Uutiset Demokratia

Tiukka lainsäädäntö vaikeuttaa toimittajien työtä Tansaniassa

"Demokratisoituminen ei onnistu ilman kansalaisten oikeutta saada tietoa", kritisoi Suomessa vieraillut veteraanitoimittaja Rose Haji Mwalimu.
Rose Haji Mwalimu vieraili Maailman lehdistönvapauden päivän konferenssissa. (Kuva: Tomi Toivio / maailma.net)

Tansanian lehdistönvapauden tila on parempi kuin useimpien sen naapurimaiden, mutta sananvapauden mallimaana sitä ei voi pitää.

Maan lehdistölaki antaa hallitukselle mahdollisuuden sulkea minkä tahansa median milloin tahansa, kertoo veteraanitoimittaja Rose Haji Mwalimu.

"Lehdistönvapauden tila Tansaniassa ei ole hyvä eikä huono, vaan siltä väliltä. Tansanialla ei ole tiedonvapauslakia. Meillä on perustuslain artikla, joka takaa tiedonvapauden mutta ei pääsyä tietoon. Tätä hallitus käyttää hyväkseen sulkeakseen radioasemia, televisioasemia ja haastaakseen journalisteja oikeuteen", Suomessa toukokuun alussa vieraillut Mwalimu kertoo.

Mwalimu sai huhtikuussa 2016 Tansanian journalistien elämäntyöpalkinnon. Hän osallistui Helsignissä järjestettyyn maailman lehdistönvapauden päivän konferenssiin.

Mwalimu on toiminut pitkään Tansanian yleisradion toimittajana ja on nykyisin yhteisöradio-asiatuntija YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon Dar es Salaamin toimistossa. Hän on myös toiminut toiminnanjohtajana sananvapausjärjestö MISA Tanzaniassa ja perustanut Tansanian naistoimittajien järjestön Tamwan.

Omassa journalistin työssään Mwalimu pitää tärkeimpänä arvonaan sananvapauden vastuullista käyttöä.

"Sananvapautta käytettäessä ollaan tekemisissä ihmisen yksityisyyden kanssa. Jos yksityisyyttä ei loukata, käytetään sananvapautta vastuullisesti", hän sanoo.

Hallitus sabotoi lainsäädännön muutokset

Tansaniassa toimittajien työtä rajoittavat monet lait. Media-alan organisaatiden liittouma on kampanjoinut niiden muuttamiseksi jo vuodesta 2000, mutta edistys on ollut hidasta.

"Löysimme 20 medialle vihamielistä lakia ja annoimme suosituksemme niiden muuttamiseksi, mutta suosituksiamme ei otettu huomioon", Mwalimu kertoo.

Esimerkiksi vuonna 2007 yritettiin luoda lakia oikeudesta päästä käsiksi informaatioon.

"Laki on käsitelty kolme kertaa parlamentissa ilman tuloksia. Seurasimme lain etenemistä luonnoksesta parlamenttiin. Kun saimme lakiluonnoksen lopullisen version, havaitsimme että sidosryhmien lisäämät asiat oli poistettu. Eli hallitus vain teki lain itse välittämättä sidosryhmistä", Mwalimu kritisoi.

Myös journalistien toimintaympäristöä säätelevä mediapalvelulaki on edennyt hitaasti.

"Tänä vuonna meille luvattiin kolmatta yritystä säätää laki, joten odotamme sormet ristissä. Oli vuosi 2007, vuosi 2008 ja nyt on vuosi 2016, eikä lakia ole säädetty."

"Tämä on ihmisoikeuksien vastaista, koska Tansaniassa on niin paljon journalistien vastaisia rikkomuksia. Mediapalvelun sulkeminen ja tiedon saatavuuden estäminen rikkoo oikeutta saada tietoa. Demokratisoituminen ei onnistu ilman kansalaisten oikeutta saada tietoa", Mwalimu sanoo.

Hallitus on kieltänyt esimerkiksi kriittisen Mwana Halisi -lehden jo kolme kertaa. Lehti paljastaa hallituksen väärinkäytöksiä, kuten korruptiota ja huonoa hallintoa.

Mwalimu pitää ongelmista huolimatta Tansanian mediaa edistyksellisenä.

"Ennen monipuoluejärjestelmään siirtymistä 1980-luvulla meillä oli vain kolme mediaa: hallituksen yleisradio, englanninkielinen sanomalehti ja hallituspuolueen sanomalehti. Vuonna 1992 tapahtuneen poliittisen muutoksen jälkeen media monipuolistui, mutta media ei ole vieläkään vapaa. Rikkaat ihmiset – eivät media-alan ammattilaiset – muuttivat tilanteen rahaksi."

Sosiaalista mediaa Tansaniassa käyttävät lähinnä nuoret. Myös sitä rajoitetaan kyberrikoslailla, jonka avulla hallitus voi esimerkiksi tarkastaa, millaista tietoa laitteilla vastaanotetaan.

"Lisäksi laki kieltää kaikenlaisen kansankiihotuksen ja herjauksen sosiaalisessa mediassa. Viime vuoden vaalien aikaan muutamia tällaisia tapauksia eteni oikeuteen asti", Mwalimu kertoo.

Yhteisöradiot kehitystä levittämässä

Nykyisessä päätyössään Mwalimu toimii Unescon yhteisöradio-asiantuntijana. Yhteisöradiot ovat epäkaupallisia radioita, joissa kansalaiset itse pääsevät ääneen. Unesco tarjoaa yhteisöille teknistä tukea lähettimien, studioiden ja muiden tarvikkeiden muodossa. Lisäksi se opettaa yhteisöille radioasemaa varten tarvittavia taitoja. Yhteisöradiotoimintaa maassa tukee myös suomalainen Viestintä ja kehitys -säätiö.

"Tansania on suuri maa. Suuri osa ihmisistä on köyhiä, lukutaidottomia ja elää syrjäisillä alueilla. Sanomalehtiä ja televisiota ei ole saatavilla. Toimivin viestintäväline on radio. Tansaniassa radiolla on vieläkin keskeinen rooli tiedon ja koulutuksen levittäjänä. Se muokkaa myös ihmisten asenteita", Mwalimu sanoo.

Heimojen väliset väkivaltaisuudet ovat leimanneet monia Tansanian naapurimaita, mutta Tansania on pysynyt rauhallisena. Mwalimun mukaan swahilin kieli on keskeisin tansanialaisia yhdistävä tekijä, vaikka maassa puhutaan paikallisiakin kieliä.

"Tansania on hyvin rauhanomainen maa. Heimoja on yli 120, mutta meidät yhdistää yhdeksi heimoksi swahilin kieli. Tansaniassa ei kysytä miltä alueelta joku tulee, olemme yhtä kansaa, heimojen välisiä avioliittoja on paljon. On vaikeaa sanoa kuka tulee mistäkin", hän kertoo.

Demokratia sananvapaustiedotusvälineetlaki Tansania Viestintä ja kehitys -säätiö

Lue myös

Ihmisiä Donald Trump -tukiprotestissa Yhdysvalloissa
Freedom House kritisoi etenkin Yhdysvaltojen takapakkia vapauden puolustajana. Kuvassa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpia tukeva mielenosoitus syyskuussa 2017 Washington D.C:ssä.
(Kuva:
kellybdc
/
Flickr.com
/
CC BY 2.0
)

Raportti: Demokratia kohtasi viime vuonna ”vakavimmat kriisinsä vuosikymmeniin”

Freedom House -järjestö antaa pyyhkeitä etenkin Yhdysvalloille, joka on sen mukaan luopunut johtajanroolistaan taistelussa vapauden puolesta.
Kenian lippuja
Kenian johto ei mennyt uusiksi presidentinvaalien uusintakierroksellakaan.
(Kuva:
Rick Bajornas
/
UN Photo
)

Kenian korkein oikeus vahvisti vaalituloksen – väkivalta huolettaa

Kenian presidenttinä jatkaa Uhuru Kenyatta. Amnesty on huolissaan vaaliväkivallasta, jossa on syksyn aikana kuollut kymmeniä ihmisiä.
Keboitse Machangana
Demokratianinstituutti IDEAn kansainvälisen ohjelman johtaja Keboitse Machangana kehottaa johtajia palaamaan takaisin demokratian perusteisiin. Machangana vieraili syksyllä Suomessa Demo ry:n vieraana.
(Kuva:
Teija Laakso
)

Itsevaltaiset johtajat haastavat demokratian, mutta ”vielä ei ole aika julistaa demokratiaa kuolleeksi”

Demokratiasta on helppo olla huolissaan, kun seuraa vaikkapa Afrikan tai Itä-Euroopan maiden viimeaikaista kehitystä. Demokratia-asiantuntija Keboitse Machanganan mukaan demokratia on kuitenkin osoittanut sietokykynsä.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Rohingya-pakolaisia leirillä Bangladeshissa
Bangladeshiin on paennut satoja tuhansia rohingyoja. Kuva Kutupalongin leiriltä läheltä Cox's Bazarin kaupunkia.(Kuva: Russell Watkins / DFID - UK Department for International Development / CC BY 2.0)

Rohingyojen paluu Myanmariin viivästyy

Rohingya-pakolaisten palauttamisen Myanmariin piti alkaa tänään, mutta Bangladesh on lykännyt prosessia. Rohingyojen ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan monen asian pitää vielä muuttua, ennen kuin he voivat palata.
Naisia ja lapsia terveysklinikan odotushuoneessa
Taloustieteilijät suhtautuvat kriittisesti yksityisen sektorin rooliin terveyspalveluiden tuottajana. Kuvassa Foune Kouyate lapsensa Kadidia Goulibalyn kanssa rokotejonossa terveysklinikalla Malin Bamakossa.(Kuva: Dominic Chavez / World Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Yksityinen raha hämmentää maailman sotesoppaa

Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö terveydenhuollossa ei kestä kriittistä tarkastelua. Malli vaarantaa YK:n kehitystavoitteiden keskeiset periaatteet, kirjoittavat taloustieteilijät Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury.
Rakennustyöläinen työmaalla Liberiassa
Kunnon työtä on yhä vaikea löytää, sanoo ILO. Kuvassa rakennustyöläinen ebolahoitoyksikön työmaalla Liberian Monroviassa vuonna 2014.(Kuva: Morgana Wingard / UNDP)

Raportti: Yli 300 miljoonaa työntekijää elää äärimmäisessä köyhyydessä

Työ ei aina tuo toimeentuloa, osoittaa Kansainvälisen työjärjestön tuore raportti.