvitsee uudelleensijoituspaikan. Kuva Syyrian pakolaisia majoittavalta Zaatarin pakolaisleiriltä Jordaniasta.(Kuva: World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

Pakolaiskiintiötä halutaan nostaa – ”hallitus todistaisi arvojensa muuttuneen”

Suomen pakolaiskiintiö on pysynyt samana lähes koko 2000-luvun. Maailman pakolaispäivän paneelissa toivottiin, että kiintiötä voitaisiin nyt, kun turvapaikanhakijoiden määrä on hallinnassa ja perussuomalaiset ulkona hallituksesta.
Valkoisia puuvillankukkia pellolla
Uzbekistan on maailman viidenneksi suurin puuvillantuottaja.(Kuva: David Stanley / CC BY 2.0)

Järjestöt: Maailmanpankin hankkeet yhteydessä pakkotyövoimaan Uzbekistanissa

Ihmisoikeusjärjestöjen selvityksen mukaan Uzbekistanin puuvillapelloilla hyödynnetään järjestelmällisesti pakko- ja lapsityövoimaa. Maailmanpankki tukee maassa maataloushankkeita, joista ainakin yhdessä on käytetty lapsityövoimaa.
Öljynporausalus ja kajakkeja
Arktista öljynporausta vastaan protestoitiin Yhdysvalloissa vuonna 2015.(Kuva: Backbone Campaign / CC BY 2.0)

Tutkimus: Pankit vähentäneet fossiilisten polttoaineiden rahoittamista

Ympäristöjärjestöjen selvityksen mukaan maailman suurimmat pankit ovat vähentäneet yli viidenneksellä kaikkein vahingollisimpien fossiilisten polttoaineiden rahoittamista. Edistys on ollut kuitenkin liian hidasta ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.
Klovneja rivissä
Vitsikkyys ei pyyhi pois sanottua eikä voi vaatia, että vitsi ymmärretään vain ja ainoastaan vitsinkertojan määrittämällä tavalla, kirjoittaa Marianna Keisalo.(Kuva: Bernard Spragg. NZ / CC0 1.0)

Se olikin vain pilaa – mutta missä menee raja?

Huumori on usein oiva tapa kuvata maailman ja olemassaolon monimutkaisuutta, mutta se ei poista sananvastuuta. Vitseissä on voimaa, ja puhujan on kyettävä seisomaan vitsinsä takana, kirjoittaa Marianna Keisalo.