Uutiset

Suomelta lisää humanitaarista apua kriisialueille

Suomi myöntää 15 miljoonaa euroa humanitaarista apua maailman kriisikohteisiin, kuten Irakiin ja Afganistaniin.
Irakilaisia pakolaislapsia. (Kuva: EU/ECHO/Peter Biro / CC BY-ND 2.0)

Suomi on myöntänyt syksyn humanitaarisessa varainjaossa yhteensä 15 miljoonaa euroa humanitaarista apua maailman kriisikohteisiin sekä YK:n keskitettyyn hätäapurahastoon. Apua myönnetään Irakiin, Afganistaniin, eteläiseen Afrikkaan, Kongon demokraattiseen tasavaltaan sekä läntisen Afrikan ja Sahelin alueille.

Summasta seitsemän miljoonaa euroa annetaan YK:n hätäapurahastolle, jonka kautta on tuettu muun muassa hurrikaani Matthew'n uhreja Haitissa.

Suurin yksittäiseen kriisiin käytettävä summa, kolme miljoonaa euroa, menee Irakiin, kertoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok) ulkoministeriön tiedotteessa. YK on arvioinut, että parhaillaan käynnissä olevan Mosulin takaisinvaltausoperaation seurauksena on vuoden kallein ja monimutkaisin avustusoperaatio.

Afganistanissa puolestaan tuetaan rajoilla liikkuvia pakolaisia ja eteläisessä Afrikassa kuivuuden uhreja. Sahelissa rahat käytetään ruokaturvan kohentamiseen ja Kongossa maan sisäisten sekä muualta tulleiden pakolaisten auttamiseen.

Suurin osa Suomen tämänvuotisesta humanitaarisesta avusta myönnettiin jo viime keväänä. Tärkein alue oli tuolloin Lähi-itä.

Suomen humanitaarisen avun budjetti on tänä vuonna yhteensä 70 miljoonaa euroa, kuutisen prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Tavallisesti humanitaarisen avun summat nousevat vuoden mittaan kuitenkin yli budjetoidun.

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2015–2016 toteutettavaa Pitkäsoittoa kehityspolitiikasta -juttusarjaa. Hanke on rahoitettu ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustuella.

Suomen kehityspolitiikka katastrofiapukonflikti Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.
(Kuva:
Richard
/
Flickr.com
/
CC BY-NC 2.0
)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.
Kepan keskustelu SuomiAreenalla vuonna 2016
Kepa ja muut järjestöt keskustelivat SuomiAreenalla vuonna 2016 kansalaisjärjestöjen työn tuloksista.
(Kuva:
Iina Leppäaho
/
Kepa
/
CC BY-NC 2.0
)

Arvio: Suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen työ on kustannustehokasta

Ulkoministeriö on julkaissut kolmannen arvion suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen työstä. Raportti sisältää sekä kiitosta että kritiikkiä. Järjestöt toivovat, että myönteiset tulokset heijastuvat myös rahoitukseen.
Laskin ja kolikoita
Kehitysyhteistyöhön ei ole ensi vuonna luvassa leikkauksia.
(Kuva:
reynermedia
Flickr.com
/
CC BY 2.0
)

Hallituksen talousarvioesitys: Kehitysyhteistyöhön hiukan ennakoitua enemmän

Hallituksen esityksen mukaan kehitysyhteistyöhön on luvassa kymmenisen miljoonaa euroa enemmän kuin valtiovarainministeriö esitti.

Pääuutiset

Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.(Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Protesti asekauppaa vastaan Lontoossa
Suomen lisäksi monet muutkin Euroopan maat myyvät aseita Lähi-itään. Protesti Lontoossa syyskuussa.(Kuva: Alisdare Hickson / CC BY-SA 2.0)

Suomi myi Lähi-itään viime vuonna ennätysmäärän aseita

Lähes kaksi kolmasosaa Suomen sotatuoteviennistä suuntautui viime vuonna Lähi-itään, selviää SaferGloben tilastoista. Rauhanjärjestöjen mielestä trendi on huolestuttava.
Intialainen matonkutoja
Järjestöt laskevat, paljonko esimerkiksi intialaiselle tekstiilityöntekijälle pitäisi maksaa, jotta palkka riittäisi elämiseen.(Kuva: Austin Yoder / CC BY-NC 2.0)

Intialainen matonkutoja tienaa puolet elämiseen riittävästä palkasta

Yrityksiltä vaaditaan usein elämiseen riittävän palkan maksamista kehitysmaiden työntekijöille, mutta kattavaa määritelmää ei ole. Nyt järjestöt yrittävät laskea, minkä verran se voisi eri alueilla olla.
Nainen maissikasan äärellä Tansaniassa
Teresia Oloitai myy maissia Tansanian maasaimarkkinoilla. Tuoreen raportin mukaan köyhyys vähenee Afrikassa hitaasti mutta maatalouden arvo on kasvanut.(Kuva: Morgana Wingard / USAID / CC BY-NC 2.0)

Köyhyys vähenee Afrikassa hitaasti

Kunnollisten työpaikkojen puute hidastaa Afrikassa köyhyyden vähentämistä, selviää raportista.