Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Suomi mukana tukemassa kehitysmaiden perhesuunnittelua

Suomi ohjaa tukeaan kehitysmaiden seksuaali- ja lisääntymisterveyteen. Kokonaisuudessaan Suomen tuki on kuitenkin pienentynyt vuonna 2015 tehtyjen suurten kehitysyhteistyöleikkausten vuoksi.
Kolme raskaana olevaa afrikkalaista naista
YK:n väestörahasto UNFPA työskentelee sen eteen, että maailmassa jokainen raskaus olisi toivottu, jokainen syntymä turvallinen ja jokaisen nuoren mahdollisuudet täyttyisivät. (Kuva: Hien Macline / UN Photo / CC BY-NC-ND 2.0 )

Suomi tukee kehitysmaiden perhesuunnittelua yhteensä 21,3 miljoonalla eurolla. Tuki ohjataan pääasiassa YK:n väestörahasto UNFPA:lle ja kansainvälisille kansalaisjärjestöille. Tuesta ilmoitettiin viime viikolla Lontoossa pidetyssä kansainvälisessä perhesuunnittelukonferenssissa. 

Työtä tarvitaan etenkin nyt kun ilmapiiri seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia kohtaan on kansainvälisesti tiukentunut, tiedottaa ulkoasiainministeriö.

Päätös on osa kansainvälistä liikettä, jonka alkusysäyksenä toimi Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tammikuussa voimaan saatettu aborttisäädös. Se poistaa Yhdysvaltain rahoituksen kaikilta ulkomaisilta järjestöiltä, jotka ovat millään tavalla tekemisissä abortin kanssa. Käytännössä tukea leikataan kaikilta kansainvälisiltä väestöohjelmilta ja seksuaali- ja lisääntymisterveyttä tukevilta järjestöiltä.

Kansainvälisen vastaliikkeen aloitti alun perin Hollanti kampanjallaan She Decides, jonka tarkoitus on ollut kerätä rahaa ja paikata Yhdysvaltojen aiheuttamaa rahoitusvajetta kansainvälisessä seksuaali- ja lisääntymisterveystyössä.

Kehitysmaissa elää edelleen noin 214 miljoonaa naista, joilla ei ole mahdollisuutta suunnitella kuinka monta lasta he haluavat hankkia ja milloin. Erityisen haasteen tulevaisuudelle asettavat kehitysmaiden suuret nuoret ikäluokat, jotka tarvitsevat ehkäisyvalistusta ja -palveluita.

”Niin kauan kuin vain alle puolet avio- tai avoliitossa elävistä afrikkalaisnaisista saa itse päättää seksistä ja ehkäisystä, on turha odottaa Afrikan väestönkasvun hidastumista. Kyse on paitsi jokaisen naisen omasta hyvinvoinnista, myös maailmanlaajuisista kehitystavoitteista”, sanoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen.

Suomessa viime vuosien aikana tehdyt suuret kehitysyhteistyövarojen leikkaukset ovat kuitenkin johtaneet siihen, että tuki myös seksuaali- ja lisääntymiseterveydelle on merkittävästi pienentynyt.

Esimerkiksi Suomeni tuki YK:n väestörahasto UNFPA:lle oli viime vuonna vielä 19 miljoonaa euroa ja vuonna 2015 summa oli jopa lähes 34 miljoonaa. Nyt julkistetusta tuesta sille suunnataan 18 miljoonaa euroa.

Seksuaali- ja lisääntymisterveydelle myönnetty tuki ei näin lisää Suomen kehitysyhteistyövaroja, vaan se saattaa olla pois joltain muulta kohdealueelta.

Suomen kehityspolitiikka seksuaalisuusYKterveys SuomiYhdysvallat Ulkoministeriö

Lue myös

Suomen lippu
Suomi tarvitsee suunnitelman kehitysavun palauttamiseksi, sanoo OECD.
(Kuva:
Andrea Cirillo
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

OECD: Suomi tarvitsee suunnitelman kehitysapuvarojen palauttamiseksi ennalleen

Tuoreen vertaisarvion mukaan leikkausten vuoksi Suomi on mennyt yhä kauemmas tavoitteesta, jonka mukaan vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulosta pitäisi ohjata kehitysapuun.
Katunäkymä Accrasta Ghanasta
Yrityksillä on yhä tärkeämpi rooli kehityspolitiikassa, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan asiasta pitäisi keskustella lisää. Kuva Ghanan pääkaupungista Accrasta.
(Kuva:
lucianf
/
Flickr.com
/
CC BY 2.0
)

Yrityksistä havitellaan kehitysmaiden ongelmien ratkaisijoita – tuoreen tutkimuksen mukaan siihen on vielä pitkä matka

Suomessa on usutettu viime vuosina yrityksiä kehitysyhteistyön pariin, mutta tutkimustieto ilmiöstä on puuttunut. Suomalaistutkimus paljastaa, että yritysten käsitys omasta roolistaan on kaukana köyhyyden vähentämisestä.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.
(Kuva:
Richard
/
Flickr.com
/
CC BY-NC 2.0
)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.

Pääuutiset

maailma.netin esitteitä ja näppäimistö
Maailma.netin 17-vuotinen historia uhkaa päättyä tukileikkauksiin.(Kuva: Teija Laakso)

Tukileikkaus voi lopettaa maailma.netin toiminnan

Ulkoministeriö aikoo muokata rajusti järjestöille myönnettyä viestintä- ja globaalikasvatustukea. Muutos supistaisi viestinnän kehitysmaakysymyksistä lähes olemattomiin, vaikka tietoa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan.
Argentiinan lippu
Argentiina on saanut paljon kritiikkiä kiellettyään osaa kansalaisjärjestöedustajista tulemasta WTO:n kokoukseen.(Kuva: Beatrice Murch / CC BY 2.0)

Suomalaisjärjestö pääsee sittenkin WTO-kokoukseen Argentiinaan

Suomalaisen Siemenpuu-säätiön edustaja pääsee sittenkin osallistumaan Maailman kauppajärjestön kokoukseen. Järjestö kiittää ulkoministeriötä ja kehitysministeri Kai Mykkästä vaikuttamistyöstä.
Vessaharja, pönttö ja kumihansikas
Tuntematon sotilas -elokuvaa on markkinoitu muun muassa siivousvälineillä. Näin elokuva ei enää muistutakaan meitä kärsivistä nuorista miehistä itärintamalla vaan on muuttunut mukaviksi ja näpsäköiksi arjen helpottajiksi, kirjoittaa Nora Luoma.(Kuva: Molly Sabourin / CC BY-NC 2.0)

Tuntematon vessaharja

Tuntematon sotilas -elokuvan varjolla on myyty niin siivousvälineitä kuin kivennäisvettäkin. Asioista, joihin liittyvät kuolema, kärsimys, sukupolvelta toiselle siirtyvät traumat ja monimutkainen kansainvälinen politiikka, saadaan leppoisia ja yksinkertaisia tekemällä niistä siivousvälineitä, analysoi Nora Luoma.
Kannettava tietokone ja sen käyttäjä
Nuoret ovat netin suurin käyttäjäryhmä, mutta digikuilu alueiden välillä on suuri.(Kuva: Arne Hoel / World Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Digikuilu koskettaa myös lapsia ja nuoria – useimmat afrikkalaisnuoret eivät pääse verkkoon

Joka kolmas netinkäyttäjä on alaikäinen. Unicef vaatii heille parempaa suojelua sekä myös pääsyä digimaailmaan.