Uutiset

Tutkimus: Epäluottamus valtiota kohtaan ajaa ääriliikkeiden pariin

Afrikassa tehdyn tutkimuksen mukaan ääriliikkeisiin liittyvät nuoret ovat usein kotoisin syrjäseuduilta, jossa palvelut ja menestymismahdollisuudet ovat huonot. Siksi alueen haavoittuvuus väkivaltaisille ääriliikkeille syvenee.
Näkymä Somalian pääkaupungista Mogadishusta
Näkymä Somalian pääkaupungista Mogadishusta. Muun muassa Somalian ääriliike al-Shabaab houkuttelee afrikkalaisia nuoria riveihinsä. (Kuva: Stuart Price / United Nations Photo / CC BY-NC-ND 2.0 )

Kokemus valtion harjoittamasta väkivallasta tai vallan väärinkäytöstä on tärkeä syy siihen, miksi afrikkalaisnuoria on viime vuosina liittynyt väkivaltaisiin ääriliikkeisiin, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

71 prosenttia tutkimukseen haastatelluista entisistä ääriliikkeiden jäsenistä sanoi, että hallituksen toiminta oli ollut käännekohta, joka oli saanut heidät liittymään ääriryhmään. Kyseessä saattoi olla esimerkiksi perheenjäsenen tai ystävän pidätys tai tappo.

Se on tutkijoiden mukaan tärkeä löydös. Monet liittyneistä olivat kotoisin köyhiltä syrjäseuduilta, he olivat kokeneet syrjäytymistä ja laiminlyöntejä lapsuudestaan asti, heillä oli huono taloudellinen tilanne, heikot mahdollisuudet osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan sekä jo valmiiksi huono luottamus valtiota kohtaan. Mikäli valtion vielä koetaan käyttävän valtaansa väärin, ihminen voi suistua ääriliikkeiden pariin, tutkimuksessa todetaan.

”Tämä tutkimus herättää hälytyskelloja siitä, että alueena Afrikan haavoittuvuus väkivaltaiselle ääriajattelulle syvenee. -- Turvallisuushaasteissa on otettava tarkemmin huomioon kehitykseen liittyvät ongelmat”, sanoo UNDP:n Afrikan johtaja Abdoulaye Mar Dieye tiedotteessa.

Haastatelluista yli puolet oli liittynyt ääriliikkeisiin myös uskonnollisista syistä. 57 prosenttia kuitenkin myönsi, ettei ymmärtänyt juuri mitään uskonnollisista teksteistä tai tulkinnoista eikä välttämättä edes lukenut uskonnollisia tekstejä.

Tutkijoiden mukaan hallitusten pitäisi ääriliikkeitä vastaan taistellessaan arvioida uudelleen sotilaalliset ratkaisut oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien valossa. Yksi tapa ehkäistä ääriliikkeitä voisivat olla paikalliset aloitteet, jotka pyrkivät sosiaalisen yhtenäisyyden lisäämiseen. Esimerkiksi suvaitsevaisuuteen kannustavien uskonnollisten johtajien äänen vahvistaminen voisi toimia.

Tutkimukseen haastateltiin kahden vuoden aikana noin 495:tä afrikkalaista, jotka olivat liittyneet vapaaehtoisesti ääriliikkeisiin, kuten Nigeriassa toimivaan Boko Haramiin tai Somalian al-Shabaabiin.

Afrikassa on vuoden 2011 sekä vuoden 2016 alun välisenä aikana kuollut ääriliikkeiden iskuissa tutkimuksen mukaan yli 33 000 ihmistä.

kehitysterrorismiturvallisuus Afrikka

Pääuutiset

Katunäkymä Accrasta Ghanasta
Yrityksillä on yhä tärkeämpi rooli kehityspolitiikassa, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan asiasta pitäisi keskustella lisää. Kuva Ghanan pääkaupungista Accrasta.(Kuva: lucianf / Flickr.com / CC BY 2.0)

Yrityksistä havitellaan kehitysmaiden ongelmien ratkaisijoita – tuoreen tutkimuksen mukaan siihen on vielä pitkä matka

Suomessa on usutettu viime vuosina yrityksiä kehitysyhteistyön pariin, mutta tutkimustieto ilmiöstä on puuttunut. Suomalaistutkimus paljastaa, että yritysten käsitys omasta roolistaan on kaukana köyhyyden vähentämisestä.
5 sentin kolikko
Viestintä- ja globaalikasvatustukea myönnettiin tälle ja ensi vuodelle yhteensä 1,4 miljoonaa euroa.(Kuva: Pascal Volk / CC BY-SA 2.0)

Kehityskysymyksistä viestiminen uhkaa vaikeutua – ulkoministeriö pohtii tukimuutosta

Ulkoministeriö aikoo jälleen muuttaa viestintä- ja globaalikasvatustukea, jolla muun muassa tiedotetaan suomalaisille kehitysmaita koskevista kysymyksistä.
Hurrikaani Marian tuhoja Dominican pääkaupungissa Roseaussa syyskuussa 2017
Hurrikaanit ovat tehneet tuhojaan tänä vuonna Karibialla. Kuvassa Maria-myrskyn tuhoja Dominican pääkaupungissa Roseaussa syyskuussa 2017. (Kuva: Russell Watkins / DFID / CC BY 2.0)

Hurrikaaneista kärsineille Karibian maille luvattiin miljardiapu – tuhot jopa 3,5 kertaa BKT:stä

Irma- ja Maria-hurrikaaneista kärsineet Karibianmeren valtiot halutaan nyt rakentaa sellaisiksi, että ne kestävät ilmastonmuutoksen vaikutukset myös tulevaisuudessa.
Mielenosoittajia Yemen is starving -kyltin kera.
Jemenissä on meneillään maailman pahin humanitaarinen kriisi. New Yorkissa on osoitettu mieltä jemeniläisten puolesta tänä syksynä.(Kuva: Felton Davis / CC BY 2.0)

Saudi-Arabian johtama liittouma lupasi helpottaa Jemenin saartoa, mutta se ei riitä

Jemenin saarto on ”siviilien potkimista, kun he ovat jo maassa”, sanoo avustusjärjestö. Saartoa on luvattu helpottaa, mutta nälänhätä on silti vain muutaman kuukauden päässä.