Uutiset Suomen kehityspolitiikka

SuomiAreena: Järjestöjä tarvitaan yhä, yritykset eivät voi toimia kaikkialla

Porin SuomiAreenalla väiteltiin yksityisen sektorin ja kehitysyhteistyöjärjestöjen roolista. Kepan tuoreen tutkimuksen mukaan tämänvuotiset leikkaukset veivät avun yli miljoonalta.
Kepan Auli Starck (vas), kansanedustaja Antti Kaikkonen ja Duara Travelsin Elina Voipio SuomiAreenalla keskiviikkona. (Kuva: Teija Laakso)

Hallituspuolueiden edustajat puolustivat kehitysyhteistyön keskittämistä yrityksiin eilen Porin SuomiAreenalla. Järjestöt taas muistuttivat, etteivät yritykset voi tehdä kaikkea. 

"Jotta ihmisiä saadaan pysyvästi jaloilleen, tarvitaan yrittäjyyteen ja yritysyhteistyöhön investoimista. Sadan miljoonan euron panoksella voidaan saada miljoonalle puhdasta energiaa, kuten Itä-Afrikassa on Finnfundin projekteissa tapahtumassa. Se on enemmän kuin lahjarahalla saataisiin aikaan", sanoi tuore kehitysministeri Kai Mykkänen (kok) puolueiden kehitysyhteistyöjärjestö Demo ry:n järjestämässä kansanedustajien keskustelussa.

Hän kritisoi vastakkainasettelua kehitysyhteistyön eri toimintatapojen välillä.

"Pitää katsoa, millaisessa tuessa mikäkin instrumentti on paras ja mennä sen mukaan eteenpäin", hän sanoi.

Vuosittain järjestettävän, keskustelutapahtumista koostuvan SuomiAreenan yhtenä teemana olivat tänä vuonna kansalaisjärjestöt. Demon lisäksi oman tapahtuman järjesti myös kehitysjärjestöjen katto-organisaatio Kepa, jonka keskusteluun osallistunut kansanedustaja ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk) painotti Mykkäsen tavoin yritystoiminnan tärkeyttä kehitysmaissa, joskaan se ei hänen mukaansa ole ainoa väline, vaan myös järjestöjä tarvitaan. Kaikkonen kommentoi myös tänä vuonna toteutettuja kehitysyhteistyövarojen leikkauksia.

"Kyllähän kehitysyhteistyörahoille olisi ollut käyttöä. Se oli yksi kurjimmista säästökohteista", hän myönsi.

Hallitus leikkasi tänä vuonna kehitysyhteistyöstä noin kolmanneksen. Järjestöissä närää on herättänyt erityisesti se, että samaan aikaan kehitysrahoituslaitos Finnfundin pääomitusta lisättiin 130 miljoonalla eurolla, mitä ulkoasiainvaliokuntakin arvosteli.

Yritykset eivät auta köyhimpiä

Leikkaukset ovat koskettaneet erityisen kovaa järjestöjä, sillä esimerkiksi ohjelmatukea saavilta järjestöiltä vietiin tänä vuonna pääsääntöisesti 38 prosenttia niiden tuesta. Kepa julkaisi tällä viikolla selvityksen, jonka mukaan leikkausten seurauksena järjestöt ovat keskeyttäneet, karsineet tai jättäneet aloittamatta satoja hankkeita ja yli miljoona ihmistä on jäänyt ilman tukea.

Suomessa järjestöistä on irtisanottu ainakin 50 työntekijää, henkilötyövuosia on menetetty vähintään tuplasti saman verran. Kehitysmaissa työskenteleviä suomalaisia ja paikallisia työntekijöitä on irtisanottu yli 360. Kokonaisvaikutukset ovat todennäköisesti vielä mittavammat, sillä kyselyyn osallistui vain noin kolmannes ulkoministeriön tukea saavista järjestöistä.

Järjestöjen työ on ollut suurennuslasin alla viime aikoina muutenkin, sillä viime vuonna tehdyssä riippumattomassa selvityksessä niiden työtä moitittiin pirstaleiseksi ja vaadittiin selvitystä työn vaikuttavuudesta.

Järjestöillä on kuitenkin edelleen roolinsa, todettiin Kepan SuomiAreena-keskustelussa. Turisteja kehitysmaiden kotitalouksiin majoittavan matkailuyrityksen Duara Travelsin Elina Voipio muistutti, että yritysten mahdollisuudet kehitysmaissa ovat rajalliset.

"Haluan uskoa, että bisnes ja maailmanparannus sopivat yhteen. Yritykset joutuvat kuitenkin tekemään kompromisseja eri tavoin kuin järjestöt. Esimerkiksi me emme voi ottaa majoittajiksi kaikkein köyhimpiä, sillä heillä ei ole siihen valmiuksia", sanoi.

Myös Kepan asiantuntija Auli Starck sanoi, että köyhimpien tavoittaminen on nimenomaan järjestöjen työtä, ei yritysten. Hän muistutti, että järjestöt tekevät työtä sellaisten aiheiden parissa, jotka eivät yrityksiä kiinnosta – esimerkiksi naisiin kohdistuvan väkivallan parissa.

"Järjestöt voivat myös lisätä ihmisten osaamista, jolloin heistä tulee kelpoa työvoimaa tai he voivat perustaa omia yrityksiä. Voimme tukea myös kehitysmaiden omia järjestöjä, mitä muiden on vaikea tehdä", Starck totesi.

Keskusteluun osallistuneen Kirkon Ulkomaanavun rahoitus- ja viestintäjohtajan Ritka Heinon mukaan yritysten ja järjestöjen pitäisi tehdä yhteistyötä, ei asettautua vastakkain.

"Esimerkiksi Ulkomaanapu toimii hauraissa maissa, joissa käydään konflikteja. Niissä kehitysyhteistyö ei ihan heti siirry yrittäjyyteen. Järjestöillä on tärkeä merkitys esimerkiksi siinä, että nuoret miehet eivät liittyisi Isisiin. Yritykset eivät voi auttaa siinä kuin työllisyyden kautta", hän sanoi.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyödemokratiakansalaisyhteiskunta Suomi Demo ryKepa

Lue myös

Nainen nuotiolla Kambodžassa
Suomalaiset ovat tehneet kehitysyhteistyötä ympäri maailmaa, ja nyt myös kehitysyhteistyön tekijöiden arkikokemuksia halutaan tutkia. Kuva Kambodžasta, joka on ollut yksi Suomen kehitysyhteistyön kohdemaista.
(Kuva:
Hanna Öunap
/
global.finland.fi
/
CC BY-NC 2.0
)

Uusi tutkimus paneutuu kehitysyhteistyön ammattilaisten arkeen – myös ristiriidat halutaan esiin

Suomalaisten kehitysyhteistyöntekijöiden muistitietoa kerätään parhaillaan tutkimusta varten. Tarkoituksena on kaivella muun muassa alan jännitteitä, joita ei usein virallisissa dokumenteissa puida, kertoo dosentti Jan Kuhanen.
Naisia jonottamassa klinikalle Nigeriassa
Boko Haram -ääriryhmän kurittamassa Koillis-Nigeriassa on viime vuosina kärsitty vakavasta ruokakriisistä. Naiset jonottivat muun muassa aliravitsemustapauksia hoitavan Alima-järjestön klinikalle elokuussa 2016.
(Kuva:
Isabel Coello
/
European Commission DG ECHO
/
CC BY-NC-ND 2.0
)
Suomen lippu
Suomi tarvitsee suunnitelman kehitysavun palauttamiseksi, sanoo OECD.
(Kuva:
Andrea Cirillo
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

OECD: Suomi tarvitsee suunnitelman kehitysapuvarojen palauttamiseksi ennalleen

Tuoreen vertaisarvion mukaan leikkausten vuoksi Suomi on mennyt yhä kauemmas tavoitteesta, jonka mukaan vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulosta pitäisi ohjata kehitysapuun.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.(Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Rikkaiden ja köyhien maiden suojelualueita kohtaavat erilaiset uhat, summataan tutkimuksessa.
Unkarin parlamenttitalo
Unkari on ryhtynyt koviin otteisiin siirtolaisuutta vastaan. Kuvassa parlamenttitalo Budapestissä.(Kuva: Frank Schmidt / CC BY 2.0)

Unkari haluaa ryhtyä verottamaan ”laitonta maahanmuuttoa” tukevia järjestöjä

Hallitus ehdottaa myös lähestymiskieltoja ihmisille, jotka ovat mukana laittoman siirtolaisuuden avustamisessa.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.