Uutiset Ilmastopolitiikka

Tutkimus: Eurooppa tukee fossiilisia polttoaineita miljardeilla vuosittain

EU on luvannut luopua fossiilisten polttoaineiden tukemisesta vuoteen 2020 mennessä. Lupauksen toteuttamisen kanssa tulee kiire, sillä tuoreen selvityksen mukaan etenkin liikenteen tukemiseen pumpataan edelleen miljardeja.
Liikenneruuhka, autoja
Euroopan hallitukset lisäävät liikenteen aiheuttamia saasteita tukemalla fossiilisten polttoaineiden käyttöä, käy ilmi tutkimuksesta. (Kuva: Petras Gagilas / CC BY-SA 2.0 )

EU-maat tukevat edelleen avokätisesti fossiilisten polttoaineiden käyttöä, vaikka niiden pitäisi luopua sekä niiden tukemisesta että käytöstä lähitulevaisuudessa, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Brittiläisen kehitystutkimusinstituutti ODI:n sekä eurooppalaisen ilmastoverkosto CAN:n selvitys kattaa unionin oman rahoituksen fossiilisille polttoaineille sekä 11 EU-maata: Tšekin, Ranskan, Saksan, Kreikan, Unkarin, Italian, Alankomaat, Puolan, Espanjan, Ruotsin ja Ison-Britannian.

Ne käyttävät selvityksen mukaan yhteensä joka vuosi yli 112 miljardia euroa fossiilisten polttoaineiden kulutuksen ja tuotannon tukemiseen. Suurin syntipukki on liikenne, johon käytettiin vuosina 2014–2016 keskimäärin 49 miljardia euroa vuodessa.

EU-maat ovat luvanneet luopua fossiilisten polttoaineiden tukemisesta vuoteen 2020 mennessä ja kokonaan niiden käytöstä vuosisadan loppuun mennessä. Tavoite vaikuttaa tutkimuksen valossa kunnianhimoiselta.

”Tutkimus osoittaa, että hallitukset Euroopassa ja EU:ssa jatkavat öljy-, kaasu- ja hiiliriippuvuuden tukemista ja rahoittamista. Se kiihdyttää vaarallista ilmastonmuutosta ja ilmansaasteita veronmaksajien rahoilla”, toteaa ODI:n ilmasto- ja energiajohtaja Shelagh Whitley.

Esimerkiksi dieselin verohelpotukset johtavat sen lisääntyneeseen käyttöön ja hidastaa siirtymistä sähköautoihin ja muihin matalahiilisiin vaihtoehtoihin, tutkijat toteavat.

Fossiilisten polttoaineiden tuiksi lasketaan rahallisten tukien lisäksi tutkimuksessa esimerkiksi verohelpotukset, hintatuet, lainat ja valtionomisteisten yritysten investoinnit fossiilisiin polttoaineisiin. Liikenteen jälkeen eniten tukea käytetään sen mukaan teollisuuteen sekä liiketoimintaan yleensä. Tukia annetaan myös fossiilisten polttoaineiden etsintään.

Suositusten mukaan maiden pitäisi muun muassa raportoida tuista luopumisestaan säännöllisesti sekä suunnata jäljelle jäävät tuet siihen, että työntekijöitä ja yhteisöjä autettaisiin siirtymään pois fossiilisista polttoaineista.

”Fossiilisten polttoaineiden tukemisen sijasta EU:n budjetin sekä kehitys- ja investointipankkien vähäiset rahat pitäisi käyttää korkeampiin ilmastotavoitteisiin rahoittamalla siirtymää puhtaaseen ja kestävään energiaan”, sanoo CAN Europen johtaja Wendel Trio.

Ilmastopolitiikka politiikkaEUympäristöilmastonmuutos

Lue myös

Mielenosoittajia Yhdysvalloissa vuonna 2011
Washingtoniin leiriytyneet mielenosoittajat vetosivat vuonna 2011 presidentti Barack Obamaan, ettei hän hyväksyisi XL-öljyputken rakentamista Kanadasta Meksikonlahdelle. Obama noudatti kehotusta, mutta hänen seuraajansa Donald Trump hyväksyi putken ensi töikseen.
(Kuva:
Kanya D'Almeida
/
IPS
)
Viiden dollarin seteli
Vihreästä ilmastorahastosta uupuu etenkin dollareita.
(Kuva:
Zack Maccarthy
/
CC BY 2.0
)

Ilmastorahaa lahjoitettu nihkeästi

Rikkaat maat ovat luvanneet nostaa tukensa ilmastonmuutoksen torjunnalle kehitysmaissa sataan miljardiin dollariin vuodessa. Rahaa on saatu kasaan vasta runsaat kymmenen miljardia dollaria.
Savupilvi tehtaan piippujen yläpuolella
Kasvihuonekaasupäästöt ovat alkaneet kiinnostaa myös yrityksiä.
(Kuva:
Kibae Park
/
UN Photo
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Yhä useammat yritykset hinnoittelevat hiilipäästönsä

Yhdysvaltalaisselvityksen mukaan monet yritykset maksavat hiilipäästöistään vakuuttaakseen sijoittajat siitä, että ne ovat tietoisia ilmastonmuutoksen aiheuttamista riskeistä.

Pääuutiset

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.(Kuva: Teija Laakso)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.
Kuva EU-parlamentin istuntosalissa
Aseteollisuus jyräsi Euroopan parlamentin, kun puolustusrahastosta päätettiin, sanovat järjestöt.(Kuva: © European Union 2017 - European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0)

Aseteollisuus lobbaa EU:ssa – järjestöt huolissaan

Aseteollisuuden lobbareilla oli suuri valta, kun EU:n uudesta puolustusrahastosta päätettiin, sanotaan tuoreessa raportissa.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.(Kuva: Richard / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.