Uutiset Kreikan talouskriisi

Talouskurimus sai kreikkalaiset auttamaan toisiaan

Kreikan talous on osoittanut toipumisen merkkejä, mutta tavallisilla kansalaisilla menee yhtä huonosti kuin ennenkin. Solidaarisuusprojektit sen sijaan kukoistavat, kertoo aktivisti Georgia Bekridaki.
Georgia Bekridaki vieraili tällä viikolla Suomessa puhumassa solidaarisuustaloudesta Kansainvälisen Solidaarisuustyön seminaarissa. (Kuva: Teija Laakso)

Kreikkalainen Georgia Bekridaki menetti työnsä talouskriisin seurauksena vuonna 2010. Kansalaisjärjestössä työskennelleen sosiologin oli muiden koulutettujen kreikkalaisnuorten tavoin vaikea löytää uutta työtä.

"Elämä muuttui paljon. Piti muuttaa asuntoa. Parhaat ystäväni lähtivät ulkomaille opiskelemaan. Siskoni ja hänen miehensä palkkaa leikattiin noin 40 prosenttia, ja nyt he joutuvat tekemään tuplasti töitä", Bekridaki kuvailee.

Kolmen vuoden työttömyyden jälkeen hän päätyi töihin vasemmistolaisen Syriza-puolueen rahoittamaan Solidarity 4 All -verkostoon. Se pyrkii yhdistämään ja vahvistamaan maahan talouskurimuksen seurauksena syntyneitä ruohonjuuritason solidaarisuusprojekteja, joita ovat esimerkiksi ilmaisklinikat ja ruuanjakopisteet.

"Olen ollut vuosia mukana poliittisissa ja yhteiskunnallisissa liikkeissä, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun olen tuntenut itseni hyödylliseksi", Bekridaki toteaa.

Kiukun kanavointia

Kansainvälinen valuuttarahasto, Euroopan komissio ja Euroopan keskuspankki myönsivät kriisiin ajautuneelle Kreikalle vuosina 2010 ja 2012 talouden pelastuspaketit. Rajujen säästötoimenpiteiden seurauksena palkat ja eläkkeet ovat jopa puolittuneet, terveys- ja koulutuspalveluita on ajettu alas, veroja on nostettu ja työntekijöiden oikeuksia karsittu.

Noin kaksi ja puoli miljoonaa kreikkalaista elää köyhyysrajan alapuolella ja yli neljännes on työttömänä.

"Muutos on tapahtunut nopeasti. Ihmisten koko elämä muuttui, monet ovat menettäneet koko omaisuutensa. Keskiluokkaa ei enää ole. Ihmiset ovat shokissa ja vihaisia", Bekridaki selittää.

Kiukun kanavointiin on löytynyt luova tapa. Solidarity 4 Allin arvion mukaan Kreikkaan on syntynyt yli 250 erilaista ruohonjuuritason solidaarisuusaloitetta. Osallistujamääriä ei tiedetä, mutta todennäköisesti jokainen niistä tavoittaa 500–1 000 ihmistä.

Esimerkiksi solidaarisuusapteekit ja -klinikat palvelevat työttömiä ja ilman vakuutuksia olevia ja jakavat käyttämättä jääneitä lääkkeitä niitä tarvitseville. Ruuanjakokeittiöt jakavat marketeista yli jäänyttä ruokaa työttömille, köyhille ja lakossa oleville.

Aikapankeissa voi vaihtaa palveluita, ja tarjolla on myös esimerkiksi kulttuuriklubeja, oikeusapua sekä ilmaisia iltaluentoja yliopistoon pyrkiville.

Poliittista virtaa

Bekridakin mukaan toiminnassa ei ole kyse pelkästä hyväntekeväisyydestä, vaan se pyrkii myös ihmisten aktivointiin ja poliittiseen muutokseen, kuten hyvinvointivaltion palauttamiseen. Kreikkalaisten luotto poliitikkoihin on mennyt, joten projekteissa toimiminen ja niiden pienimuotoinen ja suora demokratia tarjoavat monelle tavan vaikuttaa.

"Ihmiset äänestivät 20 vuotta samoja puolueita ja odottivat aina jotakuta muuta ratkaisemaan ongelmansa. Olimme hyvin individualistisia. Nyt ihmiset ajattelevat, että asiat on otettava omiin käsiin, on oltava aktiivinen kansalainen", Bekridaki sanoo.

Kreikan taloudessa on nähty tänä vuonna pieniä toipumisen merkkejä. Syksyllä hallitus väläytteli jo mahdollisuutta päästä pois tukiohjelmista, mutta sen todettiinkin tarvitsevan edelleen apua.

Bekridakin mukaan tavallisten ihmisten elämä ei Kreikassa ole parantunut mitenkään. Hän muistuttaa, että taloudessa näkyvät pienet edistysaskeleet ovat seurausta esimerkiksi koulutusleikkauksista, sairaaloiden sulkemisesta ja verojen nostosta.

Joskus tilanne turhauttaa myös aktivistia.

"Olen tuottavimmassa iässäni, mutta kaikki aikani menee vastarintaan, siihen, miten torjua kriisin vaikutukset. Voisi sitä tehdä muutakin, jotakin itseään varten: opiskella tai matkustaa. Joskus se ei tunnu reilulta", hän toteaa.

Kreikan talouskriisi politiikkatalous Kreikka Kansainvälinen solidaarisuustyö ry

Lue myös

(Kuva: Roberto Maldeno / cc 2.0)

YK-asiantuntija Kreikan kriisistä: Ei säästöjä ihmisoikeuksien kustannuksella

Myös sosiaaliset näkökohdat on otettava huomioon, kun uusista säästötoimista päätetään, sanoo YK:n velka-asiantuntija.
(Kuva: Theophilos Papadopoulos / cc 2.0)

Kreikan siirtolaiskriisi pahenee

Velan ahdistama Kreikka ei pysty huolehtimaan siirtolaisista, joita tulee jo noin tuhat päivässä.
(Kuva: Bob Dass / cc 2.0)

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Rohingya-pakolaisia leirillä Bangladeshissa
Bangladeshiin on paennut satoja tuhansia rohingyoja. Kuva Kutupalongin leiriltä läheltä Cox's Bazarin kaupunkia.(Kuva: Russell Watkins / DFID - UK Department for International Development / CC BY 2.0)

Rohingyojen paluu Myanmariin viivästyy

Rohingya-pakolaisten palauttamisen Myanmariin piti alkaa tänään, mutta Bangladesh on lykännyt prosessia. Rohingyojen ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan monen asian pitää vielä muuttua, ennen kuin he voivat palata.
Naisia ja lapsia terveysklinikan odotushuoneessa
Taloustieteilijät suhtautuvat kriittisesti yksityisen sektorin rooliin terveyspalveluiden tuottajana. Kuvassa Foune Kouyate lapsensa Kadidia Goulibalyn kanssa rokotejonossa terveysklinikalla Malin Bamakossa.(Kuva: Dominic Chavez / World Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Yksityinen raha hämmentää maailman sotesoppaa

Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö terveydenhuollossa ei kestä kriittistä tarkastelua. Malli vaarantaa YK:n kehitystavoitteiden keskeiset periaatteet, kirjoittavat taloustieteilijät Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury.
Rakennustyöläinen työmaalla Liberiassa
Kunnon työtä on yhä vaikea löytää, sanoo ILO. Kuvassa rakennustyöläinen ebolahoitoyksikön työmaalla Liberian Monroviassa vuonna 2014.(Kuva: Morgana Wingard / UNDP)

Raportti: Yli 300 miljoonaa työntekijää elää äärimmäisessä köyhyydessä

Työ ei aina tuo toimeentuloa, osoittaa Kansainvälisen työjärjestön tuore raportti.