Uutiset Kehitysyhteistyöleikkaukset

Suomi jäädyttää useiden YK-järjestöjen yleistuen

Useimmat aiemmin tuetut järjestöt – muun muassa WHO sekä Unaids – ovat jäämässä ilman monenkeskisistä määrärahoista myönnettävää tukea.
UNHCR:n johtaja António Guterres. (Kuva: Eric Bridiers / United States Mission Geneva / cc 2.0)

Ulkoministeriö ei myönnä ensi vuonna lainkaan yleistukea useimmille aiemmin tukemilleen kansainvälisille YK-järjestöille. Ilman yleistukea ovat jäämässä muun muassa Maailman terveysjärjestö WHO, YK:n hiv- ja aids-järjestö Unaids sekä palestiinalaispakolaisten auttamisjärjestö UNRWA. Syynä ovat kehitysyhteistyöbudjettiin tehtävät leikkaukset.

Jo aiemmin oli tiedossa, että rahat kohdistetaan jatkossa vain muutamalle järjestölle, mutta ulkoministeriö tarkensi lukuja eilen. Alustavien tietojen mukaan eniten rahaa on ensi vuonna luvassa YK:n väestörahasto UNFPA:lle, 15–18 miljoonaa euroa, joka on noin puolet vähemmän kuin tänä vuonna.

Tasa-arvojärjestö UN Women on saamassa 10 miljoonaa euroa ja lastenjärjestö Unicef 5–6 miljoonaa euroa. UN Womenin leikkaus nykyisestä on vajaat 30 prosenttia, Unicefin 70–75 prosenttia. Ministeriön mukaan lukuihin voi vielä tulla muutoksia.

Lisäksi budjetista varataan ministeriön mukaan YK:n kehitysohjelmalle UNDP:lle tämänvuotisen 15,6 miljoonan euron sijasta "pienimuotoinen" summa. Muille YK-järjestöille, jotka tänä vuonna saivat yhteensä 33,2 miljoonaa euroa, ei heru mitään.

Ilman yleistukea jääviin muihin YK-järjestöihin kuuluu monenlaisia järjestöjä. Ulkoministeriön tilastojen mukaan esimerkiksi vuonna 2014 YK:n aids-ohjelma Unaids sai yleistukea 9,6 miljoonaa euroa, ympäristöohjelma Unep 6,27 miljoonaa euroa, pakolaisjärjestö UNHCR 7 miljoonaa euroa, elintarvikeohjelma WFP 6 miljoonaa euroa ja maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO 1,01 miljoonaa euroa.

Ensi vuonna toteutettavat leikkaukset ovat osa uutta hallitusohjelmaa, joka supistaa kehitysyhteistyöbudjettia tämänhetkisen talousarvioesityksen mukaan yhteensä 300 miljoonalla eurolla. Monenkeskiseen määrärahaan esitetään noin 150 miljoonan euron suuruista leikkausta, joka on absoluuttisesti suurin ja suhteellisesti toiseksi suurin kehitysyhteistyörahoitukseen tehtävä leikkaus.

"Kestämätöntä"

Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko muistuttaa, että vaikka ulkoministeriö on luvannut kehitysyhteistyöhön ensi vuonna kohdistuvien leikkausten olevan väliaikaisia, YK-järjestöjen yleistuen kohdalla asia ei ole niin yksinkertainen.

"Perusrahoituksen lopettaminen kokonaan ei ole väliaikaista, eikä sitä lähdetä kovin helposti kasvattamaan uudestaan. Kyse on strategisesta valinnasta", hän sanoo.

Yleistuki on korvamerkitsemätöntä rahaa, jolla pyöritetään järjestöjen perustoimintaa. Sen loppuminen ei tarkoita välttämättä kaikkien YK-järjestöjen koko rahoituksen loppumista, sillä osa niistä saa rahoitusta ulkoministeriön muiden rahoitusinstrumenttien kautta. Esimerkiksi WFP ja UNHCR ovat saaneet rahoitusta humanitaarisen avun varoista, joista ei ensi vuonna leikata yhtä paljon kuin muista.

Laukko muistuttaa, etteivät muut tukimuodot kuitenkaan korvaa yleistuen lopetusta.

"Jos järjestöillä on jokin normatiivinen tehtävä – kuten WHO:lla tarttuvien tautien ehkäisyssä ja UNEPilla ympäristösopimusten toimeenpanossa – niin eihän sitä hankkeiden varassa tehdä. Tämä on aivan kestämätön rakenne", hän sanoo.

Laukko muistuttaa, että YK-järjestöjen yleisrahoitus vähenee myös suhteellisesti monenkeskisen rahoitusinstrumentin sisällä – tänä vuonna niiden osuus on 43 prosenttia, ensi vuonna 29. Loppuraha menee muun muassa Maailmanpankkiryhmälle ja alueellisille kehitysrahoituslaitoksille.

Hän kritisoi sitä, että keskustelua leikkausten painopisteistä ei juuri ole käyty.

"Haluaisin nähdä sen arvioinnin, joka antaa osviittaa siitä, että tämä on juuri se suunta, jolla laadukkaita tuloksia saadaan aikaiseksi", hän toteaa.

Juttua tarkennettu 12.10. YK-järjestöjen leikkaukset sisältyvät tämänhetkiseen talousarvioesitykseen, joka eduskunnan on määrä hyväksyä joulukuussa.

Kehitysyhteistyöleikkaukset kehitysyhteistyöpolitiikka Suomi Suomen YK-liitto

Lue myös

(Kuva: Alejandro Mallea / CC BY 2.0)

Suomi viime vuonna suurimpia kehitysavun leikkaajia

Tuoreiden tilastojen mukaan Suomen kehitysyhteistyömäärärahat putosivat viime vuonna runsaan kolmanneksen edellisvuodesta. Eniten leikattiin monenkeskisestä yhteistyöstä, käytännössä YK-järjestöiltä.
(JW. Photography 2012 / CC BY 2.0)
(Kuva: Julian Buijzen / CC BY-NC-ND 2.0)

Kehityspoliittinen toimikunta huolissaan leikkauksista

Ei ole kestävää, että pakolaiskriisi vie huomion pitkäjänteiseltä kehitysyhteistyöltä, toimikunta sanoo kannanotossaan.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.(Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Rikkaiden ja köyhien maiden suojelualueita kohtaavat erilaiset uhat, summataan tutkimuksessa.
Unkarin parlamenttitalo
Unkari on ryhtynyt koviin otteisiin siirtolaisuutta vastaan. Kuvassa parlamenttitalo Budapestissä.(Kuva: Frank Schmidt / CC BY 2.0)

Unkari haluaa ryhtyä verottamaan ”laitonta maahanmuuttoa” tukevia järjestöjä

Hallitus ehdottaa myös lähestymiskieltoja ihmisille, jotka ovat mukana laittoman siirtolaisuuden avustamisessa.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.