Uutiset Kehityspolitiikka

Suomi on kolmanneksi paras kehitysmaiden tukija

Tanska on tuoreen mittauksen mukaan parhaiten kehitysmaiden tukemiseen sitoutunut maa. Suomikin pärjää hyvin, vaikka menettikin viime vuoden ykkössijansa.
Pohjoismaiden lippuja
Pohjoismaat pärjäävät hyvin vertailussa, joka mittaa sitoutumista kehitysmaiden tukemiseen. (Kuva: Peder Sterll / CC BY-NC-ND 2.0 )

Suomen politiikka tukee maailman kolmanneksi parhaiten kehitysmaiden ihmisten elämän parantamista. Yhdysvaltalaisen kehitysalan ajatushautomon Center for Global Developmentin (CGD) vertailun mukaan Suomi pärjää vertailussa hyvin etenkin finanssipolitiikkansa vuoksi.

CGD:n vertailussa mitataan 27 rikkaan maan ”sitoutumista kehitykseen”, eli sitä, miten niiden politiikka vaikuttaa kehitysmaiden asemaan. Pisteitä saa seitsemällä alueella: kehitysavun lisäksi finanssipolitiikassa, ympäristön huomioinnissa, kauppapolitiikassa, turvallisuudessa, teknologiassa ja maahanmuutossa.

”Kun arvioimme, mitkä maat ovat sitoutuneimpia globaaliin kehitykseen, yleensä ulkomaanapu on ensimmäinen mieleen tuleva asia. Globaali kehitys tarkoittaa kuitenkin paljon enemmänkin, etenkin nykypäivänä”, muistuttaa Masood Ahmed, järjestön puheenjohtaja tiedotteessa.

Suomi oli vasta tämän vuoden alussa julkaistussa edellisessä vertailussa ykkössijalla, mutta nyt se menetti sijoituksensa Tanskalle. Suomi pärjää kuitenkin useimmilla osa-alueilla edelleen hyvin, vertailussa todetaan. Finanssipolitiikassa Suomi on maista paras muun muassa tehokkaan verosääntelyn ansiosta.

Suomen maahanmuuttopolitiikka sen sijaan on vasta puolen välin paikkeille, sijalla 13. Vaikka Suomi ottaa esimerkiksi ulkomaisia opiskelijoita ja sen kotouttamispolitiikka kuuluu parhaimmistoon, se voisi ottaa vastaan enemmän turvapaikanahakijoita ja pakolaisia, vertailussa todetaan.

Tanskan jälkeen vertailun paras maa on Ruotsi, ja Suomen jälkeen tulevat Ranska sekä Saksa. Hännillä on Etelä-Korea. Vertailun tekijöiden mukaan huomionarvoista on, että Yhdysvallat on pudonnut sijalle 23, esimerkiksi Puolan, Slovakian ja Tšekin taakse. Se johtuu esimerkiksi alhaisesta kehitysavusta suhteutettuna bruttokansantuloon sekä korkeista kasvihuonekaasupäästöistä.

Kehityspolitiikka kehityskehitysyhteistyöpolitiikka Suomi

Lue myös

Ilmakuva pakolaisleiristä ja lentokone
Yritykset ovat löytäneet humanitaariset kriisit uudeksi markkina-alueekseen. Ilmakuva Dadaabin pakolaisleiristä vuonna 2011.
(Kuva:
Andy Hall
/
Oxfam International
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Pakolaiset ovat kannattava kauppa

Humanitaariset katastrofit eivät ole katastrofi kaikille. ”Avustusteollisuuden” vuosivolyymi nousee nykyisin jo yli 25 miljardiin dollariin.
Lapsia kaivolla Keski-Afrikan tasavallassa.
Lapsia Keski-Afrikan tasavallassa. YK työskentelee kansainvälisten ja paikallisten toimijoiden kanssa yhteistyössä löytääkseen parempia ratkaisuja kriiseihin.
(Kuva:
UNDP
Cordaid
)

Vanhat keinot eivät riitä – tarvitsemme uusia lähestymistapoja humanitaarisiin kriiseihin

Yksikään yksittäinen toimija tai toiminta ei voi ratkaista humanitaarisia ongelmia, vaan tarvitaan monen osaajan yhteistyötä, kirjoittavat YK-johtajat Stephen O'Brien sekä Tegegnework Gettu.
Passintarkastus
Viisumi ei ole itsestään selvyys kehitysmaista tuleville matkailijoille.
(Kuva:
Juska Wendland
/
CC BY-NC 2.0
)

Kehitysmaavieras ei ole aina tervetullut Suomeen – kenkätehtaan työntekijä ja kastiton opiskelija jäivät ilman viisumia

Nepalista ja Intiasta kotoisin olevat vieraat olivat tulossa kertomaan suomalaisille kehitysmaiden oloista, mutta suurlähetystöt pelkäsivät vieraiden jäävän maahan. Järjestöjen mielestä viisumien epääminen sotii Suomen kehityspolitiikkaa vastaan.

Pääuutiset

Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".
Suurin osa Pure Wasten työntekijöistä on naisia. Pavithra toimii tehtaan laadunvalvojana ja poseeraa viime vuoden "Who made your clothes" -kampanjalle.(Kuva: Veli Parviainen / Pure Waste)

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.
Bahrainin lippu, taustalla pääkaupunki Manaman rakennuksia
Bahrain suhtautuu tiukasti toisinajattelijoihin.(Kuva: Florian G / Flickr.com / CC BY 2.0)

Jemenin sotaa kritisoineelle bahrainilaisaktivistille viiden vuoden vankilatuomio

Nabeel Rajab sai tuomion muun muassa väärän tiedon levittämisestä sota-aikana sekä vieraan valtion loukkaamisesta.
Maanviljelijä ja härkä
Sambialainen maanviljelijä Lameck Sibukale iloitsee kylään perustetusta säästöryhmästä, jonka ansiosta hän onnistui hankkimaan viime vuonna menettämänsä härän tilalle uuden.(Kuva: Friday Phiri / IPS)

Säästöryhmät auttavat pienviljelijöitä Sambiassa

”Kunpa tämä olisi tapahtunut aikaisemmin”, sanoo 78-vuotias säästöryhmään liittynyt viljelijä Lameck Sibukale. Hän on onnistunut ostamaan uuden kyntöhärän ryhmän tuotolla.
Mielenosoittaja ämyrin kanssa
Viime vuonna ihmisoikeuksia myös puolustettiin, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vuosiraportissaan.(Kuva: Sam Rodgers / CC BY-NC 2.0)

Amnestyn vuosiraportti: Viha muuttunut sanoista teoiksi – Suomelle moitteita translaista

Viime vuonna maailman johtajat polkivat kilvan ihmisoikeuksia, mutta kansa myös ryhtyi kapinoimaan ihmisoikeusloukkauksia vastaan, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.