Uutiset

Suomen ensimmäinen hävikkiruokakauppa aloittaa syyskuussa Helsingissä

Muun muassa joukkorahoituksen turvin toimiva Kirkon Ulkomaanavun hävikkiruokakauppa toimii helsinkiläisessä ostoskeskuksessa. Voitto menee kehitysyhteistyöhön.
Kesken jäänyt ateria lautasella
Kolmannes maailman ruuasta menee hukkaan. Uusi hävikkiruokakauppa yrittää tarttua ongelmaan. (Kuva: webted / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomessa avataan piakkoin ensimmäinen hävikkiruokaan erikoistunut ruokakauppa.

Kirkon Ulkomaanavun (KUA) pyörittämä WeFood-kauppa aloittaa toimintansa syyskuun 20. päivänä kauppakeskus Redissä Helsingissä, kertoo WeFoodin projektipäällikkö Else Hukkanen.

Suomessa on myyty aiemminkin hävikkiruokaa ravintoloissa ja verkossa, mutta WeFoodin on tarkoitus olla ensimmäinen varsinainen hävikkiruokamyymälä.

Kaupassa myydään syömäkelpoista ruokaa, joka esimerkiksi ulkonäön tai parasta ennen -päivän vuoksi jäisi muuten myymättä ja päätyisi roskiin. Lisäksi myydään muita kotiin liittyviä tarvikkeita riippuen siitä, mitä yhteistyökumppaneilta, kuten tukuilta, kaupoilta ja ravintoloilta, saadaan kerättyä.

”Etenkin pienemmät toimijat ovat olleet meihin itse yhteydessä ja ehdottaneet yhteistyötä”, Hukkanen kertoo.

Idea kauppaan saatiin KUA:n tanskalaiselta sisarjärjestöltä, jolla on Tanskassa jo kolme kauppaa. Taustalla oli huoli maailman ruokajätteen määrästä. Noin kolmannes maailman ruuasta menee hukkaan. Suomessakin hävikin arvioidaan olevan 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa. Tarkoituksena on saada hävikkiruoka myyntiin ja ohjata voitot Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyöhön.

Kauppaan rekrytoidaan parhaillaan myymäläpäällikköä, mutta muuten sitä pyörittävät vapaaehtoiset sekä Perho Liiketalousopiston harjoittelijat.

Kauppaa alettiin suunnitella viime vuonna, ja 150 000 euron tavoiterahoituksesta on Hukkasen mukaan saatu nyt vajaa puolet kokoon. Sillä katetaan myymälän perustamis- ja toimintakulut noin vuoden ajaksi.

Kauppaa ei rahoiteta perinteisellä rahankeräyksellä vaan vastikkeellisella joukkorahoituksella, jonka hankkiminen aloitettiin niin sanottujen virtuaaliosakkeiden muodossa viime vuoden toukokuussa Maailma kylässä -festivaaleilla. Rahoittajat saavat osallistumisestaan vastineeksi aikanaan muun muassa alennusta kaupassa myytävistä tuotteista. Lisäksi kauppa saa säätiörahoitusta ja ympäristöministeriön tukea.

Virtuaaliosakkeita on myyty nyt noin 3 000 kappaletta yhteensä 46 500 euron summalla. Alun perin tavoitteena oli saada mukaan 10 000 rahoittajaa, mutta Hukkanen on silti tyytyväinen määrään. Joukkorahoituksen kerääminen jatkuu vuoden loppuun asti.

”Joukkorahoitusta ei ole markkinoitu paljon eikä se ole ollut avoinna esimerkiksi Mesenaatti-alustalla. Siihen nähden kiinnostus on ollut suurta”, hän toteaa.

kehitysyhteistyöruokaympäristö Suomi Kirkon Ulkomaanapu

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Koululaisia välitunnilla

Miljoonat lapset eivät opi koulussa, koska eivät ymmärrä, mitä opettaja sanoo – yhden kielen kansa on yhä monen maan ihanne

Yli kolmannes maailman koululaisista ei saa opetusta omalla äidinkielellään. Suomalainen Kimmo Kosonen ja etiopialainen Mesfin Derash Zeme ovat puhuneet vuosikymmenien ajan äidinkieleen pohjautuvan opetuksen puolesta. Etiopiassa sekä Aasian maissa viestin tärkeys on alettu ymmärtää, ja se näkyy myös oppimistuloksissa.
Rakennustyömaa ja autoja Riadissa Saudi-Arabiassa

Saudi-Arabia pidätti jälleen naisten oikeuksien puolesta kampanjoineita aktivisteja

Saudi-Arabia on luopumassa naisten ajokiellosta, mutta monet naisaktivistit eivät välttämättä pääse nauttimaan ajo-oikeudesta.
Pakolaisleirin asumuksia Bangladeshissa

Pakolaisleiri on vankila monille rohingya-pakolaistytöille

Kehitysyhteistyöjärjestö Plan haastatteli 300:aa rohingya-pakolaistyttöä Bangladeshissa. Moni viettää päivänsä teltassa väkivallan pelon ja yhteisön rajoitusten vuoksi.
Bambuesineitä myyvä perhe

Bambu pelastaa maata ja elinkeinoja Intiassa ja Kiinassa

Bambunistutuksella on muun muassa elvytetty tiilitehtaan pilaamaa maata Intiassa. Kaupallisten hyötyjen ohella bambusta on apua ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä se on tehokas hiilinielu.