Uutiset Suomen kehityspolitiikka

SuomiAreena: Järjestöjä tarvitaan yhä, yritykset eivät voi toimia kaikkialla

Porin SuomiAreenalla väiteltiin yksityisen sektorin ja kehitysyhteistyöjärjestöjen roolista. Kepan tuoreen tutkimuksen mukaan tämänvuotiset leikkaukset veivät avun yli miljoonalta.
Kepan Auli Starck (vas), kansanedustaja Antti Kaikkonen ja Duara Travelsin Elina Voipio SuomiAreenalla keskiviikkona. (Kuva: Teija Laakso)

Hallituspuolueiden edustajat puolustivat kehitysyhteistyön keskittämistä yrityksiin eilen Porin SuomiAreenalla. Järjestöt taas muistuttivat, etteivät yritykset voi tehdä kaikkea. 

"Jotta ihmisiä saadaan pysyvästi jaloilleen, tarvitaan yrittäjyyteen ja yritysyhteistyöhön investoimista. Sadan miljoonan euron panoksella voidaan saada miljoonalle puhdasta energiaa, kuten Itä-Afrikassa on Finnfundin projekteissa tapahtumassa. Se on enemmän kuin lahjarahalla saataisiin aikaan", sanoi tuore kehitysministeri Kai Mykkänen (kok) puolueiden kehitysyhteistyöjärjestö Demo ry:n järjestämässä kansanedustajien keskustelussa.

Hän kritisoi vastakkainasettelua kehitysyhteistyön eri toimintatapojen välillä.

"Pitää katsoa, millaisessa tuessa mikäkin instrumentti on paras ja mennä sen mukaan eteenpäin", hän sanoi.

Vuosittain järjestettävän, keskustelutapahtumista koostuvan SuomiAreenan yhtenä teemana olivat tänä vuonna kansalaisjärjestöt. Demon lisäksi oman tapahtuman järjesti myös kehitysjärjestöjen katto-organisaatio Kepa, jonka keskusteluun osallistunut kansanedustaja ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk) painotti Mykkäsen tavoin yritystoiminnan tärkeyttä kehitysmaissa, joskaan se ei hänen mukaansa ole ainoa väline, vaan myös järjestöjä tarvitaan. Kaikkonen kommentoi myös tänä vuonna toteutettuja kehitysyhteistyövarojen leikkauksia.

"Kyllähän kehitysyhteistyörahoille olisi ollut käyttöä. Se oli yksi kurjimmista säästökohteista", hän myönsi.

Hallitus leikkasi tänä vuonna kehitysyhteistyöstä noin kolmanneksen. Järjestöissä närää on herättänyt erityisesti se, että samaan aikaan kehitysrahoituslaitos Finnfundin pääomitusta lisättiin 130 miljoonalla eurolla, mitä ulkoasiainvaliokuntakin arvosteli.

Yritykset eivät auta köyhimpiä

Leikkaukset ovat koskettaneet erityisen kovaa järjestöjä, sillä esimerkiksi ohjelmatukea saavilta järjestöiltä vietiin tänä vuonna pääsääntöisesti 38 prosenttia niiden tuesta. Kepa julkaisi tällä viikolla selvityksen, jonka mukaan leikkausten seurauksena järjestöt ovat keskeyttäneet, karsineet tai jättäneet aloittamatta satoja hankkeita ja yli miljoona ihmistä on jäänyt ilman tukea.

Suomessa järjestöistä on irtisanottu ainakin 50 työntekijää, henkilötyövuosia on menetetty vähintään tuplasti saman verran. Kehitysmaissa työskenteleviä suomalaisia ja paikallisia työntekijöitä on irtisanottu yli 360. Kokonaisvaikutukset ovat todennäköisesti vielä mittavammat, sillä kyselyyn osallistui vain noin kolmannes ulkoministeriön tukea saavista järjestöistä.

Järjestöjen työ on ollut suurennuslasin alla viime aikoina muutenkin, sillä viime vuonna tehdyssä riippumattomassa selvityksessä niiden työtä moitittiin pirstaleiseksi ja vaadittiin selvitystä työn vaikuttavuudesta.

Järjestöillä on kuitenkin edelleen roolinsa, todettiin Kepan SuomiAreena-keskustelussa. Turisteja kehitysmaiden kotitalouksiin majoittavan matkailuyrityksen Duara Travelsin Elina Voipio muistutti, että yritysten mahdollisuudet kehitysmaissa ovat rajalliset.

"Haluan uskoa, että bisnes ja maailmanparannus sopivat yhteen. Yritykset joutuvat kuitenkin tekemään kompromisseja eri tavoin kuin järjestöt. Esimerkiksi me emme voi ottaa majoittajiksi kaikkein köyhimpiä, sillä heillä ei ole siihen valmiuksia", sanoi.

Myös Kepan asiantuntija Auli Starck sanoi, että köyhimpien tavoittaminen on nimenomaan järjestöjen työtä, ei yritysten. Hän muistutti, että järjestöt tekevät työtä sellaisten aiheiden parissa, jotka eivät yrityksiä kiinnosta – esimerkiksi naisiin kohdistuvan väkivallan parissa.

"Järjestöt voivat myös lisätä ihmisten osaamista, jolloin heistä tulee kelpoa työvoimaa tai he voivat perustaa omia yrityksiä. Voimme tukea myös kehitysmaiden omia järjestöjä, mitä muiden on vaikea tehdä", Starck totesi.

Keskusteluun osallistuneen Kirkon Ulkomaanavun rahoitus- ja viestintäjohtajan Ritka Heinon mukaan yritysten ja järjestöjen pitäisi tehdä yhteistyötä, ei asettautua vastakkain.

"Esimerkiksi Ulkomaanapu toimii hauraissa maissa, joissa käydään konflikteja. Niissä kehitysyhteistyö ei ihan heti siirry yrittäjyyteen. Järjestöillä on tärkeä merkitys esimerkiksi siinä, että nuoret miehet eivät liittyisi Isisiin. Yritykset eivät voi auttaa siinä kuin työllisyyden kautta", hän sanoi.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyödemokratiakansalaisyhteiskunta Suomi Demo ryKepa

Lue myös

Suomen lippu

Ennuste: Suomen kehitysyhteistyövarojen BKTL-osuus laskee taas – ”kuin lehmän häntä”

Julkisen talouden suunnitelman mukaan lähivuosina Suomen bruttokansantulosta enää 0,37 prosenttia menee kehitysyhteistyöhön. Tavoite on 0,7.
Sakset

Kepa joutuu sulkemaan loputkin kehitysmaatoimistonsa leikkausten vuoksi

Ulkoministeriö on leikannut kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepan rahoitusta entisestään. Järjestö joutuu sulkemaan maatoimistonsa Tansaniassa ja Mosambikissa.
Pakolaisleirin asumuksia aavikolla

Suomelta 67 miljoonaa euroa humanitaaristen kriisien hoitoon

Suomi myöntää humanitaarista apua muun muassa Syyriaan, Jemeniin ja Kongon demokraattiseen tasavaltaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pitää lennokkia kädessä väkijoukon edessä.

Lennokit ovat nouseva trendi myös kehitysmaissa – maailman suurin lennokkien testialue löytyy Malawista

Unicef testaa Malawissa, sopisivatko lennokit esimerkiksi mobiiliyhteyksien laajentamiseen tai koleran ehkäisyyn. Asiantuntijoiden mukaan lennokeissa piilee suuria mahdollisuuksia, vaikka ne eivät olekaan ihmelääke köyhyyteen.
Etiopialaismies esittelee pidätysasentoa

”Etsin vapautta, mutta se vietiin minulta” – pidätykset ja väkivalta Jemeniin paenneiden siirtolaisten kohtalona

Jemenissä on maailman pahin humanitaarinen kriisi, mutta maahan saapuu silti siirtolaisia ja turvapaikanhakijoita Itä-Afrikasta. UNHCR:n ja HRW:n mukaan heitä on pidätetty, pahoinpidelty ja raiskattu.
Oranssi kukka ruohikossa

Suomen edistystä kestävässä kehityksessä voi seurata pian verkossa

Tilastokeskus aikoo koota kestävän kehityksen tavoitteiden seurantamittarit avoimelle verkkosivustolle.
Pakoalisleirin asumuksia Bangladeshissa

Vuoden ensimmäiset rankkasateet alkoivat Bangladeshissa – rohingya-pakolaiset vaarassa

Pelätty monsuunikausi alkaa pian Bangladeshissa, jonne on lyhyessä ajassa paennut lähes 700 000 Myanmarin rohingyaa. Avustusjärjestöt yrittävät vahvistaa huteria leirejä, jotta katastrofilta vältyttäisiin.