Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Syyria ja Etelä-Sudan Suomen tärkeimpiä humanitaarisen avun kohteita vuonna 2016

Suomi myönsi maailman humanitaaristen kriisien hoitoon viime vuonna yhteensä 92 miljoonaa euroa.
Etelä-Sudanin pakolaisia.

Suomi myönsi humanitaarista apua viime vuonna eniten Syyriaan ja sen lähialueille, Etelä-Sudaniin sekä Irakiin.

Ulkoministeriön mukaan avustussumma nousi viime vuonna yhteensä 92 miljoonaan euroon. Humanitaariseen apuun oli budjetoitu yhteensä 70 miljoonaa euroa, mutta summa tavallisesti nousee vuoden mittaan. Vuonna 2015 apua myönnettiin hieman enemmän, 97,8 miljoonaa euroa.

Viime vuonna apua myönnettiin vielä kertaalleen joulukuussa muun muassa eteläisen Afrikan kuivuuden uhrien auttamiseksi.

Syyriaan myönnettiin viime vuonna 15 miljoonaa euroa, Etelä-Sudanille 7,4 miljoonaa, Irakille 5,3 miljoonaa ja Jemenille 4,5 miljoonaa.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok) sanoo olevansa humanitaarisesta tilanteesta huolissaan.

"Maailman humanitaarinen tilanne ei valitettavasti kehittynyt parempaan suuntaan vuoden 2016 aikana ja saimme voimattomina seurata Syyrian tuhoisaa sisällissotaa ja Aleppon tragediaa, joka on näkyvin esimerkki nykyajan pitkittyneistä, ihmisen aikaansaamista humanitaarisista kriiseistä. Samalla olen ylpeä siitä, että Suomi kuuluu niihin maihin, jotka tukevat humanitaarista avustustoimintaa vaikeimmissakin tilanteissa", hän sanoo ulkoministeriön tiedotteessa.

YK on pyytänyt monien aiempien vuosien tavoin tälle vuodelle ennätysmäärää rahaa humanitaariseen apuun. Yhteensä apua tarvittaisiin lähes 130 miljoonalle ihmiselle.

Suomen kehityspolitiikka katastrofiapukehitysyhteistyö Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Nainen nuotiolla Kambodžassa
Suomalaiset ovat tehneet kehitysyhteistyötä ympäri maailmaa, ja nyt myös kehitysyhteistyön tekijöiden arkikokemuksia halutaan tutkia. Kuva Kambodžasta, joka on ollut yksi Suomen kehitysyhteistyön kohdemaista.
(Kuva:
Hanna Öunap
/
global.finland.fi
/
CC BY-NC 2.0
)

Uusi tutkimus paneutuu kehitysyhteistyön ammattilaisten arkeen – myös ristiriidat halutaan esiin

Suomalaisten kehitysyhteistyöntekijöiden muistitietoa kerätään parhaillaan tutkimusta varten. Tarkoituksena on kaivella muun muassa alan jännitteitä, joita ei usein virallisissa dokumenteissa puida, kertoo dosentti Jan Kuhanen.
Naisia jonottamassa klinikalle Nigeriassa
Boko Haram -ääriryhmän kurittamassa Koillis-Nigeriassa on viime vuosina kärsitty vakavasta ruokakriisistä. Naiset jonottivat muun muassa aliravitsemustapauksia hoitavan Alima-järjestön klinikalle elokuussa 2016.
(Kuva:
Isabel Coello
/
European Commission DG ECHO
/
CC BY-NC-ND 2.0
)
Suomen lippu
Suomi tarvitsee suunnitelman kehitysavun palauttamiseksi, sanoo OECD.
(Kuva:
Andrea Cirillo
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

OECD: Suomi tarvitsee suunnitelman kehitysapuvarojen palauttamiseksi ennalleen

Tuoreen vertaisarvion mukaan leikkausten vuoksi Suomi on mennyt yhä kauemmas tavoitteesta, jonka mukaan vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulosta pitäisi ohjata kehitysapuun.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Rohingya-pakolaisia leirillä Bangladeshissa
Bangladeshiin on paennut satoja tuhansia rohingyoja. Kuva Kutupalongin leiriltä läheltä Cox's Bazarin kaupunkia.(Kuva: Russell Watkins / DFID - UK Department for International Development / CC BY 2.0)

Rohingyojen paluu Myanmariin viivästyy

Rohingya-pakolaisten palauttamisen Myanmariin piti alkaa tänään, mutta Bangladesh on lykännyt prosessia. Rohingyojen ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan monen asian pitää vielä muuttua, ennen kuin he voivat palata.
Naisia ja lapsia terveysklinikan odotushuoneessa
Taloustieteilijät suhtautuvat kriittisesti yksityisen sektorin rooliin terveyspalveluiden tuottajana. Kuvassa Foune Kouyate lapsensa Kadidia Goulibalyn kanssa rokotejonossa terveysklinikalla Malin Bamakossa.(Kuva: Dominic Chavez / World Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Yksityinen raha hämmentää maailman sotesoppaa

Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö terveydenhuollossa ei kestä kriittistä tarkastelua. Malli vaarantaa YK:n kehitystavoitteiden keskeiset periaatteet, kirjoittavat taloustieteilijät Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury.
Rakennustyöläinen työmaalla Liberiassa
Kunnon työtä on yhä vaikea löytää, sanoo ILO. Kuvassa rakennustyöläinen ebolahoitoyksikön työmaalla Liberian Monroviassa vuonna 2014.(Kuva: Morgana Wingard / UNDP)

Raportti: Yli 300 miljoonaa työntekijää elää äärimmäisessä köyhyydessä

Työ ei aina tuo toimeentuloa, osoittaa Kansainvälisen työjärjestön tuore raportti.