Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Syyria ja Etelä-Sudan Suomen tärkeimpiä humanitaarisen avun kohteita vuonna 2016

Suomi myönsi maailman humanitaaristen kriisien hoitoon viime vuonna yhteensä 92 miljoonaa euroa.
Etelä-Sudanin pakolaisia.

Suomi myönsi humanitaarista apua viime vuonna eniten Syyriaan ja sen lähialueille, Etelä-Sudaniin sekä Irakiin.

Ulkoministeriön mukaan avustussumma nousi viime vuonna yhteensä 92 miljoonaan euroon. Humanitaariseen apuun oli budjetoitu yhteensä 70 miljoonaa euroa, mutta summa tavallisesti nousee vuoden mittaan. Vuonna 2015 apua myönnettiin hieman enemmän, 97,8 miljoonaa euroa.

Viime vuonna apua myönnettiin vielä kertaalleen joulukuussa muun muassa eteläisen Afrikan kuivuuden uhrien auttamiseksi.

Syyriaan myönnettiin viime vuonna 15 miljoonaa euroa, Etelä-Sudanille 7,4 miljoonaa, Irakille 5,3 miljoonaa ja Jemenille 4,5 miljoonaa.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok) sanoo olevansa humanitaarisesta tilanteesta huolissaan.

"Maailman humanitaarinen tilanne ei valitettavasti kehittynyt parempaan suuntaan vuoden 2016 aikana ja saimme voimattomina seurata Syyrian tuhoisaa sisällissotaa ja Aleppon tragediaa, joka on näkyvin esimerkki nykyajan pitkittyneistä, ihmisen aikaansaamista humanitaarisista kriiseistä. Samalla olen ylpeä siitä, että Suomi kuuluu niihin maihin, jotka tukevat humanitaarista avustustoimintaa vaikeimmissakin tilanteissa", hän sanoo ulkoministeriön tiedotteessa.

YK on pyytänyt monien aiempien vuosien tavoin tälle vuodelle ennätysmäärää rahaa humanitaariseen apuun. Yhteensä apua tarvittaisiin lähes 130 miljoonalle ihmiselle.

Suomen kehityspolitiikka katastrofiapukehitysyhteistyö Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.
(Kuva:
Richard
/
Flickr.com
/
CC BY-NC 2.0
)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.
Kepan keskustelu SuomiAreenalla vuonna 2016
Kepa ja muut järjestöt keskustelivat SuomiAreenalla vuonna 2016 kansalaisjärjestöjen työn tuloksista.
(Kuva:
Iina Leppäaho
/
Kepa
/
CC BY-NC 2.0
)

Arvio: Suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen työ on kustannustehokasta

Ulkoministeriö on julkaissut kolmannen arvion suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen työstä. Raportti sisältää sekä kiitosta että kritiikkiä. Järjestöt toivovat, että myönteiset tulokset heijastuvat myös rahoitukseen.
Laskin ja kolikoita
Kehitysyhteistyöhön ei ole ensi vuonna luvassa leikkauksia.
(Kuva:
reynermedia
Flickr.com
/
CC BY 2.0
)

Hallituksen talousarvioesitys: Kehitysyhteistyöhön hiukan ennakoitua enemmän

Hallituksen esityksen mukaan kehitysyhteistyöhön on luvassa kymmenisen miljoonaa euroa enemmän kuin valtiovarainministeriö esitti.

Pääuutiset

Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.(Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Protesti asekauppaa vastaan Lontoossa
Suomen lisäksi monet muutkin Euroopan maat myyvät aseita Lähi-itään. Protesti Lontoossa syyskuussa.(Kuva: Alisdare Hickson / CC BY-SA 2.0)

Suomi myi Lähi-itään viime vuonna ennätysmäärän aseita

Lähes kaksi kolmasosaa Suomen sotatuoteviennistä suuntautui viime vuonna Lähi-itään, selviää SaferGloben tilastoista. Rauhanjärjestöjen mielestä trendi on huolestuttava.
Intialainen matonkutoja
Järjestöt laskevat, paljonko esimerkiksi intialaiselle tekstiilityöntekijälle pitäisi maksaa, jotta palkka riittäisi elämiseen.(Kuva: Austin Yoder / CC BY-NC 2.0)

Intialainen matonkutoja tienaa puolet elämiseen riittävästä palkasta

Yrityksiltä vaaditaan usein elämiseen riittävän palkan maksamista kehitysmaiden työntekijöille, mutta kattavaa määritelmää ei ole. Nyt järjestöt yrittävät laskea, minkä verran se voisi eri alueilla olla.
Nainen maissikasan äärellä Tansaniassa
Teresia Oloitai myy maissia Tansanian maasaimarkkinoilla. Tuoreen raportin mukaan köyhyys vähenee Afrikassa hitaasti mutta maatalouden arvo on kasvanut.(Kuva: Morgana Wingard / USAID / CC BY-NC 2.0)

Köyhyys vähenee Afrikassa hitaasti

Kunnollisten työpaikkojen puute hidastaa Afrikassa köyhyyden vähentämistä, selviää raportista.