Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Talouskasvu ja teknologiset innovaatiot eivät hyödytä kaikkein köyhimpiä

Talouskasvuun ja teknologisiin innovaatioihin nojaava kehitys saattaa jopa kasvattaa köyhien ja rikkaiden välistä kuilua, selviää tuoreesta väitöskirjatutkimuksesta.
(Kuva: Anganza / DIVatUSAID / CC BY-NC-ND 2.0)

Innovaatio- ja teknologiavetoisella kehitysyhteistyöllä ei ole suoraa vaikutusta köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen, selviää Lauri Hoolin huomenna tarkastettavassa väitöskirjasta.

Pahimmassa tapauksessa talouskasvuun ja teknologisiin innovaatioihin nojaava kehitys saattaa jopa kasvattaa köyhien ja rikkaiden välistä kuilua.

"Talouskasvun ansiosta kehitysmaa voi rikastua, mutta usein kaikkein köyhimpien tulotaso pysyy samana, samalla kun jo entisestään hyvin toimeentulevat rikastuvat. Kun talouskasvu nostaa yleistä hintatasoa, heikkenee köyhien asema entisestään", Hooli sanoo.

Näin on käynyt esimerkiksi Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa, jossa sijaitsee kuusi kahdestatoista maailman nopeimmin kasvavasta taloudesta. Talouskasvun tuomat hyödyt eivät ole jakautuneet alueella tasaisesti, vaan rikkaiden ja köyhien välinen kuilu maiden sisällä on kasvanut.

Samaan aikaan perinteisen köyhien perustarpeisiin suunnatun kehitysavun suosio on vähentynyt, Hooli toteaa tutkimuksessaan.

Suunnanmuutos alkoi Suomessa viime vuoden rajuilla leikkauksilla. Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen tähtäävältä kehitysavulta leikattiin 43 prosenttia, mutta yritysten kehitysmaihin kohdentuvaan riskirahoitukseen satsattiin entistä enemmän. Samalla kehitysyhteistyötä tekeviltä kansalaisjärjestöiltä leikattiin tuntuvasti.

Viime viikolla julkistettu budjettiehdotus ensi vuodelle jatkaa samaa linjaa. Usko talouskasvun ja teknologian kehitysvaikutuksiin on siis kova.

Tutkija Lauri Hoolin mukaan leikkauspolitiikassa on kyse ideologisesta murroksesta.

"Raha ei kokonaisuudessaan vähentynyt lopulta kovin merkittävästi, vaan ennemminkin se mihin sitä nyt suunnataan, muuttui. Se on puolestaan täysin ideologinen valinta."

Teknologiaan panostaminen on iso riski

Erityisesti teknologian ja innovaatioiden tuominen kehitysmaihin on nyt suuressa nousujohteessa. Niiden avulla Suomi haluaa rakentaa ja vahvistaa maabrändiään korkean teknologian osaajana.

"Mutta jos maan olosuhteet eivät tue teknologiakehityksen kukoistusta, voi tilanteessa käydä kuten Valmetin traktoreille 80-luvulla. Ne jäivät pelloille ruostumaan."

Ymmärrys innovaatio- ja teknologiakehityksestä on rajallista myös Hoolin tutkimissa maissa, Tansaniassa ja Namibiassa. Teknologian kehittäminen on kallista, joten siihen panostaminen voi olla iso riski, jos lähtötaso on matala ja kehitys hidasta.

"Useille suomalaisille kehitysyhteistyön tekijöille on tullut yllätyksenä, miten vähäistä tietämys onkaan ja miten nollasta on täytynyt aloittaa."

Teknologiainnovaatioista eivät hyödy kaikki

Teknologiahuumassa on hyvä muistaa, että usein kaikkein köyhimmät jäävät sen ulkopuolelle.

"Teknologia ja innovaatiot kuulostavat todella jänniltä, mutta ne vaativat myös paljon osaamista, mitä ei välttämättä kaikkein köyhimmillä ihmisillä ole", Hooli kertoo.

"Toki internetin lisääntyneestä käytöstä ja uusista mobiilisovelluksista voi syntyä arkipäivän helpotuksia ja uusia liikeideoita, mutta niistäkin hyötyvät usein eniten ne, joilla osaamista jo on."

Toisin sanoen innovaatiot hyödyttävät eniten niitä, jotka ovat kouluttautuneita ja usein myös paremmin toimeentulevia. Tansaniassa ja Namibiassa valtaosa ihmisistä on kuitenkin maanviljelijöitä tai he työskentelevät matalapalkkaisissa palveluammateissa.

"Kun kehitysyhteistyössä tuetaan teknologisia innovaatioita, ollaan kaukana perinteisistä kehitystavoitteista, kuten äärimmäisen köyhyyden poistamisesta", Hooli muistuttaa.

Onnistumisiakin on ollut

Vaikka riskit ovat isot, on onnistumisiakin ollut. Etenkin matalan tason teknologiainnovaatiot, jossa kaupunkiympäristöön on rakennettu kaikille avoimia työtiloja, ovat olleet menestyneitä.

"Siellä ihmisille opetetaan tietokoneen peruskäyttöä sekä sosiaalisen median ja erilaisten google -sovellusten kuten karttaohjelmien käyttöä."

Myös kohderyhmä on ollut toivottava, sillä Living Lab -verkoston työtiloihin on tullut paljon koulupudokkaita ja nuoria työttömiä. Näitä ryhmiä verkostoa vetävä suomalainen kehitysyhteistyöjärjestö TANZ ICT on tavoitellutkin.

"Kehittämällä avoimia työtiloja, on Suomen ulkoministeriö saanut hyvin pienellä taloudellisella panostuksella merkittäviä kehitysvaikutuksia aikaan paikallisissa yhteisöissä."

kehitysköyhyysinformaatioteknologiapolitiikkatalous

Kommentit

Hooli:

"Mutta jos maan olosuhteet eivät tue teknologiakehityksen kukoistusta, voi tilanteessa käydä kuten Valmetin traktoreille 80-luvulla. Ne jäivät pelloille ruostumaan."

Tässä on ilmeisesti viimeisein tieto maatalouskäyttöön tarkoitettujen traktorien määrästä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa:

http://www.tradingeconomics.com/sub-saharan-africa/agricultural-machinery-tractors-wb-data.html

Se on siis nyt noin 250 000. Oltuaan välillä jopa enemmän.

Lisäksi netistä löytyy tietoa, että useat traktorien valmistajat ovat joko jo siirtäneet tai ainakin aikovat siirtää traktorien valmistustaan maanosaan.

Lue myös

Somalimaalaisia naisia
Solidaarisuus tukee muun muassa naisten sukuelinten silpomisen vastaista työtä Somalimaassa. Järjestön ulkoministeriöltä saama rahoitus kasvaa lähivuosina.
(Kuva:
Jenni Gästgivar
/
Solidaarisuus
)

Kehitysyhteistyörahoitus: Osalle järjestöistä uusia leikkauksia, osalle iso lisärahoitus

Ulkoministeriö ei leikkaa lähivuosina enää järjestöjen ohjelmatukea kokonaisuudessaan, mutta osa yksittäisistä järjestöistä saa kylmää kyytiä tukiuudistuksen seurauksena. Esimerkiksi Frikyrklig Samverkan joutuu ajamaan alas koko ohjelmatoimintansa.
Nainen nuotiolla Kambodžassa
Suomalaiset ovat tehneet kehitysyhteistyötä ympäri maailmaa, ja nyt myös kehitysyhteistyön tekijöiden arkikokemuksia halutaan tutkia. Kuva Kambodžasta, joka on ollut yksi Suomen kehitysyhteistyön kohdemaista.
(Kuva:
Hanna Öunap
/
global.finland.fi
/
CC BY-NC 2.0
)

Uusi tutkimus paneutuu kehitysyhteistyön ammattilaisten arkeen – myös ristiriidat halutaan esiin

Suomalaisten kehitysyhteistyöntekijöiden muistitietoa kerätään parhaillaan tutkimusta varten. Tarkoituksena on kaivella muun muassa alan jännitteitä, joita ei usein virallisissa dokumenteissa puida, kertoo dosentti Jan Kuhanen.
Naisia jonottamassa klinikalle Nigeriassa
Boko Haram -ääriryhmän kurittamassa Koillis-Nigeriassa on viime vuosina kärsitty vakavasta ruokakriisistä. Naiset jonottivat muun muassa aliravitsemustapauksia hoitavan Alima-järjestön klinikalle elokuussa 2016.
(Kuva:
Isabel Coello
/
European Commission DG ECHO
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Pääuutiset

Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".
Suurin osa Pure Wasten työntekijöistä on naisia. Pavithra toimii tehtaan laadunvalvojana ja poseeraa viime vuoden "Who made your clothes" -kampanjalle.(Kuva: Veli Parviainen / Pure Waste)

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.
Maanviljelijä ja härkä
Sambialainen maanviljelijä Lameck Sibukale iloitsee kylään perustetusta säästöryhmästä, jonka ansiosta hän onnistui hankkimaan viime vuonna menettämänsä härän tilalle uuden.(Kuva: Friday Phiri / IPS)

Säästöryhmät auttavat pienviljelijöitä Sambiassa

”Kunpa tämä olisi tapahtunut aikaisemmin”, sanoo 78-vuotias säästöryhmään liittynyt viljelijä Lameck Sibukale. Hän on onnistunut ostamaan uuden kyntöhärän ryhmän tuotolla.
Mielenosoittaja ämyrin kanssa
Viime vuonna ihmisoikeuksia myös puolustettiin, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vuosiraportissaan.(Kuva: Sam Rodgers / CC BY-NC 2.0)

Amnestyn vuosiraportti: Viha muuttunut sanoista teoiksi – Suomelle moitteita translaista

Viime vuonna maailman johtajat polkivat kilvan ihmisoikeuksia, mutta kansa myös ryhtyi kapinoimaan ihmisoikeusloukkauksia vastaan, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.
Somalimaalaisia naisia
Solidaarisuus tukee muun muassa naisten sukuelinten silpomisen vastaista työtä Somalimaassa. Järjestön ulkoministeriöltä saama rahoitus kasvaa lähivuosina.(Kuva: Jenni Gästgivar / Solidaarisuus)

Kehitysyhteistyörahoitus: Osalle järjestöistä uusia leikkauksia, osalle iso lisärahoitus

Ulkoministeriö ei leikkaa lähivuosina enää järjestöjen ohjelmatukea kokonaisuudessaan, mutta osa yksittäisistä järjestöistä saa kylmää kyytiä tukiuudistuksen seurauksena. Esimerkiksi Frikyrklig Samverkan joutuu ajamaan alas koko ohjelmatoimintansa.