Uutiset Ilmastonmuutos

Tutkimus: Ilmastonmuutoksella yhteys Intian viljelijöiden itsemurhiin

Sadat tuhannet intialaisviljelijät ovat päätyneet viime vuosikymmeninä itsemurhaan. Tutkijan mukaan ilmastonmuutos on pahentanut tilannetta, eikä tulevaisuus näytä valoisammalta.
Maatalouskone, Rajasthan, India
Maanviljelijöiden työ on raskasta Intiassa, jossa ilmastonmuutos verottaa jo satoja. (Kuva: Tushar Dayal / CC BY-NC 2.0 )

Ilmastonmuutos voidaan yhdistää yli 59 000 maanviljelijän itsemurhaan Intiassa viimeisten 30 vuoden aikana. Taustalla on satojen epäonnistuminen, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta.

Kalifornian Berkelyn yliopiston tutkija Tamma Carleton kävi tutkimuksessaan läpi Intian vuosien 1967–2013 itsemurhatilastoja, maatalouden satotilastoja sekä säätietoja. Hänen mukaansa ilmastonmuutos, etenkin siihen liittyvä lämpötilojen nousu ja vähäiset sateet, on yksi selittävä tekijä Intian pahenevassa itsemurhaepidemiassa.

Carletonin laskelmien mukaan kasvukauden aikana jo yhden asteen lämpeneminen yhtenä päivänä voi johtaa keskimäärin yli 65 itsemurhaan. Hän uskoo arvionsa olevan jopa todellisuutta alhaisempi, sillä itsemurhista vaietaan usein.

Itsemurhaluvut ovat lähes kaksinkertaistuneet Intiassa vuodesta 1980 alkaen. Itsemurhaan päätyvät usein maanviljelijät: yli 300 000 viljelijän ja maatyöläisen arvelleen päätyneen itsemurhaan vuodesta 1995 alkaen. Syynä on pidetty aiemminkin pidetty satojen epäonnistumista, joka voi johtaa viljelijöiden velkaantumiseen ja edelleen itsemurhiin, mutta aiheesta ei ole ollut olemassa tieteellistä tietoa.

Yli puolet Intian työväestöstä työskentelee sateesta riippuvaisessa maataloudessa, joka on herkkä sään ääri-ilmiöille. Carleton uskookin, että ilmastonmuutoksen edetessä myös itsemurhat lisääntyvät.

Tutkimuksen ansiosta voidaan kuitenkin kehittää parempia keinoja ehkäistä itsemurhia, hän sanoo. Intian hallitus on jo perustanut vakuutusjärjestelmän viljelijöiden tukemiseksi, mutta sen tehokkuudesta ei vielä ole kokemuksia.

Tutkimus julkaistiin amerikkalaisessa PNAS-tiedelehdessä.

Ilmastonmuutos maatalousterveysilmastonmuutos Intia

Lue myös

Järvi- ja vuoristomaisema Slovakiassa Ylä-Tatrassa
Slovakian suunnitelma kuivuuden torjunnasta kattaa niin maa- ja metsätalouden kuin kaupungitkin. Kuva Ylä-Tatran vuoristosta Štrbské Pleso -järveltä.
(Kuva:
Ed Holt
/
IPS
)

Slovakia varautuu vesipulaan

Slovakia on ensimmäisenä valtiona laatinut toimintaohjelman ilmastonmuutoksen aiheuttamia äärisäitä ja kuivuutta vastaan.
Nasan satelliittikuva tulivuorenpurkauksesta
Ilmastonmuokkaus rikkidioksidin avulla toimisi samaan tyyliin kuin tulivuorenpurkaus. Kuva Kolumbian Nevado Del Ruiz -tulivuoren purkauksesta vuodelta 2014.
(Kuva:
NASA Earth Observatory
NASA Goddard Space Flight Center
/
CC BY 2.0
)

Tutkijat: Ilmastonmuokkaus uhkaisi eläimiä ja kasveja

Maapalloa pystyisi viilentämään suihkuttamalla yläilmakehään rikkidioksidia. Tuoreen tutkimuksen mukaan vaikutukset eläimiin ja kasveihin voisivat kuitenkin olla tuhoisat, mikäli muokkaus yllättäen lopetettaisiin.
Lapsia pelaamassa jalkapalloa Kenian Kiberassa
Ilmastonmuutos tekee köyhistä asuinalueista muita kuumempia, sanovat tutkijat. Kuvassa lapsia pelaamassa jalkapalloa Kenian Kiberassa.
(Kuva:
Trocaire
/
CC BY 2.0
)

Tutkimus: Slummeissa kärsitään ilmastonmuutoksen tuomista helteistä muita enemmän

Ilmastonmuutos ei kohtele ihmisiä tasa-arvoisesti. Epävirallisilla asuinalueilla kärsitään kuumuudesta muita enemmän, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta.

Pääuutiset

Gate-järjestön ohjelmajohtaja Erika Castellanos
Belizeläinen Erika Castellanos taistelee etenkin transsukupuolisten hiv-positiivisten oikeuksien puolesta.(Kuva: Teija Laakso)

Transsukupuolinen hiv-aktivisti Erika Castellanos taistelee holhoamista vastaan – ”vain minä voin sanoa, mikä on minulle parasta”

Belizeläisen Erika Castellanos on muuttunut syrjitystä seksityöläisestä aktivistiksi, jonka mielestä hiv-positiivisten on saatava lisää sananvaltaa siitä, miten heitä hoidetaan. Muuten epidemiasta ei päästä eroon.
Pakolaisleirin asukkaita ja vieraita Kongossa
Kongossa on 4,5 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. YK:n apulaispääsihteeri Amina J. Mohammed vieraili Pohjois-Kivun maakunnassa sijaitsevalla Mugungan leirillä viime kesänä.(Kuva: Myriam Asmani / MONUSCO / CC BY-SA 2.0)

Väkivalta pahenee Kongossa – ”yksi maailman pahimmista kriiseistä, mutta kukaan ei näytä piittaavaan”

Miljoonat ihmiset ovat paenneet väkivaltaa Kongon demokraattisessa tasavallassa, jonka humanitaarinen kriisi uhkaa kärjistyä. Avustusjärjestöt ponnistelevat hupenevien avustusvarojen kanssa.
Unkarin parlamenttirakennus puna-valko-vihreässä valossa
Unkarin järjestöjä kuristetaan yhä tiukkenevalla lainsäädännöllä.(Kuva: David Magyar / CC BY-NC-ND 2.0)

Unkarin uusi järjestölaki eteni parlamenttiin – maahanmuuttajatyötä tekeville kaavaillaan pakollista ”turvallisuusselvitystä”

Unkarin järjestöjen tilanne herättää kasvavaa huolta ihmisoikeusjärjestöissä. Nyt parlamentissa käsitellään lakia, joka muun muassa estäisi siirtolaisuusjärjestöjä menemästä kahdeksaa kilometriä lähemmäs rajaa.
Väkijoukko
Kännykkä ja internet ovat parantaneet filippiiniläisen ja muiden aasialaisten mahdollisuuksia jakaa ja saada tietoa, mutta moni valtio on viime aikoina kiristänyt sensuuria somessa.(Kuva: Kara Santos / IPS)

Internetin vapaus kutistuu Kaakkois-Aasiassa

Kaakkois-Aasian maiden demokratia on näyttänyt viime vuosina vahvistuvan, mutta nyt otteet ovat koventuneet ja netin sensurointi kasvaa.