Uutiset Venezuelan kehitys

Tasa-arvo sekoittaa Venezuelan vaalikuvioita

Viime hetken päätös, joka edellyttää nais- ja miesehdokkaita saman verran, sekoittaa Venezuelan valmistautumista joulukuun vaaleihin.
(Kuva: Pierre Lachaîne / cc 2.0

(IPS) -- Kurjistuva talous ja syvenevä poliittinen kahtiajako varjostavat Venezuelan valmistautumista joulukuun vaaleihin. Kuvioita sekoittaa lisää viime hetken päätös, joka edellyttää nais- ja miesehdokkaita olevan saman verran.

"Päätöstä on odotettu kauan, ja se on tulosta naisten vuosikymmeniä käymästä taistelusta", puolustaa keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Tibisay Lucena.

Parlamentti valitaan nelivuotiskaudeksi 6. joulukuuta. Poliittiset ristiriidat ovat entisestään kärjistyneet Nicolás Maduron noustua presidentiksi maata vuosina 1999–2013 johtaneen vasemmistolaisen Hugo Chávezin jälkeen.

Maduro on jatkanut sosialistista politiikkaa heikolla menestyksellä. Taloutta synkistävät öljyn hinnan lasku, devalvaatiot, kiivas inflaatio ja pula perustarvikkeista.

Alle viidennes naisia

Venezuelan naisilla on ollut 30 prosentin ehdokaskiintiö vuodesta 1997, mutta valittujen määrä on jäänyt paljon pienemmäksi. Nykyisen parlamentin 165 jäsenestä on naisia vain 28 eli 17 prosenttia. Latinalaisen Amerikan keskiarvo on 24,5 ja koko maailman 20 prosenttia.

Naisten osuus ehdokkaista nostettiin 50 prosenttiin Venezuelan vaalilautakunnan päätöksellä, joka tuli voimaan 29. kesäkuuta.

Opposition MUD-liittoumaa edustava Elsa Solórzano sanoo muutoksen ajoituksen rikkovan perustuslakia. Sen mukaan mahdollisuus uudistaa sääntöjä päättyy puoli vuotta ennen vaaleja.

27 oppositioryhmän muodostama MUD oli nimennyt omat ehdokkaansa kuukautta aiemmin ja joutui hankalaan tilanteeseen kiintiövaatimuksen kanssa.

Yksinhuoltajat köyhimpiä

Naiset olivat vaatineet tasa-arvoista ehdokasasettelua jo pitkään, mutta nyt se toteutettiin poliittisena temppuna, pahoittelee naisaktivisti Evangelina García Prince, joka toimi ministerinä 1990-luvulla.

Venezuelan 30 miljoonasta asukkaasta on äitejä 7 miljoonaa, joista 39 prosenttia yksinhuoltajia. Kolmannes venezuelalaista elää köyhyydessä, joka keskittyy yksinhuoltajaperheisiin. Naisen euro on 82 senttiä.

Vaalilautakunnan Lucena vakuuttaa, että opposition naisaktivistit kuulivat kiintiöhankkeesta jo alkuvuodesta. Virallista tietoa asiasta MUD ei edustajiensa mukaan kuitenkaan saanut.

Oppositiosta löytyy myös kiintiöpäätöksen kannattajia. Demokraattinen toiminta -puolueen puheenjohtaja Isabel Carmona kiittää päätöstä osana macho-kulttuurin kumoamista.

Lisää epävarmuutta

Historian ja politiikan tutkija Margarita López Maya katsoo, että "yllättävä kiintiöpäätös" on osa vasemmistohallituksen taktiikkaa, jolla halutaan häiritä joulukuun tärkeitä vaaleja.

Mielipidemittausten mukaan opposition kannatus ylittää nyt hallituksen suosion, mikä voi merkitä täydellistä suunnanmuutosta Venezuelan politiikassa ja lähtölaskentaa presidentti Madurolle.

Venezuelan keskusvaalilautakunnan viidestä jäsenestä neljä on naisia ja hallituksen kannattajia. Kiintiöpäätös hyväksyttiin heidän äänillään 4–1.

Chávezin ajoista lähtien naisilla on ollut Venezuelassa tärkeitä johtotehtäviä parlamentissa, oikeuslaitoksessa ja keskeisissä valtion virastoissa.

Venezuelan kehitys genderpolitiikkademokratia Venezuela Suomen IPS

Lue myös

Kaksi miestä ja kalastusvene
Carirubanan kunnassa Venezuelan rannikolla sijaitsee maailman suurimpiin kuuluva öljynjalostamokeskittymä, ja siellä toimii myös Venezuelan toiseksi suurin kalasatama.
(Kuva:
Yanethe Gamboa
/
IPS
)

Venezuelan öljyteollisuus hajoaa käsiin

Öljy on Venezuelan liki ainoa vientituote, mutta viime vuosina tuotanto on laskenut. Taustalla on muun muassa korruptio ja talouden huono tila.
(Kuva: Alfonsina Blyde / CC BY-NC-ND 2.0)

Öljy-yhtiöt kiristävät Venezuelaa

Ylikansalliset yhtiöt voivat nykyisin haastaa valtioita oikeuteen investointisuojan ansiosta. Venezuela on saanut haasteita toiseksi eniten.
(Kuva: Andres Azp / cc 2.0)

Latinalaisen Amerikan vaikea demokratia

Venezuela on talouden ja politiikan kummajainen jopa Latinalaisen Amerikan mittakaavassa. Maata voi kutsua niin lumedemokratiaksi kuin populistien tyyssijaksikin, professori Jussi Pakkasvirta kirjoittaa.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Rohingya-pakolaisia leirillä Bangladeshissa
Bangladeshiin on paennut satoja tuhansia rohingyoja. Kuva Kutupalongin leiriltä läheltä Cox's Bazarin kaupunkia.(Kuva: Russell Watkins / DFID - UK Department for International Development / CC BY 2.0)

Rohingyojen paluu Myanmariin viivästyy

Rohingya-pakolaisten palauttamisen Myanmariin piti alkaa tänään, mutta Bangladesh on lykännyt prosessia. Rohingyojen ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan monen asian pitää vielä muuttua, ennen kuin he voivat palata.
Naisia ja lapsia terveysklinikan odotushuoneessa
Taloustieteilijät suhtautuvat kriittisesti yksityisen sektorin rooliin terveyspalveluiden tuottajana. Kuvassa Foune Kouyate lapsensa Kadidia Goulibalyn kanssa rokotejonossa terveysklinikalla Malin Bamakossa.(Kuva: Dominic Chavez / World Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Yksityinen raha hämmentää maailman sotesoppaa

Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö terveydenhuollossa ei kestä kriittistä tarkastelua. Malli vaarantaa YK:n kehitystavoitteiden keskeiset periaatteet, kirjoittavat taloustieteilijät Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury.
Rakennustyöläinen työmaalla Liberiassa
Kunnon työtä on yhä vaikea löytää, sanoo ILO. Kuvassa rakennustyöläinen ebolahoitoyksikön työmaalla Liberian Monroviassa vuonna 2014.(Kuva: Morgana Wingard / UNDP)

Raportti: Yli 300 miljoonaa työntekijää elää äärimmäisessä köyhyydessä

Työ ei aina tuo toimeentuloa, osoittaa Kansainvälisen työjärjestön tuore raportti.