Uutiset

Suomen kouluissa vaietaan rasismista

Avoin rasismin vastustaminen voi merkitä suomalaiskouluissa pahimmillaan väkivallan kohteeksi joutumista.
(Kuva: maHidoodi / cc 2.0 / Flickr)

Rasismi on koulukontekstissa vaiettu asia. Sen taustalla vaikuttavat muun muassa kamppailu koulutilan hallinnasta ja pelko ryhmän ulkopuolelle jäämisestä, selviää arkipäivän rasismia kouluissa tutkineen Anne-Mari Souton väitöskirjasta.

Rasismi ja nuorten ryhmäsuhteiden jäykkyys ilmenee tutkimuksen mukaan koulussa muun muassa suomalais- ja maahanmuuttajanuorten välisenä valtataisteluna koulutilan hallinnasta.

Myös fyysisen välimatkan ylläpitäminen, toisille puhumattomuus sekä vain oman puoliskon nuorten tervehtiminen ovat koulussa ilmenevän, näkymättömäksi tehdyn rasismin muotoja. Myös tyttöihin kohdistuvaan "huorittelu" kietoutuu usein yhteen rasismin kanssa.

Suomalaisnuorelle avoin rasismin vastustaminen saattoi tutkimuksen mukaan merkitä poissulkemista omasta ryhmästä ja pahimmillaan väkivallan kohteeksi joutumista.

Jouko Jokisalon Rauhan Puolesta -lehteen haastatteleman Souton mukaan rasismi on koulukontekstissa vaiettu aihe eikä sitä esimerkiksi nosteta esiin opetussuunnitelmassa.

Yksi tapa tukahduttaa keskustelu kulttuurisesti joustavista pelisäännöistä on Souton mielestä maassa maan tavalla -periaatteeseen vetoaminen, mikä näkyy myös väitöskirjaa varten haastateltujen lasten asenteissa: erään yhdeksäsluokkalaisen mukaan maahanmuuttaja voi välttyä rasismilta olemalla "mahollisimman tavallinen, samanlainen kuin suomalainen."

Souton tutkimusten mukaan opettajat ovat kyvyttömiä puuttumaan rasismin ilmiöihin. Hänen mukaansa keskeistä on pohtia suomalaisnuorten suhtautumiseen maahanmuuttajataustaisia oppilaita kohtaan. Hän kaipaakin lisää keskustelua suomalaisnuorten asenteisiin vaikuttamisesta ja ryhmädynamiikasta.

nuoriso Suomi

Pääuutiset

Nainen kantaa koria pään ja selän varassa Nepalin maaseudulla.
Kehitysyhteistyö, jolla pyritään korjaamaan sosiaalisia epäkohtia kuten sukupuolten välistä tasa-arvoa saattaa kestää vuosikymmeniä. Lahjoitusperustainen kehitysyhteistyö suosii puolestaan lyhytjänteisiä hankkeita, jotka on helpompi paketoida.(Kuva: Narendra Shrestha / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Yksityinen raha ja vapaaehtoistyö yhä useammin kehitysyhteistyön taustalla

Kansalaisjärjestöt ovat keränneet enemmän yksityistä rahaa ja vapaaehtoistyötä on tehty merkittävästi enemmän vuoden 2015 kehitysyhteistyöleikkauksien jälkeen. Yksityinen raha suosii kuitenkin nopeasti tuloksia aikaansaavia hankkeita, jolloin pitkäjänteinen työ kärsii.
Tunisialainen nainen pitää Tunisian lippua kädessä.
Monet naisaktivistit ovat kampanjoineet jo pitkään lain puolesta.(Kuva: Artem Nezvigin / CC BY-NC-ND 2.0)

Tunisia kielsi naisiin kohdistuvan väkivallan

Tunisia hyväksyi lain, joka kieltää kaiken naisiin kohdistuvan väkivallan. Laki on merkittävä virstanpylväs, sillä lähes 50 prosenttia naisista on kokenut kotona väkivaltaa.
Armeijamato maanviljelijän kädessä Zimbabwessa Gwandan alueella.
Armeijamato maanviljelijän kädessä Zimbabwessa Gwandan alueella.(Kuva: Busani Bafana / IPS)

Yöperhosen toukka uhkaa satoja eteläisessä Afrikassa

Saharan etelänpuoleisen Afrikan maat ovat sopineet yhteistyöstä taistelussa armeijamadoksi kutsuttua yöperhosen toukkaa vastaan. Pyrkimys on ehkäistä ennalta toukkien tuhot.
Etelä-sudanilaiset pakolaiset istuvat luokkahuoneessa.
James Ingala (vas.), Kasimiro Omyorok ja Paska Torit.(Kuva: Kristiina Markkanen)

Pohjois-Ugandan miljoona pakolaista tuo hyvinvointia myös paikallisyhteisöille

Tiet ja palvelut tulivat Adjumanin syrjäkyliin vasta pakolaisten myötä vuonna 2014. Kansainvälinen yhteisö kanavoi rahaa kouluihin, sairaaloihin ja terveyskeskuksiin, mutta lisäapua kaivataan kipeästi.