Uutiset Kehitysyhteistyöleikkaukset

Suomi viime vuonna suurimpia kehitysavun leikkaajia

Tuoreiden tilastojen mukaan Suomen kehitysyhteistyömäärärahat putosivat viime vuonna runsaan kolmanneksen edellisvuodesta. Eniten leikattiin monenkeskisestä yhteistyöstä, käytännössä YK-järjestöiltä.
(Kuva: Alejandro Mallea / CC BY 2.0)

Suomen viimevuotiset kehitysyhteistyöleikkaukset kuuluvat muihin vauraisiin maihin verrattuna vuoden suurimpiin, selviää teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n kehitysapukomitean DAC:n eilen julkistamista tilastoista.

DAC:n mukaan viime vuonna sen 29 jäsenmaasta prosentuaalisesti eniten kehitysapua leikkasivat Ruotsi, Suomi, Alankomaat ja Australia.

Ulkoministeriön alustavien, niinikään eilen julkistettujen tilastojen mukaan Suomi käytti varsinaiseen kehitysyhteistyöhön viime vuonna noin 605,2 miljoonaa euroa, lähes 35 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön lasketaan ulkoministeriön hallinnoima kehitysyhteistyö, johon kuuluu esimerkiksi Suomen ja sen kumppanimaiden kahdenvälinen kehitysyhteistyö. Muuhun kehitysyhteistyöhön puolestaan kuuluu esimerkiksi pakolaisten vastaanottokuluja sekä kehitysrahoituslaitos Finnfundin sijoitukset, joihin käytettiin viime vuonna yhteensä 350,5 miljoonaa euroa.

YK-järjestöjä rokotettiin eniten

Suomen kehitysyhteistyöleikkauksista päätettiin pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitusohjelmassa vuonna 2015. Etukäteen suurimpia leikkauksia suunniteltiin monenkeskiseen yhteistyöhön, eli käytännössä YK-järjestöille, sekä kansalaisjärjestöille.

Tilastojen mukaan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä leikattiin viime vuonna lopulta vajaat 39 prosenttia, joka on hieman vähemmän kuin alun perin suunnitellut 43 prosenttia. Humanitaariseen apuun taas käytettiin 14 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015.

Eniten leikattiin monenkeskisestä yhteistyöstä, 59 prosenttia, muutaman prosenttiyksikön enemmän kuin oli suunniteltu. Siihen kuuluu muun muassa ulkoministeriön YK-järjestöille maksama yleistuki. Sitä sai viime vuonna eniten YK:n väestörahasto UNFPA, mutta senkin rahoitus putosi yli 40 prosenttia. YK:n tasa-arvojärjestö UN Women sekä pakolaisjärjestö UNHCR menettivät 29 ja 28 prosenttia ja Unicef peräti 65 prosenttia Suomen antamasta yleistuesta vuoteen 2015 verrattuna. Maailman ruokaohjelman yleistukea sen sijaan nostettiin 14 prosenttia.

Yleistuki on korvamerkitsemätöntä rahaa, jolla pyöritetään järjestöjen perustoimintaa. Yksittäisiin hankkeisiin samat järjestöt saattavat saada edelleen rahaa muiden rahoitusmomenttien kautta.

Etenkin UNFPA:lle isku saattaa kuitenkin olla kova, sillä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on vastikään ilmoittanut katkaisevansa järjestön rahoituksen sekä leikkaavansa tukea myös muulta seksuaali- ja lisääntymisterveystyöltä kehitysmaissa. Suomi on tänä vuonna sen vuoksi luvannut nostaa seksuaali- ja lisääntymisterveystyön rahoitusta muiden maiden mukana.

Pakolaiskulut nostavat kehitysapua

Suomi kuuluu leikkauksissaan vähemmistöön, sillä OECD:n mukaan viime vuonna 22 DAC-maata lisäsi kehitysapuaan, ja yhteensä virallinen kehitysapu kasvoi lähes 9 prosenttia noin 134,3 miljardiin euroon.

Huippusummasta huolimatta esimerkiksi kahdenvälinen apu vähiten kehittyneille maille väheni. Lisäksi kehitysavun nousua selittää osittain se, että rikkaat maat saavat DAC:n sääntöjen mukaan raportoida osan ensimmäisen vuoden pakolaiskuluistaan kehitysyhteistyökuluina. Pakolaiskriisin vuoksi summa nousi rutkasti, mikä on herättänyt paljon kritiikkiä.

"Rikkaat maat harhaanjohtavat yleisöä. Ne kutsuvat 'avuksi' rahaa, jonka ne käyttävät turvapaikkahakemusten käsittelyyn tai maksaakseen muille maille siirtolaisuuden torjumiseksi. Kaikilla mailla on velvollisuus auttaa pakolaisia rajoillaan, mutta niiden on lakattava teeskentelemästä, että siitä syntyvät kulut ovat 'apua' köyhyyden vähentämiseksi", sanoi kehitysyhteistyöjärjestö Oxfamin edustaja Natalia Alonso järjestön tiedotteessa.

Rikkaat maat ovat myös edenneet hitaasti tavoitteessaan antaa bruttokansantulostaan 0,7 prosenttia kehitysapuun. Viime vuonna osuus oli vain 0,32 prosenttia, ja 0,7-rajan yli pääsi vain kuusi maata: Tanska, Luxemburg, Norja, Ruotsi, Iso-Britannia sekä uutena Saksa, jonka nousua selittävät pakolaiskulut.

Suomen osuus oli 0,44 prosenttia, ja se on leikkauksista huolimatta edelleen puolenvälin paremmalla puolella, kun tarkastellaan bruttokansantulo-osuutta. Absoluuttisilla summilla mitattuna Suomi on kuitenkin vasta 18:s.

Kehitysyhteistyöleikkaukset kehitysyhteistyöpolitiikka Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

(JW. Photography 2012 / CC BY 2.0)
(Kuva: Julian Buijzen / CC BY-NC-ND 2.0)

Kehityspoliittinen toimikunta huolissaan leikkauksista

Ei ole kestävää, että pakolaiskriisi vie huomion pitkäjänteiseltä kehitysyhteistyöltä, toimikunta sanoo kannanotossaan.
(Kuva: phatfreemiguel / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Maailman pelastamiseen ei riitä itsensä pelastaminen

Hallitus päätti taas leikata kehtysyhteistyöstä. Maksajia ovat maailman köyhimmät, kirjoittaa Olli Pitkänen.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.(Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Rikkaiden ja köyhien maiden suojelualueita kohtaavat erilaiset uhat, summataan tutkimuksessa.
Unkarin parlamenttitalo
Unkari on ryhtynyt koviin otteisiin siirtolaisuutta vastaan. Kuvassa parlamenttitalo Budapestissä.(Kuva: Frank Schmidt / CC BY 2.0)

Unkari haluaa ryhtyä verottamaan ”laitonta maahanmuuttoa” tukevia järjestöjä

Hallitus ehdottaa myös lähestymiskieltoja ihmisille, jotka ovat mukana laittoman siirtolaisuuden avustamisessa.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.