Suomi on toiseksi paras Itämeren suojelussa, selviää WWF:n tekemästä arvioinnista. Yhdelläkään Itämeren valtiolla ei ole kuitenkaan syytä paukuttaa henkseleitä, sillä jokaisella maalla on vielä rutkasti parantamisen varaa, järjestö muistuttaa.

Parhaiten Itämeren suojelussa onnistui Ruotsi, huonoiten Venäjä. Toiseksi tullut Suomi onnistui parhaiten merenkulun ympäristöystävällisyyden parantamisessa. Suomi jakoi toisen sijan myös haitallisten aineiden pääsyn vähentämisessä Itämereen.

Itämeren kaikki yhdeksän rantavaltiota allekirjoittivat Itämeren suojeluun tähtäävän toimenpideohjelman vuonna 2007. Valtiot sitoutuivat parantamaan Itämeren tilaa merkittävästi vuoteen 2021 mennessä. Eilen Itämeren valtiot kokoontuivat Brysselissä linjaamaan jo uutta toimenpideohjelmaa vuosille 2021-2030.

Selvityksen mukaan tähän mennessä parhaiten rantavaltiot ovat onnistuneet suojelutoimissa, joilla tähdätään haitallisten kemikaalien vähentämiseen, merialuesuunnittelun parantamiseen sekä Itämeren eläinlajien suojeluun. Sen sijaan Itämeren rehevöitymisen estämiseksi toimet ovat riittämättömät ja suojelun kehitys on varsin hidasta. Jossain määrin meren tila on jopa huonontumassa.

”Nykyisellä vauhdilla näitä sovittuja suojelutoimia ei selvästikään saada toteutettua ennen takarajaksi asetettua vuotta 2021 – saati että Itämeren tila ehtisi parantua siihen mennessä. Itämeri kärsii edelleen monista ympäristöhaitoista, kuten rehevöitymisestä ja haitallisten vieraslajien leviämisestä”, sanoo WWF Suomen ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen.

Vilhusen mukaan tavoiteaikaa ei kuitenkaan kannata siirtää, sillä se veisi huomion pois siltä, että suunnitelman mukaisia suojelutoimia voi vielä toteuttaa ja parantaa kolme vuotta. Nyt olisi aika kirittää.

Eilisessä Itämeri-kokouksessa päätettiin, että tehostettuja toimia tarvitaan erityisesti rehevöitymisen, meren roskaantumisen, vedenalaisen melun, pohjien häiriintymisen ja haitallisten aineiden vähentämiseksi sekä luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Itämeren alueelle laaditaan Suomen aloitteesta myös ravinteiden kierrätysstrategia.