Suomi on julkaissut kantansa YK:n ihmisoikeusneuvoston alaisen työryhmän keväällä antamiin suosituksiin. Suomi hyväksyy neuvoston antamasta 153 suosituksesta 120 kokonaan ja 6 osittain. Tiedoksi otetaan 27 suositusta. Se tarkoittaa, että hyväksymättä jätetään nyt aiempaa suuri määrä suosituksia.

Kansalaisjärjestöt arvostelivat Suomen kantaa jo etukäteen. Ne muistuttivat viime viikolla, että edellisellä tarkastelukierroksella Suomi hylkäsi 78 suosituksesta vain viisi. Nyt kyseessä on niiden mukaan rimanalitus.

”Suomen hallitus on aiemmin korostanut rehellisten, todellista tilannetta kuvaavien vastausten tärkeyttä. Nyt Suomi viestii muille maille, ettei suosituksista tarvitse niin välittää. Lisäksi tämä on tyly viesti niille ihmisille, joiden ihmisoikeudet eivät tällä hetkellä Suomessa toteudu”, totesi Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila.

Erityistä kritiikkiä on herättänyt Suomen suhtautuminen transsukupuolisten oikeuksiin. Suomelle suositeltiin translain uudistamista, etenkin sterilisaatio- ja lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistamista edellytyksenä sukupuolen juridiselle vahvistamiselle. Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut vaatimuksen lisääntymiskyvyttömyydestä Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaiseksi.

Suomen eilen julkaistussa kannassa translakiin liittyvät vaatimukset kuitenkin ainoastaan merkitään tiedoksi – ei siis hyväksytä. Perustelujen mukaan asiasta on keskusteltu ja lainsäädännön uudistamista varten asetettiin työryhmä. Hallitus ei kuitenkaan ole päässyt yksimielisyyteen asian esittelemisestä eduskunnalle, perusteluissa todetaan.

Translain uudistaminen oli edellisen hallituksen asialistalla. Uudistus kuitenkin kaatui erimielisyyksiin.

Järjestöt kritisoivat myös Suomen ylimalkaisia vastauksia muihin suosituksiin.

”Esimerkiksi turvakotien lisärahoitukseen liittyvään suositukseen vastataan ykskantaan, että valtio rahoittaa turvakoteja. Kuitenkin on tiedossa, että turvakotipaikkojen määrä on nykyisellään täysin riittämätön”, järjestöjen kannanotossa todetaan.

Suositukset ovat osa ihmisoikeuksien yleismaailmallista määräaikaistarkastelua. Se on YK:n ihmisoikeusneuvoston käyttämä mekanismi, jonka avulla tarkastellaan kaikkien YK:n jäsenvaltioiden ihmisoikeusvelvoitteiden toteutumista neljän vuoden aikana. Suomi sai omat suosituksensa toukokuussa. Kyseessä oli kolmas tarkastelukierros.