Uutiset

Talvivaara - uraanivaara - kolonisaatiovaara

Suomessa koetaan samaa kuin mitä kansainväliset kaivosyhtiöt ovat tehneet Afrikassa, Aasiassa ja Amerikoissa, Kirsi Era sanoo.

Tämä artikkeli on alunperun julkaistu Suomen Rauhanpuolustajien verkkosivuilla. Lue lisää täältä.

Kun Talvivaaran nikkelikaivosta perustettiin, omistaja Pekka Perä maksoi valtauksesta euron (1 €) ja sai malmitiedot ilmaiseksi Geologiselta tutkimuskeskukselta. Kainuun nälkämaahan odotettiin työtä Kajaanista lakkautetun puunjalostuksen tilalle, joten toiveet olivat korkealla.

Pian alettiin ihmetellä, kun seurailtiin valtaisien työkoneiden jättämää jälkeä ja käsittämätöntä kemikaalirallia: 16 rekallista rikkihappoa ja 6 rekallista lipeää joka jumalan päivä.

Näillä liuotetaan kivimurskeesta nikkeliä, jätevedet lasketaan ympäristöön. Räjäytysten pölypilvet ja hajut leviävät tuulten mukana kauas pilaten marja- ja sienimaita. Valtaisat alueet muuttuvat kuumaisemaksi ja lähijärvien vesi suolaiseksi, niitä on pantu käyttökieltoon. Työntekijä kuoli myrkkykaasuun 15.3. ja vesilinnut jätealtaaseen huhtikuussa.

2011 "havaittiin", että nikkelin tuotantojätteessä on uraania. Asia oli ollut tiedossa jo 70-luvulta asti, mutta siitä oli vaiettu, koska siten oli helpompi saada ympäristölupa. Suunnitelmissa on uraanin hyödyntäminen kanadalaisen Cameco-yhtiön kanssa: sieltä tulee rikastamo ja maksuksi Talvivaara toimittaa uraania. Suomen hallitus on antanut luvan uraanin talteenottoon, vaikkei pystytä valvomaan, minne Camecon sen myy: ydinvoimaloihin vaiko myös uraani- ja ydinasetuotantoon. Suomen Luonnonsuojeluliitto ja kansalaisliike Stop Talvivaara ovat vaatineet uraaniluvan peruuttamista ja kaivoksen toiminnan keskeyttämistä, kunnes jätteenkäsittely on lainmukaista.

Suomessa on meneillään kymmeniä kaivoshankkeita, ja useimmiten asialla on ylikansallinen firma. Se saa malmivarat ja niitä koskevat tutkimustiedot käyttöönsä lähes ilmaiseksi, maanomistaja saa jonkinlaisen korvauksen ja pieni ihmisjoukko työtä joksikin aikaa - tosin Talvivaara-firmaa sanotaan "nälkävaaraksi". Ympäristöviranomaisten valvontaresurssit ovat riittämättömät ja lupaviranomaisten toiminta löperöä.

Malmioiden köyhyyden takia kaivokset ovat avolouhoksia ja murskatut kivimäärät valtavia, mikä jättää ympäristöön paljon laajemmat tuhot kuin maanalaiset kaivokset. Malmin loputtua firma häipyy ja alkuasukkaille jäävät saastuneet alueet. Viljelyn, marjastuksen, sienestyksen, matkailun ja metsätaloudenkin edellytykset tuhoutuvat ja asukkaat joutuvat maassamuuttajiksi. On varsin outoa nimittää tätä kehitystä "uudeksi Nokiaksi".

Koemme nyt omakohtaisesti saman, mitä kansainväliset firmat ovat tehneet Afrikassa, Aasiassa ja Amerikoissa. Ehkä alamme nyt ymmärtää, miksi Kongosta tai Nigeriasta on pakko lähteä.

Rikkaissa maissa olisi korkea aika opetella säästämään ja kierrättämään kaivannaisia ja energiaa. Maanviljelijöillä on kaikkialla oikeus maihinsa ja kotiseutuunsa, sillä malmia tai rahaa ei voi syödä eikä juoda.

Talvivaara talousyhtiötmaaperä Suomi

Lue myös

(Kuva: Stop Talvivaara / cc 2.0)

Arvio: "Talvivaara ei ole elinkelpoinen"

Kaivosyhtiö pelaa aikaa velkojiaan vastaan, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton asiantuntijaryhmä.

Ympäristöjärjestöt: Talvivaara suljettava

Kaivoksen sulkeminen on järjestöjen mukaan pienempi riski kuin jatkuvia ympäristöongelmia aiheuttavan toiminnan jatkaminen.

Pääuutiset

Nainen kantaa koria pään ja selän varassa Nepalin maaseudulla.
Kehitysyhteistyö, jolla pyritään korjaamaan sosiaalisia epäkohtia kuten sukupuolten välistä tasa-arvoa saattaa kestää vuosikymmeniä. Lahjoitusperustainen kehitysyhteistyö suosii puolestaan lyhytjänteisiä hankkeita, jotka on helpompi paketoida.(Kuva: Narendra Shrestha / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Yksityinen raha ja vapaaehtoistyö yhä useammin kehitysyhteistyön taustalla

Kansalaisjärjestöt ovat keränneet enemmän yksityistä rahaa ja vapaaehtoistyötä on tehty merkittävästi enemmän vuoden 2015 kehitysyhteistyöleikkauksien jälkeen. Yksityinen raha suosii kuitenkin nopeasti tuloksia aikaansaavia hankkeita, jolloin pitkäjänteinen työ kärsii.
Tunisialainen nainen pitää Tunisian lippua kädessä.
Monet naisaktivistit ovat kampanjoineet jo pitkään lain puolesta.(Kuva: Artem Nezvigin / CC BY-NC-ND 2.0)

Tunisia kielsi naisiin kohdistuvan väkivallan

Tunisia hyväksyi lain, joka kieltää kaiken naisiin kohdistuvan väkivallan. Laki on merkittävä virstanpylväs, sillä lähes 50 prosenttia naisista on kokenut kotona väkivaltaa.
Armeijamato maanviljelijän kädessä Zimbabwessa Gwandan alueella.
Armeijamato maanviljelijän kädessä Zimbabwessa Gwandan alueella.(Kuva: Busani Bafana / IPS)

Yöperhosen toukka uhkaa satoja eteläisessä Afrikassa

Saharan etelänpuoleisen Afrikan maat ovat sopineet yhteistyöstä taistelussa armeijamadoksi kutsuttua yöperhosen toukkaa vastaan. Pyrkimys on ehkäistä ennalta toukkien tuhot.
Etelä-sudanilaiset pakolaiset istuvat luokkahuoneessa.
James Ingala (vas.), Kasimiro Omyorok ja Paska Torit.(Kuva: Kristiina Markkanen)

Pohjois-Ugandan miljoona pakolaista tuo hyvinvointia myös paikallisyhteisöille

Tiet ja palvelut tulivat Adjumanin syrjäkyliin vasta pakolaisten myötä vuonna 2014. Kansainvälinen yhteisö kanavoi rahaa kouluihin, sairaaloihin ja terveyskeskuksiin, mutta lisäapua kaivataan kipeästi.