Uutiset

Suurpato uhkaa hukuttaa kambodžalaiskylän

Alkuperäiskansojen asuttama Kbal Romeasin kylä on jäämässä veden alle kiinalaisyhtiön rakentaman padon vuoksi. Hanketta oli konsultoimassa myös suomalainen Pöyry.
Mies meloo veneellä tulvan peittämässä kylässä
Kambodžalaisessa Kbal Romeasin kylässä jäljellä olevat asukkaat pelkäävät kylänsä hukkuvan lähestyvällä sadekaudella. (Kuva: Pascal Laureyn / IPS)

(IPS) -- Tie päättyy äkisti, ja edessä aukeaa järvi. Moottoripyörä on vaihdettava kanoottiin, jos mielii päästä Kbal Romeasin kylään Kambodžan koillisosissa. Syksyllä valmistunut suurpato aiheutti tulvan, joka uhkaa hukuttaa kylän kesäkuussa alkavalla sadekaudella.

Lower Sesan II -padon luukut suljettiin syyskuussa. Se sijaitsee Mekongin sivujokien Sesanin ja Srepokin yhtymäkohdan lähellä. Hanketta on moitittu siitä, että patoallas hukuttaa 360 neliökilometriä metsää ja sen alta jouduttiin siirtämään 4 800 lähinnä etnisiin vähemmistöihin ja alkuperäiskansoihin kuuluvaa ihmistä. Padon pelätään kutistavan Mekongin kalakantoja kymmenen prosenttia.

Viidakossa sijaitsevan Kbal Romeasin kylän asukkaat kuuluvat alkuperäiskansaan, joka tunnetaan nimellä bunong tai phnong. Noin 500 asukkaasta puolet sinnittelee padon yläpuolella sijaitsevassa kylässä, vaikka vesi nousee päivä päivältä. Paalujen varaan rakennetut talot ovat vielä kuivia, mutta teitä peittää metrin vesikerros.

Maakunnan pääkaupungissa opiskeleva Vibol-niminen nuorukainen on matkalla kotikyläänsä.  ”Vanhempani asuvat yhä kylässä, emmekä aio lähteä, vaikka hallitus painostaa”, hän sanoo.

Esi-isiä ei haluta jättää

Valtava patomuuri kohoaa puiden ylle muutaman kilometrin päässä kylästä. Kanoottimatkalla on varottava alhaalla riippuvia oksia, sillä pythonit ja kobrat ovat nousseet puihin.

”Puissa on vielä hedelmiä, mutta pian ne kuolevat”, kanootin omistaja sanoo. Hänen mukaansa kalaa on entistä vähemmän ja vesi on käynyt juomakelvottomaksi. Bunongien pitäisi nyt ostaa kalansa ja vetensä, mutta raha on vierasta heidän luonnonmukaiselle elämäntavalleen.

”Sadekaudella Kbal Romeasista ei pääse tietä pitkin mihinkään, ja muulloinkin lähimpään markkinapaikkaan on kolmen tunnin matka”, kylässä asuva Srang Lanh -niminen nainen kertoo.

Valtio on rakentanut uuden kylän korkeammalle paikalle, mutta luonnonuskontoa harjoittavat asukkaat eivät halua muuttaa. ”Kambodžan buddhalaiset eivät ymmärrä uskontoamme. Emme voi jättää vainajiamme. Bunongit uskovat, että esi-isät suojelevat heitä, joten lähtö olisi katastrofi”, Vibol selittää.

Veden peittämän kalmiston entinen valvoja kertoo, että sinne on haudattu tuhansia ihmisiä. ”Kaikki Kbal Romeasissa asuneet.”

Sähkö menee pääkaupunkiin

Lower Sesan II -padon rakensi kiinalainen Hydrolancang-yhtiö, joka pyörittää vesivoimalaa seuraavat 30 vuotta. Hanketta oli konsultoimassa myös suomalainen Pöyry. Voimalan teho on 400 megawattia, ja sähkölle on tarvetta Kambodžassa, jonka kylistä kolme neljästä on sitä vailla.

Kbal Romeas ei kuitenkaan hyödy padosta, jonka tuottamasta sähköstä menee 90 prosenttia pääkaupunkiin Phnom Penhiin.

Set Nhal, 89, on asunut kylässä koko ikänsä. Hän muistaa Ranskan siirtomaavallan, Punaisten khmerien hirmuhallinnon ja sitä lopettamaan tulleet Vietnamin joukot. Nyt ovat vuorossa kiinalaiset.

”Luotimme aina siihen, että ranskalaiset ja kommunistit lähtevät jonakin päivänä. Kiinalaiset eivät lähde koskaan, sillä pato pysyy paikoillaan”, Nhal pohtii.

Mekongjoki on Kaakkois-Aasian valtasuoni, johon puuhataan kaikkiaan 200:aa patoa. Osa toimii jo, toisia rakennetaan ja lisää suunnitellaan.

alkuperäiskansatympäristöjoetuusiutuva energia Kambodža Suomen IPS

Kommentit

Lähettänyt Reija (ei varmistettu) 19.4.2018 - 07:10

Pitäisikö Kambodza säilyttää jonkinlaisena ulkoilmamuseona? Mitä te haluatte?
Vaihtoehtoja!
Jos muuten haluaa lukea näitä kommentteja niin mistä ne voi nähdä?

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kädet ja sormenjälkien otto

Nälänhätä, jota ei tullut – nopea reagointi ja käteisapu pelastivat Somalian täydeltä katastrofilta

Nälkäisten määrä on maailmalla kasvanut etenkin viimeaikaisten konfliktien vuoksi, mutta kriisejä onnistutaan myös torjumaan. Yksi esimerkki on Somalia, jossa otettiin viime vuonna oppia vuoden 2011 katastrofaalisista tapahtumista. Nyt kriisiin reagoitiin nopeasti, kertoo Maailman ruokaohjelman Somalian-toimiston johtaja.
Tora Boran vuoret Nangarharissa Afganistanissa

Tutkimus: Vauvantalkki auttaa rahoittamaan Afganistanin Isisiä ja talebaneja

Afganistanin talkkikaivoksilta päätyy talkkia Pakistanin kautta Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan asti. Kansalaisjärjestön selvityksen mukaan monia kaivoksia kontrolloivat Isis ja talebanit.
Risti

Unicef: Turvapaikanhakijalapsia pitää kuulla muissakin kuin uskonasioissa

Maahanmuuttovirasto aikoo kuulla myös alle 12-vuotiaita lapsia, mikäli nämä ovat kristinuskoon kääntyneestä perheestä. Unicefin mukaan tärkeämpää olisi kehittää lasten kuulemista yleensä.