Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Suomi tukee kehitysmaiden veronkantokykyä uudella toimintaohjelmalla

Kehitysministeri Kai Mykkäsen (kok) mukaan tarkoituksena on muun muassa vahvistaa verotuksen hyväksyntää kehitysmaiden kansalaisten ja yrittäjien keskuudessa.
(Kuva: Phillip Ingham / CC BY-ND 2.0)

Ulkoministeriö julkisti tänään uuden toimintaohjelman, jonka tarkoituksena on parantaa Suomen verotukseen liittyvää tukea kehitysmaille. Vuosina 2016–2019 voimassa oleva ohjelma vetää yhteen Suomen verotuskysymyksiin liittyvät tavoitteet, joita toteutetaan jo valmiiksi. Toimeenpanoa koordinoidaan erillisessä työryhmässä, ministeriö kertoo.

Kehitysministeri Kai Mykkäsen (kok) mukaan tarkoituksena on vahvistaa verotuksen hyväksyntää kehitysmaiden kansalaisten ja yrittäjien keskuudessa, vaikuttaa kansainvälisiin verosääntöihin sekä vahvistaa kehitysmaiden veronkantokykyä esimerkiksi tukemalla verotarkastusten tekoa. Tavoitteena on myös lisätä luotettavaa tutkimustietoa veronkantokysymyksistä.

Esimerkiksi Namibiassa Suomen verohallinto rakentaa yhdessä maan viranomaisten kanssa tehokkaampaa yritysveroyksikköä. Suomi myös rahoittaa YK:n kehitysohjelman UNDP:n sekä OECD:n Verotarkastajat ilman rajoja -ohjelmaa, jossa kokeneet verotarkastajat tekevät verotarkastuksia yhdessä kehitysmaiden veroviranomaisten kanssa.

Vietnamissa ja Keniassa puolestaan koulutetaan kansalaisia ja kansalaisjärjestöjä verotuksen ja julkisten palveluiden yhteyksistä. Lisäksi Suomi rahoittaa muun muassa ajatushautomo Global Financial Integrityn verotustutkimustyötä.

Ohjelman taustalla on muun muassa Suomen viime vuonna Addis Abeban kehitysrahoituskonferenssissa tekemä lupaus kaksinkertaistaa tuki kehitysmaiden verotuskyvyn vahvistamiselle vuoteen 2020 mennessä. Myös kevään Panama-paperien vuoto sekä esimerkiksi ensi vuonna voimaan tuleva kansainvälinen sopimus automaattisesta verotietojen vaihdosta on tehnyt verotuksesta entistä ajankohtaisemman kysymyksen.

Arvioiden mukaan kehitysmaat menettävät veronkierron takia vuosittain satoja miljardeja, jopa tuhat miljardia, dollaria.

Suomen kehityspolitiikka kehityskehitysyhteistyötalous Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Suomen lippu
Suomi tarvitsee suunnitelman kehitysavun palauttamiseksi, sanoo OECD.
(Kuva:
Andrea Cirillo
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

OECD: Suomi tarvitsee suunnitelman kehitysapuvarojen palauttamiseksi ennalleen

Tuoreen vertaisarvion mukaan leikkausten vuoksi Suomi on mennyt yhä kauemmas tavoitteesta, jonka mukaan vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulosta pitäisi ohjata kehitysapuun.
Katunäkymä Accrasta Ghanasta
Yrityksillä on yhä tärkeämpi rooli kehityspolitiikassa, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan asiasta pitäisi keskustella lisää. Kuva Ghanan pääkaupungista Accrasta.
(Kuva:
lucianf
/
Flickr.com
/
CC BY 2.0
)

Yrityksistä havitellaan kehitysmaiden ongelmien ratkaisijoita – tuoreen tutkimuksen mukaan siihen on vielä pitkä matka

Suomessa on usutettu viime vuosina yrityksiä kehitysyhteistyön pariin, mutta tutkimustieto ilmiöstä on puuttunut. Suomalaistutkimus paljastaa, että yritysten käsitys omasta roolistaan on kaukana köyhyyden vähentämisestä.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.
(Kuva:
Richard
/
Flickr.com
/
CC BY-NC 2.0
)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.

Pääuutiset

maailma.netin esitteitä ja näppäimistö
Maailma.netin 17-vuotinen historia uhkaa päättyä tukileikkauksiin.(Kuva: Teija Laakso)

Tukileikkaus voi lopettaa maailma.netin toiminnan

Ulkoministeriö aikoo muokata rajusti järjestöille myönnettyä viestintä- ja globaalikasvatustukea. Muutos supistaisi viestinnän kehitysmaakysymyksistä lähes olemattomiin, vaikka tietoa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan.
Argentiinan lippu
Argentiina on saanut paljon kritiikkiä kiellettyään osaa kansalaisjärjestöedustajista tulemasta WTO:n kokoukseen.(Kuva: Beatrice Murch / CC BY 2.0)

Suomalaisjärjestö pääsee sittenkin WTO-kokoukseen Argentiinaan

Suomalaisen Siemenpuu-säätiön edustaja pääsee sittenkin osallistumaan Maailman kauppajärjestön kokoukseen. Järjestö kiittää ulkoministeriötä ja kehitysministeri Kai Mykkästä vaikuttamistyöstä.
Vessaharja, pönttö ja kumihansikas
Tuntematon sotilas -elokuvaa on markkinoitu muun muassa siivousvälineillä. Näin elokuva ei enää muistutakaan meitä kärsivistä nuorista miehistä itärintamalla vaan on muuttunut mukaviksi ja näpsäköiksi arjen helpottajiksi, kirjoittaa Nora Luoma.(Kuva: Molly Sabourin / CC BY-NC 2.0)

Tuntematon vessaharja

Tuntematon sotilas -elokuvan varjolla on myyty niin siivousvälineitä kuin kivennäisvettäkin. Asioista, joihin liittyvät kuolema, kärsimys, sukupolvelta toiselle siirtyvät traumat ja monimutkainen kansainvälinen politiikka, saadaan leppoisia ja yksinkertaisia tekemällä niistä siivousvälineitä, analysoi Nora Luoma.
Kannettava tietokone ja sen käyttäjä
Nuoret ovat netin suurin käyttäjäryhmä, mutta digikuilu alueiden välillä on suuri.(Kuva: Arne Hoel / World Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Digikuilu koskettaa myös lapsia ja nuoria – useimmat afrikkalaisnuoret eivät pääse verkkoon

Joka kolmas netinkäyttäjä on alaikäinen. Unicef vaatii heille parempaa suojelua sekä myös pääsyä digimaailmaan.