Uutiset Suomen asekaupat

Suomi myi Lähi-itään viime vuonna ennätysmäärän aseita

Lähes kaksi kolmasosaa Suomen sotatuoteviennistä suuntautui viime vuonna Lähi-itään, selviää SaferGloben tilastoista. Rauhanjärjestöjen mielestä trendi on huolestuttava.
Protesti asekauppaa vastaan Lontoossa
Suomen lisäksi monet muutkin Euroopan maat myyvät aseita Lähi-itään. Protesti Lontoossa syyskuussa. (Kuva: Alisdare Hickson / CC BY-SA 2.0 )

Suomalaiset yritykset veivät viime vuonna sotatuotteita ulkomaille noin 133,4 miljoonan euron arvosta ja siviiliaseita 78,7 miljoonan euron arvosta. Eniten sotatuotteita, noin 63 prosenttia, vietiin Lähi-itään, selviää ajatushautomo SaferGloben tänään julkaisemasta tietokannasta.

SaferGloben keräämien tilastojen mukaan Suomen asevienti on yli kaksinkertaistunut 15 vuoden aikana. Lähi-itään vietiin viime vuonna enemmän aseita kuin kertaakaan vuonna 2002 alkaneen tilastoinnin aikana. Alueelle on viety esimerkiksi panssariajoneuvoja, kranaatinheittimiä, tarkkuuskivääreitä ja patruunoita.

Viime vuonna Suomen asekaupan tärkein kohdemaa oli Arabiemiirikunnat, jonne vietiin aseita 67,9 miljoonan euron arvosta. Tämän jälkeen tärkeimmät kauppakumppanit olivat Yhdysvallat, Norja, Turkki ja Ruotsi. Mikäli tarkastellaan pelkkiä sotatuotteita, tärkeimmät kohdemaat olivat Arabiemiirikunnat, Norja, Turkki, Saudi-Arabia sekä Etelä-Afrikka.

Lähi-idän maat ovat olleet Suomen tärkeimpiä asekauppakumppaneita jo aiemmin. Safer Globen mukaan on mahdollista, että osuus voi nousta vielä nykyistä korkeammaksi. Esimerkiksi Patria on tavoitellut pitkään panssariajoneuvo- ja kranaatinheitinkauppaa Qatariin.

Rauhanjärjestöt: Luvat peruttava

Suomen asekauppaa Lähi-itään on kritisoitu, sillä alueen maiden turvallisuus- ja ihmisoikeustilanne on kehno. Esimerkiksi Saudi-Arabian johtama liittouma pommittaa Jemenissä siviileitä. Suomen lisäksi maalle myyvät aseita muun muassa Yhdysvallat ja Iso-Britannia.

Suomalaisten rauhanjärjestöjen tänään julkaiseman kannanoton mukaan Suomen politiikka on vastuutonta ja kestämätöntä. Niiden mukaan asekauppa Lähi-idän maiden kanssa on kasvanut siksi, että valtio on tukenut vahvasti vienninedistämistyötä alueelle ja markkinoinut samalla vähintään epäsuorasti asekauppaa.

”Järkyttävintä on, että näihin maihin valmistellaan edelleen lisää kauppoja ja niiden markkinoille tehdään tuotekehittelyä. Oikea ratkaisu olisi keskeyttää asekauppa ja perua jo myönnetyt vientiluvat”, kritisoi rauhanjärjestö Sadankomitean pääsihteeri Anni Lahtinen.

Asevientiluvat myönnetään Suomessa eri viranomaisten, muun muassa puolustus- ja ulkoministeriön päätöksillä. Lupien myöntämistä säätelee EU:n yhteinen kanta, jonka mukaan vientilupa on evättävä, mikäli on olemassa riski, että aseita käytetään esimerkiksi konflikteissa tai humanitaaristen oikeuksien rikkomuksissa. Suomi on mukana myös kansainvälisessä asekauppasopimuksessa, joka kieltää aseviennin ihmisoikeuksia rikkoviin maihin.

Suomen asekaupat aseet & armeijakauppa Suomi SadankomiteaSuomen Rauhanliitto

Lue myös

(Kuva: Juho Holmi / CC BY-ND 2.0)

Näkökulma: Välttämättömiä hankintoja?

Suomalaisen yhteiskunnan vallitsevista arvoista kertoo karua kieltään se, että velkaantuminen on realistinen vaihtoehto vain silloin, kun asejärjestelmiä uudistetaan, kirjoittaa Jussi Koponen.
(Kuva: Tomi Tapio K / Flickr.com / CC BY 2.0)

Rauhanjärjestöt vaativat Suomelta tarkempaa harkintaa asekaupoissa

Tuoreen selvityksen mukaan Lähi-idästä on tullut Suomen aseviennin kärkialue. Samaan aikaan Ruotsi ja Saksa ovat keskeyttäneet aseviennin Saudi-Arabiaan.
Uzbekistanin kansallissankarin Tamerlanen patsas. (Kuva: Dan Lundberg / CC BY-SA 2.0)

Suomi myönsi asevientiluvan Uzbekistaniin – rauhanjärjestöltä kritiikkiä

Sadankomitean mukaan vientilupa on vastoin Suomen kansainvälisiä velvoitteita Uzbekistanin ihmisoikeusloukkausten vuoksi.

Pääuutiset

Katunäkymä Accrasta Ghanasta
Yrityksillä on yhä tärkeämpi rooli kehityspolitiikassa, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan asiasta pitäisi keskustella lisää. Kuva Ghanan pääkaupungista Accrasta.(Kuva: lucianf / Flickr.com / CC BY 2.0)

Yrityksistä havitellaan kehitysmaiden ongelmien ratkaisijoita – tuoreen tutkimuksen mukaan siihen on vielä pitkä matka

Suomessa on usutettu viime vuosina yrityksiä kehitysyhteistyön pariin, mutta tutkimustieto ilmiöstä on puuttunut. Suomalaistutkimus paljastaa, että yritysten käsitys omasta roolistaan on kaukana köyhyyden vähentämisestä.
Zaatarin pakolaisleiri Jordaniassa
Moni miespuolinen syyrialaispakolainen on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Kuva Jordanian Zaatarin pakolaisleiriltä, jossa osa haastatteluista tehtiin.(Kuva: niawag / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

”Se on normaalia” – Syyrian kriisissä moni mies on seksuaalisen väkivallan uhri

Konfliktitilanteissa yleisin seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuva ryhmä ovat naiset. Tuoreen selvityksen mukaan Syyrian kriisissä uhreja ovat myös miehet.
Jonottavien siirtolaisten jalkoja
EU pyrkii estämään siirtolaisten tulon Libyasta Eurooppaan. (Kuva: IFRC / CC BY-NC-ND 2.0)

Video Libyan orjahuutokaupasta herätti maailman – myös Suomessa aiotaan protestoida

Uutiskanava CNN paljasti, että Libyassa myydään siirtolaisia jopa vain muutaman sadan dollarin hinnalla. Nyt asialle vaativat loppua sekä YK että tavalliset kansalaiset.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet
Kreikassa opetetaan koodausta paikallisille ja pakolaistaustaisille nuorille.(Kuva: Andrew Writer / CC BY 2.0)

Pakolais- ja kreikkalaisnuorten koodausprojekti tuottaa tuloksia – ”aitoja kohtaamispaikkoja”

Kirkon Ulkomaanavun hankkeessa opetetaan it-taitoja kreikkalais- ja pakolaisnuorille. Hyvien tulosten vuoksi projektia laajennetaan.