Uutiset Demokratia

Tiukka lainsäädäntö vaikeuttaa toimittajien työtä Tansaniassa

"Demokratisoituminen ei onnistu ilman kansalaisten oikeutta saada tietoa", kritisoi Suomessa vieraillut veteraanitoimittaja Rose Haji Mwalimu.
Rose Haji Mwalimu vieraili Maailman lehdistönvapauden päivän konferenssissa. (Kuva: Tomi Toivio / maailma.net)

Tansanian lehdistönvapauden tila on parempi kuin useimpien sen naapurimaiden, mutta sananvapauden mallimaana sitä ei voi pitää.

Maan lehdistölaki antaa hallitukselle mahdollisuuden sulkea minkä tahansa median milloin tahansa, kertoo veteraanitoimittaja Rose Haji Mwalimu.

"Lehdistönvapauden tila Tansaniassa ei ole hyvä eikä huono, vaan siltä väliltä. Tansanialla ei ole tiedonvapauslakia. Meillä on perustuslain artikla, joka takaa tiedonvapauden mutta ei pääsyä tietoon. Tätä hallitus käyttää hyväkseen sulkeakseen radioasemia, televisioasemia ja haastaakseen journalisteja oikeuteen", Suomessa toukokuun alussa vieraillut Mwalimu kertoo.

Mwalimu sai huhtikuussa 2016 Tansanian journalistien elämäntyöpalkinnon. Hän osallistui Helsignissä järjestettyyn maailman lehdistönvapauden päivän konferenssiin.

Mwalimu on toiminut pitkään Tansanian yleisradion toimittajana ja on nykyisin yhteisöradio-asiatuntija YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon Dar es Salaamin toimistossa. Hän on myös toiminut toiminnanjohtajana sananvapausjärjestö MISA Tanzaniassa ja perustanut Tansanian naistoimittajien järjestön Tamwan.

Omassa journalistin työssään Mwalimu pitää tärkeimpänä arvonaan sananvapauden vastuullista käyttöä.

"Sananvapautta käytettäessä ollaan tekemisissä ihmisen yksityisyyden kanssa. Jos yksityisyyttä ei loukata, käytetään sananvapautta vastuullisesti", hän sanoo.

Hallitus sabotoi lainsäädännön muutokset

Tansaniassa toimittajien työtä rajoittavat monet lait. Media-alan organisaatiden liittouma on kampanjoinut niiden muuttamiseksi jo vuodesta 2000, mutta edistys on ollut hidasta.

"Löysimme 20 medialle vihamielistä lakia ja annoimme suosituksemme niiden muuttamiseksi, mutta suosituksiamme ei otettu huomioon", Mwalimu kertoo.

Esimerkiksi vuonna 2007 yritettiin luoda lakia oikeudesta päästä käsiksi informaatioon.

"Laki on käsitelty kolme kertaa parlamentissa ilman tuloksia. Seurasimme lain etenemistä luonnoksesta parlamenttiin. Kun saimme lakiluonnoksen lopullisen version, havaitsimme että sidosryhmien lisäämät asiat oli poistettu. Eli hallitus vain teki lain itse välittämättä sidosryhmistä", Mwalimu kritisoi.

Myös journalistien toimintaympäristöä säätelevä mediapalvelulaki on edennyt hitaasti.

"Tänä vuonna meille luvattiin kolmatta yritystä säätää laki, joten odotamme sormet ristissä. Oli vuosi 2007, vuosi 2008 ja nyt on vuosi 2016, eikä lakia ole säädetty."

"Tämä on ihmisoikeuksien vastaista, koska Tansaniassa on niin paljon journalistien vastaisia rikkomuksia. Mediapalvelun sulkeminen ja tiedon saatavuuden estäminen rikkoo oikeutta saada tietoa. Demokratisoituminen ei onnistu ilman kansalaisten oikeutta saada tietoa", Mwalimu sanoo.

Hallitus on kieltänyt esimerkiksi kriittisen Mwana Halisi -lehden jo kolme kertaa. Lehti paljastaa hallituksen väärinkäytöksiä, kuten korruptiota ja huonoa hallintoa.

Mwalimu pitää ongelmista huolimatta Tansanian mediaa edistyksellisenä.

"Ennen monipuoluejärjestelmään siirtymistä 1980-luvulla meillä oli vain kolme mediaa: hallituksen yleisradio, englanninkielinen sanomalehti ja hallituspuolueen sanomalehti. Vuonna 1992 tapahtuneen poliittisen muutoksen jälkeen media monipuolistui, mutta media ei ole vieläkään vapaa. Rikkaat ihmiset – eivät media-alan ammattilaiset – muuttivat tilanteen rahaksi."

Sosiaalista mediaa Tansaniassa käyttävät lähinnä nuoret. Myös sitä rajoitetaan kyberrikoslailla, jonka avulla hallitus voi esimerkiksi tarkastaa, millaista tietoa laitteilla vastaanotetaan.

"Lisäksi laki kieltää kaikenlaisen kansankiihotuksen ja herjauksen sosiaalisessa mediassa. Viime vuoden vaalien aikaan muutamia tällaisia tapauksia eteni oikeuteen asti", Mwalimu kertoo.

Yhteisöradiot kehitystä levittämässä

Nykyisessä päätyössään Mwalimu toimii Unescon yhteisöradio-asiantuntijana. Yhteisöradiot ovat epäkaupallisia radioita, joissa kansalaiset itse pääsevät ääneen. Unesco tarjoaa yhteisöille teknistä tukea lähettimien, studioiden ja muiden tarvikkeiden muodossa. Lisäksi se opettaa yhteisöille radioasemaa varten tarvittavia taitoja. Yhteisöradiotoimintaa maassa tukee myös suomalainen Viestintä ja kehitys -säätiö.

"Tansania on suuri maa. Suuri osa ihmisistä on köyhiä, lukutaidottomia ja elää syrjäisillä alueilla. Sanomalehtiä ja televisiota ei ole saatavilla. Toimivin viestintäväline on radio. Tansaniassa radiolla on vieläkin keskeinen rooli tiedon ja koulutuksen levittäjänä. Se muokkaa myös ihmisten asenteita", Mwalimu sanoo.

Heimojen väliset väkivaltaisuudet ovat leimanneet monia Tansanian naapurimaita, mutta Tansania on pysynyt rauhallisena. Mwalimun mukaan swahilin kieli on keskeisin tansanialaisia yhdistävä tekijä, vaikka maassa puhutaan paikallisiakin kieliä.

"Tansania on hyvin rauhanomainen maa. Heimoja on yli 120, mutta meidät yhdistää yhdeksi heimoksi swahilin kieli. Tansaniassa ei kysytä miltä alueelta joku tulee, olemme yhtä kansaa, heimojen välisiä avioliittoja on paljon. On vaikeaa sanoa kuka tulee mistäkin", hän kertoo.

Demokratia sananvapaustiedotusvälineetlaki Tansania Viestintä ja kehitys -säätiö

Lue myös

Ylös nostettu käsi äänestyksessä

Näkökulma: Demokratia Suomen EU-puheenjohtajuuskauden kärkiteemaksi

Kun demokratiaa pidetään itsestään selvänä, se alkaa murentua. Suomen pitäisikin ottaa isompi rooli demokratian puolustajana EU-politiikassaan, kirjoittaa Demon toiminnanjohtaja Anu Juvonen.
Mielenosoittajia Puolan lipun kanssa

Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat

Yli kolme miljardia ihmistä elää maassa, jota ei hallita demokraattisesti. Pitkällä tähtäimellä se ei toimi, varoitetaan ajatushautomo BTI:n tuoreessa tutkimuksessa.
Liberian entinen presidentti Ellen Johnson Sirleaf

Afrikan hyvän johtajuuden palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen – tunnustus Liberian ex-presidentille

Mo Ibrahim -säätiö palkitsi Liberian entisen presidentin Ellen Johnson Sirleafin hyvästä johtajuudesta. Tunnustus on merkittävä, sillä viime vuosina se on usein jätetty jakamatta, koska riittävän hyvää johtajaa ei ole löytynyt.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pitää lennokkia kädessä väkijoukon edessä.

Lennokit ovat nouseva trendi myös kehitysmaissa – maailman suurin lennokkien testialue löytyy Malawista

Unicef testaa Malawissa, sopisivatko lennokit esimerkiksi mobiiliyhteyksien laajentamiseen tai koleran ehkäisyyn. Asiantuntijoiden mukaan lennokeissa piilee suuria mahdollisuuksia, vaikka ne eivät olekaan ihmelääke köyhyyteen.
Myanmarin ja YK:n liput parlamenttitalon edustalla

Myanmar vapauttaa tuhansia vankeja – monet poliittiset vangit jäivät telkien taakse

Myanmar lupasi uudenvuoden päivän kunniaksi vapauttaa yli 8 000 vankia, joista 36 poliittisia vankeja. Ihmisoikeusjärjestöt muistuttavat, että tärkeämpää olisi uudistaa maan poliittista järjestelmää.
Ihmisiä laittomalla kaatopaikalla Argentiinassa

Roskien saartamassa Buenos Airesissa kiistellään jätteenpoltosta

Buenos Airesin kaupunki haluaisi kumota Argentiinan jätteenpolttokiellon selvitäkseen jäteongelmastaan. Vastustajat pelkäävät, että sen jälkeen kierrätyksen kehittäminen unohtuisi.
Ilman kasvoja kuvattuja lapsia rivissä koulutarvikkeet käsissään

Aseelliset ryhmät vapauttivat lapsisotilaita Etelä-Sudanissa

Yli 200 lasta pääsi tällä viikolla pois aseistettujen ryhmien riveistä. Tuhansien alaikäisten arvellaan yhä olevan taistelijoina.