Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Tulvat uhkaavat rohingya-pakolaisia

Yli puolta miljoonaa Myanmarista paennutta rohingya-muslimia uhkaavat hirmumyrskyt ja monsuunisateet Bangladeshissa. Nopeasti kokoon kyhätyillä pakolaisleireillä turvallisuus on erityisen uhattu.
Miehet rakentavat tietä pakolaisleirillä Bangladeshisssa.
Myanmarin rohingya-pakolaisia majoittavissa Bangladeshin leireissä valmistaudutaan lähestyvään myrsky- ja monsuunikauteen. Teitä rakennetaan maastoon, joka uhkaa muuttua mutavelliksi sadekaudella. (Kuva: Naimul Haq / IPS)

(IPS) -- Yli puoli miljoonaa Myanmarista paennutta rohingya-muslimia altistuu pian uusille vaaroille Bangladeshissa. Trooppisten hirmumyrskyjen kausi alkaa maaliskuussa, ja sitä seuraa lokakuulle jatkuva monsuunisateiden aika.

Bangladesh ja avustusjärjestöt valmistautuvat kuumeisesti tulevaan, mutta pakolaisten turvallisuuden takaaminen nopeasti kokoon kyhätyissä leireissä on vaikeaa. Cox's Bazaarin ranta-alueella Bangladeshin kaakkoisoisissa on kaikkiaan 30 leiriä. Mäkinen maasto muuttuu nopeasti mutavelliksi.

Vuonna 1991 alueelle iskenyt sykloni tappoi lähes 140 000 ihmistä, ja eriasteisia tuhoja tulee vuosittain. Bambusta ja telttakankaasta kasatut asumukset eivät kestä tuulen riepottelua ja kaatosateita, maanvyöryistä ja tulvista puhumattakaan.

”Öisin on turvaton olo, kun mereltä tuleva tuuli ulvoo majan katossa. Pelottaa nukkua, kun ympärillä lapset itkevät ja pyytävät apua”, hiljattain Balukhalin leirille saapunut Noor-e-Khatum kertoo.

Taudit uhkaavat

YK:n lastenrahasto Unicef on varoittanut, että sateet lisäävät koleraepidemian vaaraa leireissä. Sama koskee E-hepatiittia, joka on tappava raskaana oleville. Seisova vesi houkuttaa malariahyttysiä.

Bangladeshin viranomaiset arvioivat, että yli kolmannes pakolaisista on välittömässä vaaravyöhykkeessä. ”Valmistaudumme siirtämään heidät turvallisempaan paikkaan ja pyrimme torjumaan tulvia raivaamalla esteitä veden virtaukselta”, Cox's Bazaarin alueen apulaisjohtaja Ali Hussain kertoo.

Hussainin mukaan ruokaa on varastossa riittävästi monsuunikaudesta selviämiseen. Leireille on lähetetty sotilaita vahvistamaan vanhoja teitä ja rakentamaan uusia, jotta esimerkiksi ambulanssien pääsy alueelle varmistetaan.

Katastrofia yritetään estää rakentamalla leireille kestävämpiä suojia sekä kouluttamalla 650 henkeä etsintä-, pelastus- ja ensiaputehtäviin. Heidän pitää varoittaa uhkista ja auttaa asukkaita selviämään niistä.

Ongelmiin varaudutaan

YK:n siirtolaisuusjärjestö IOM tekee yhteistyötä pakolaisvirasto UNHCR:n ja ruoka-avusta huolehtivan WFP:n kanssa. Ne ovat perustaneet leireille kymmenen tukikohtaa, joissa on kevyttä maansiirtokalustoa ja henkilökuntaa raivaustehtäviin.

Akuuttien ripuliepidemioiden varalle on pystytetty viisi lääkintäkeskusta, IOM:n tiedottaja Shirin Akhter sanoo.

YK:n väestörahasto Unfpa kantaa erityistä huolta raskaana olevista pakolaisnaisista, joita on noin 46 000. ”Järjestämme puhtaita tarvikkeita ja liikkuvia lääkintäryhmiä heidän avukseen monsuunikaudella”, Hassan Abdi Unfpasta kertoo.

Bangladesh ja Myanmar ovat periaatteessa sopineet pakolaisten palautuksesta kotimaahansa. Moni rohingya kuitenkin pelkää palata maahan, jossa tuhansia muslimeita on tapettu, kokonaisia kyliä poltettu ja joukoittain naisia raiskattu.

Pakolaisia tulee yhä rajan yli Bangladeshiin, vaikkakin vähemmän kuin viime lokakuussa alkaneiden julmuuksien jälkeen.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetkonfliktiturvallisuusilmastonmuutosluonnonkatastrofit BangladeshBurma, Myanmar Suomen IPS

Lue myös

Lapsia leijojen kera

Kodeistaan paenneiden määrä kasvoi uuteen ennätykseen – ”kukaan ei valitse pakolaiseksi ryhtymistä”, muistuttaa YK:n pakolaisjärjestö

”Minun viestini maailmalle on, että en halua olla pakolainen. Haluan mennä takaisin kotiini Myanmariin, mutta haluan elää turvassa ja rauhassa”, kertoi Mutaybatu-niminen pakolainen YK:n pakolaisjärjestölle. Tänään julkaistujen tilastojen mukaan viime vuoden lopulla maailmassa oli 68,5 miljoonaa kodistaan paennutta ihmistä.
Ihmisiä rautatien liepeillä

Tutkimus: Siirtolaisten salakuljetuksen tuotolla rahoittaisi koko EU:n humanitaarisen avun – lailliset reitit yksi ratkaisu

Salakuljettajat mainostavat toimintaansa usein pakolaisleireillä tai sosiaalisissa verkostoissa, käy ilmi ensimmäisestä globaalista ihmissalakuljetusta käsittelevästä tutkimuksesta.
Ihmisiä luennolla

Viime vuonna keskimäärin 80 000 ihmistä päivässä pakeni kotimaansa rajojen sisäpuolella

Maan sisäinen pakolaisuus on huomattavasti yleisempää kuin pakeneminen ulkomaille. Tuoreen raportin mukaan viime vuonna konfliktit sekä luonnonkatastrofit ajoivat yli 30 miljoonaa ihmistä pakosalle.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Koululaisia välitunnilla

Miljoonat lapset eivät opi koulussa, koska eivät ymmärrä, mitä opettaja sanoo – yhden kielen kansa on yhä monen maan ihanne

Yli kolmannes maailman koululaisista ei saa opetusta omalla äidinkielellään. Suomalainen Kimmo Kosonen ja etiopialainen Mesfin Derash Zeme ovat puhuneet vuosikymmenien ajan äidinkieleen pohjautuvan opetuksen puolesta. Etiopiassa sekä Aasian maissa viestin tärkeys on alettu ymmärtää, ja se näkyy myös oppimistuloksissa.
Bambuesineitä myyvä perhe

Bambu pelastaa maata ja elinkeinoja Intiassa ja Kiinassa

Bambunistutuksella on muun muassa elvytetty tiilitehtaan pilaamaa maata Intiassa. Kaupallisten hyötyjen ohella bambusta on apua ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä se on tehokas hiilinielu.
Kokoussali

Yhdysvallat on ensimmäinen YK:n ihmisoikeusneuvostosta lähtevä maa – ”osoittaa täydellistä piittaamattomuutta perusoikeuksista”

Yhdysvallat kääntää selkänsä kaikille ihmisoikeusloukkausten uhreille ympäri maailman, sanoo Human Rights Watchin johtaja Kenneth Roth.
Suljettujen kauppojen näyteikkunoita

Argentiinan talous uppoaa yhä syvemmälle – yhä useampi työssä käyvä on köyhä

Argentiinan talouskriisi koettelee etenkin pieni- ja keskituloisia. Sähkön, kaasun ja veden hintaa on nostettu presidentti Mauricio Macrin kaudella hurjimmillaan 500 prosenttia. ”Äänestin Macria ja hallitusta viime vaaleissa, mutta nyt se on loppu”, kolmen lapsen isä Miguel Silva, 48, sanoo.