Uutiset

Talvivaara - uraanivaara - kolonisaatiovaara

Suomessa koetaan samaa kuin mitä kansainväliset kaivosyhtiöt ovat tehneet Afrikassa, Aasiassa ja Amerikoissa, Kirsi Era sanoo.

Tämä artikkeli on alunperun julkaistu Suomen Rauhanpuolustajien verkkosivuilla. Lue lisää täältä.

Kun Talvivaaran nikkelikaivosta perustettiin, omistaja Pekka Perä maksoi valtauksesta euron (1 €) ja sai malmitiedot ilmaiseksi Geologiselta tutkimuskeskukselta. Kainuun nälkämaahan odotettiin työtä Kajaanista lakkautetun puunjalostuksen tilalle, joten toiveet olivat korkealla.

Pian alettiin ihmetellä, kun seurailtiin valtaisien työkoneiden jättämää jälkeä ja käsittämätöntä kemikaalirallia: 16 rekallista rikkihappoa ja 6 rekallista lipeää joka jumalan päivä.

Näillä liuotetaan kivimurskeesta nikkeliä, jätevedet lasketaan ympäristöön. Räjäytysten pölypilvet ja hajut leviävät tuulten mukana kauas pilaten marja- ja sienimaita. Valtaisat alueet muuttuvat kuumaisemaksi ja lähijärvien vesi suolaiseksi, niitä on pantu käyttökieltoon. Työntekijä kuoli myrkkykaasuun 15.3. ja vesilinnut jätealtaaseen huhtikuussa.

2011 "havaittiin", että nikkelin tuotantojätteessä on uraania. Asia oli ollut tiedossa jo 70-luvulta asti, mutta siitä oli vaiettu, koska siten oli helpompi saada ympäristölupa. Suunnitelmissa on uraanin hyödyntäminen kanadalaisen Cameco-yhtiön kanssa: sieltä tulee rikastamo ja maksuksi Talvivaara toimittaa uraania. Suomen hallitus on antanut luvan uraanin talteenottoon, vaikkei pystytä valvomaan, minne Camecon sen myy: ydinvoimaloihin vaiko myös uraani- ja ydinasetuotantoon. Suomen Luonnonsuojeluliitto ja kansalaisliike Stop Talvivaara ovat vaatineet uraaniluvan peruuttamista ja kaivoksen toiminnan keskeyttämistä, kunnes jätteenkäsittely on lainmukaista.

Suomessa on meneillään kymmeniä kaivoshankkeita, ja useimmiten asialla on ylikansallinen firma. Se saa malmivarat ja niitä koskevat tutkimustiedot käyttöönsä lähes ilmaiseksi, maanomistaja saa jonkinlaisen korvauksen ja pieni ihmisjoukko työtä joksikin aikaa - tosin Talvivaara-firmaa sanotaan "nälkävaaraksi". Ympäristöviranomaisten valvontaresurssit ovat riittämättömät ja lupaviranomaisten toiminta löperöä.

Malmioiden köyhyyden takia kaivokset ovat avolouhoksia ja murskatut kivimäärät valtavia, mikä jättää ympäristöön paljon laajemmat tuhot kuin maanalaiset kaivokset. Malmin loputtua firma häipyy ja alkuasukkaille jäävät saastuneet alueet. Viljelyn, marjastuksen, sienestyksen, matkailun ja metsätaloudenkin edellytykset tuhoutuvat ja asukkaat joutuvat maassamuuttajiksi. On varsin outoa nimittää tätä kehitystä "uudeksi Nokiaksi".

Koemme nyt omakohtaisesti saman, mitä kansainväliset firmat ovat tehneet Afrikassa, Aasiassa ja Amerikoissa. Ehkä alamme nyt ymmärtää, miksi Kongosta tai Nigeriasta on pakko lähteä.

Rikkaissa maissa olisi korkea aika opetella säästämään ja kierrättämään kaivannaisia ja energiaa. Maanviljelijöillä on kaikkialla oikeus maihinsa ja kotiseutuunsa, sillä malmia tai rahaa ei voi syödä eikä juoda.

Talvivaara talousyhtiötmaaperä Suomi

Lue myös

(Kuva: Stop Talvivaara / cc 2.0)

Arvio: "Talvivaara ei ole elinkelpoinen"

Kaivosyhtiö pelaa aikaa velkojiaan vastaan, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton asiantuntijaryhmä.

Ympäristöjärjestöt: Talvivaara suljettava

Kaivoksen sulkeminen on järjestöjen mukaan pienempi riski kuin jatkuvia ympäristöongelmia aiheuttavan toiminnan jatkaminen.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.(Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Rikkaiden ja köyhien maiden suojelualueita kohtaavat erilaiset uhat, summataan tutkimuksessa.
Unkarin parlamenttitalo
Unkari on ryhtynyt koviin otteisiin siirtolaisuutta vastaan. Kuvassa parlamenttitalo Budapestissä.(Kuva: Frank Schmidt / CC BY 2.0)

Unkari haluaa ryhtyä verottamaan ”laitonta maahanmuuttoa” tukevia järjestöjä

Hallitus ehdottaa myös lähestymiskieltoja ihmisille, jotka ovat mukana laittoman siirtolaisuuden avustamisessa.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.