Uutiset Ympäristöongelmat

Tuhannen järven Kašmir muuttui legendaksi

Muun muassa asuntorakentaminen ja metsien hakkuut ovat hävittäneet kosteikoita ja vesistöjä, kalastajat ja turismi kärsivät.
Wularjärvellä Intian Kašmirissa työskentelevä kalastaja Fayaz Ahmad Khanday valittaa, että kalakannat ovat kutistuneet järven saastumisen ja rehevöitymisen seurauksena. (Kuva: Umer Asif / IPS)

(IPS) -- "Isoisälläni ja vielä isällänikin oli tapana juoda tästä järvestä. Nyt vesi on niin saastunutta, että turismi tyrehtyy pian. Kuka haluaisi maksaa siitä, että pääsee katsomaan jätealtaita", kysyy Nigeenjärvellä Intian Kašmirissa veneliikennettä hoitava Mudasir Ahmad.

Intialle kuuluva Kašmirinlaakso on tunnettu tuhannesta järvestään ja lammestaan, mutta niistä on kadonnut jo huomattava osa. Osavaltion pääkaupungin Srinagarin alueen vesistöistä ja kosteikoista on tutkimusten mukaan hävinnyt puolet, kun maa on valjastettu muuhun käyttöön.

Intian Kašmirissa on nyt noin 12,5 miljoonaa asukasta ja väestönkasvu on kiihdyttänyt metsien hakkuita sekä asuntorakentamista.

Kašmirin yliopiston tutkija Aijaz Hassan sanoo, että laakso on aina ollut altis tulville, mutta järvet ja kosteikot toimivat aiemmin vesimassojen varastoina.

Jätevedet järveen

Srinagarin pohjoispuolella sijaitsevalla Nigeenjärvellä ympäristöstressi on aiheuttanut ensimmäiset kalakuolemat, kun levien asteittainen lisääntyminen johti happikatoon.

"Olemme soutaneet järvellä vuosisatojen ajan. Järvi on elättänyt aiemmat sukupolvet, ja minäkin olen rakentanut elämäni sen varaan", 27-vuotias Mudasir Ahmad suree.

Hän arvelee, että veden muuttuminen ruosteenväriseksi kertoo järven tekevän kuolemaa. "Rannoille on noussut taloja ennennäkemätöntä tahtia, ja jätevedet valuvat suoraan järveen", hän huokaa.

Kalastus vaarassa

Intian suurin makean veden järvi Wular sijaitsee Kašmirin pohjoisosassa. Sen pinta-ala oli 218 neliökilometriä vuonna 1911, mutta nyt avovettä on enää 24 neliökilometriä. Tilalle on tullut riisiviljelmiä ja puupeltoja, ympäristönsuojelija Majid Farooq kertoo.

Lannoitteet ja lanta ovat saastuttaneet ja rehevöittäneet järveä. Metsästys on verottanut sen linnustoa ja happikato kalakantaa, hän listaa.

Wularjärven kalastaja Fayaz Ahmad Khanday kertoo, että saaliit ovat huvenneet rajusti kolmen viime vuoden aikana, mikä vaarantaa satojen ihmisten elinkeinon. "Järvessä kelluu joka päivä kuolleita kaloja."

Vesistöjen katoaminen ja kutistuminen altistaa Kašmirin luonnonkatastrofeille, kuten nähtiin syyskuun 2014 tuhoisissa tulvissa, ympäristötutkija Aabid Ahmad varoittaa.

Luonto tuo matkailijat

Kuuluisan Daljärven ympäristössä asutus on paisunut tuplavauhtia kansalliseen väestönkasvuun verrattuna. Veden laatu on heikentynyt roimasti, ja siitä on juomakelpoista enää viidesosa, Kašmirin yliopiston tutkija Shakil Ahmad Ramshoo kertoo.

Daljärvellä käy noin miljoona turistia vuodessa, ja 300 000 ihmistä saa siitä leipänsä suoraan tai välillisesti. 200 000 kašmirilaista elättää itsensä käsitöillä, mutta heidänkin elantonsa vaarantuu, jos alueen luonto ei enää houkuta matkailijoita.

Jammun ja Kašmirin osavaltion asukkaista vähintään puolet on suoraan tai epäsuorasti kytköksissä matkailualaan, joka tuottaa 15 prosenttia alueen kansantuotteesta.

Ympäristöongelmat ympäristösaastuminensuojelu Intia Suomen IPS

Lue myös

Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.
(Kuva:
Joseph King
/
CC BY-NC-ND 2.0
)
Poika ja veneitä Mekong-joella Laosissa
Mekongjoen patoaminen vaarantaa kalakannat ja miljoonien ihmisten elannon Kaakkois-Aasian maissa. Kuva Laosista.
(Kuva:
Vannaphone Sitthirath
/
IPS
)

”Ekologinen aikapommi” – Mekong-joen padot uhkaavat viedä elannon miljoonilta

Mekong-joessa on eliölajeja toiseksi eniten maailmassa. Valtavat patohankkeet ovat kuitenkin johtamassa kalakantojen katoamiseen.
Naiset hakevat vettä Etiopiassa
Naiset hakevat vettä Etiopiassa, jossa on kärsitty viime aikoina kuivuudesta. Kuivuuden vaikutukset ovat tuoreen tutkimuksen mukaan luultua tuhoisammat.
(Kuva:
Sewunet
/
UNICEF Ethiopia
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.(Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Rikkaiden ja köyhien maiden suojelualueita kohtaavat erilaiset uhat, summataan tutkimuksessa.
Unkarin parlamenttitalo
Unkari on ryhtynyt koviin otteisiin siirtolaisuutta vastaan. Kuvassa parlamenttitalo Budapestissä.(Kuva: Frank Schmidt / CC BY 2.0)

Unkari haluaa ryhtyä verottamaan ”laitonta maahanmuuttoa” tukevia järjestöjä

Hallitus ehdottaa myös lähestymiskieltoja ihmisille, jotka ovat mukana laittoman siirtolaisuuden avustamisessa.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.