Uutiset Suomen asekaupat

Suomi myi Lähi-itään viime vuonna ennätysmäärän aseita

Lähes kaksi kolmasosaa Suomen sotatuoteviennistä suuntautui viime vuonna Lähi-itään, selviää SaferGloben tilastoista. Rauhanjärjestöjen mielestä trendi on huolestuttava.
Protesti asekauppaa vastaan Lontoossa
Suomen lisäksi monet muutkin Euroopan maat myyvät aseita Lähi-itään. Protesti Lontoossa syyskuussa. (Kuva: Alisdare Hickson / CC BY-SA 2.0 )

Suomalaiset yritykset veivät viime vuonna sotatuotteita ulkomaille noin 133,4 miljoonan euron arvosta ja siviiliaseita 78,7 miljoonan euron arvosta. Eniten sotatuotteita, noin 63 prosenttia, vietiin Lähi-itään, selviää ajatushautomo SaferGloben tänään julkaisemasta tietokannasta.

SaferGloben keräämien tilastojen mukaan Suomen asevienti on yli kaksinkertaistunut 15 vuoden aikana. Lähi-itään vietiin viime vuonna enemmän aseita kuin kertaakaan vuonna 2002 alkaneen tilastoinnin aikana. Alueelle on viety esimerkiksi panssariajoneuvoja, kranaatinheittimiä, tarkkuuskivääreitä ja patruunoita.

Viime vuonna Suomen asekaupan tärkein kohdemaa oli Arabiemiirikunnat, jonne vietiin aseita 67,9 miljoonan euron arvosta. Tämän jälkeen tärkeimmät kauppakumppanit olivat Yhdysvallat, Norja, Turkki ja Ruotsi. Mikäli tarkastellaan pelkkiä sotatuotteita, tärkeimmät kohdemaat olivat Arabiemiirikunnat, Norja, Turkki, Saudi-Arabia sekä Etelä-Afrikka.

Lähi-idän maat ovat olleet Suomen tärkeimpiä asekauppakumppaneita jo aiemmin. Safer Globen mukaan on mahdollista, että osuus voi nousta vielä nykyistä korkeammaksi. Esimerkiksi Patria on tavoitellut pitkään panssariajoneuvo- ja kranaatinheitinkauppaa Qatariin.

Rauhanjärjestöt: Luvat peruttava

Suomen asekauppaa Lähi-itään on kritisoitu, sillä alueen maiden turvallisuus- ja ihmisoikeustilanne on kehno. Esimerkiksi Saudi-Arabian johtama liittouma pommittaa Jemenissä siviileitä. Suomen lisäksi maalle myyvät aseita muun muassa Yhdysvallat ja Iso-Britannia.

Suomalaisten rauhanjärjestöjen tänään julkaiseman kannanoton mukaan Suomen politiikka on vastuutonta ja kestämätöntä. Niiden mukaan asekauppa Lähi-idän maiden kanssa on kasvanut siksi, että valtio on tukenut vahvasti vienninedistämistyötä alueelle ja markkinoinut samalla vähintään epäsuorasti asekauppaa.

”Järkyttävintä on, että näihin maihin valmistellaan edelleen lisää kauppoja ja niiden markkinoille tehdään tuotekehittelyä. Oikea ratkaisu olisi keskeyttää asekauppa ja perua jo myönnetyt vientiluvat”, kritisoi rauhanjärjestö Sadankomitean pääsihteeri Anni Lahtinen.

Asevientiluvat myönnetään Suomessa eri viranomaisten, muun muassa puolustus- ja ulkoministeriön päätöksillä. Lupien myöntämistä säätelee EU:n yhteinen kanta, jonka mukaan vientilupa on evättävä, mikäli on olemassa riski, että aseita käytetään esimerkiksi konflikteissa tai humanitaaristen oikeuksien rikkomuksissa. Suomi on mukana myös kansainvälisessä asekauppasopimuksessa. Se kieltää aseviennin maihin, joissa aseita voitaisiin käyttää kansanmurhiin, sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan.

TARKENNUS 12.1.2018 Tarkennettu asekauppasopimuksen merkitystä

Suomen asekaupat aseet & armeijakauppa Suomi SadankomiteaSuomen Rauhanliitto

Lue myös

Suomen lippu ja sininen taivas
Suomen asevientilupien laillisuutta tarkastelevat nyt useat viranomaiset.
(Kuva:
sbamueller
/
Flickr.com
/
CC BY-SA 2.0
)

Suomen aseviennistä kannellaan Euroopan komissiolle

Kirkon Ulkomaanavun nuorisoverkosto Changemaker haluaa selvittää, rikkoiko Suomi EU:n yhteistä kantaa myöntäessään tammikuussa asevientiluvan Arabiemirikuntiin.
Puutarha ja rakennuksia Sanaassa Jemenissä
Jemenin sodan osapuolina toimiville Lähi-idän maille asevientilupia myöntäneet hallitukset ovat toimineet vastuuttomasti, kirjoittavat Anni Lahtinen ja Niklas Kaskeala. Kuvassa Jemenin pääkaupunki Sanaa.
(Kuva:
Rod Waddington
/
CC BY-SA 2.0
)

Rauhaa Jemeniin, ei aseita

Sadankomitean ja Pelastakaa Lasten asiantuntijat toivovat, että Suomi harkitsee uudelleen asevientiä Lähi-idän maihin. ”Ratkaisua Jemenin konfliktiin tulee edistää diplomatian kautta, ei myymällä aseita sodan osapuolille.”
Telttoja pakolaisleirillä Jemenissä
Jemenin sota on aiheuttanut maahan mittavan humanitaarisen kriisin. 80 prosenttia kansasta tarvitsee jonkinlaista apua. Kuvassa pakolaisleiri Khamerissa Amranin maakunnassa vuonna 2015.
(Kuva:
Philippe Kropf
/
United Nations OCHA
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Suomen panssarivajoneuvojen päätyminen Jemeniin ei yllättänyt tutkijaa – ”ei niitä osteta vain paraateihin”

Suomen asekauppaa tutkivan Kari Paasonen mukaan Suomen kiihtynyt asevienti Lähi-itään on pitkäaikaisen kehityksen tulosta. Rauhanjärjestöt selvityttävät oikeuskanslerilla, olivatko asevientiluvat Arabiemiirikuntiin lainmukaisia.

Pääuutiset

Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".
Suurin osa Pure Wasten työntekijöistä on naisia. Pavithra toimii tehtaan laadunvalvojana ja poseeraa viime vuoden "Who made your clothes" -kampanjalle.(Kuva: Veli Parviainen / Pure Waste)

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.
Raunioita maanjäristyksen jäljiltä Haitissa
Haitin maanjäristyksen jälkiä vuona 2010. Avustusjärjestö Oxfamin työntekijöiden on kerrottu syyllistyneen seksuaaliseen hyväksikäyttöön Haitissa.(Kuva: Raphaël Brigandi / ECHO / CC BY-SA 2.0)

Ulkoministeriö: Ei tiedossa hyväksikäyttötapauksia suomalaisjärjestöissä

Avustusjärjestö Oxfamin skandaali on nostanut esiin myös muissa järjestöissä tapahtuvan hyväksikäytön. Suomessa tapauksia ei ole tullut ilmi.
Hökkelikylä ja hiilikasa
Rikkaat luonnonvarat omistava Etelä-Afrikka on maailman eriarvoisin maa. Voimalaitosta ruokkiva hiilikasa ja hökkelikylä Mpumalangan alueella.(Kuva: Mark Olalde / IPS)

Eriarvoisuus jyllää Afrikassa

YK:n kehitysohjelman selvityksen mukaan tuloerot kasvavat etenkin eteläisessä ja keskisessä Afrikassa.
Bahrainin lippu, taustalla pääkaupunki Manaman rakennuksia
Bahrain suhtautuu tiukasti toisinajattelijoihin.(Kuva: Florian G / Flickr.com / CC BY 2.0)

Jemenin sotaa kritisoineelle bahrainilaisaktivistille viiden vuoden vankilatuomio

Nabeel Rajab sai tuomion muun muassa väärän tiedon levittämisestä sota-aikana sekä vieraan valtion loukkaamisesta.