Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Suomelta 61,4 miljoonan euron avustuspotti humanitaaristen kriisien uhreille

Suomi myöntää 61,4 miljoonaa euroa humanitaaristen kriisien hoitamiseen. Vajaa kolmannes menee Afrikan sarveen, Nigeriaan ja Jemeniin.
Suomi myöntää apua muun muassa Nigeriaan. (Kuva: EU/ECHO/ Isabel Coello / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomi on myöntänyt 61,4 miljoonaa euroa maailman humanitaaristen kriisien hoitamiseen kehitysministeri Kai Mykkäsen (kok) päätöksellä. Vajaat kolmannes summasta kohdennetaan Afrikan sarven maihin sekä Nigeriaan ja Jemeniin, joissa kärsitään vaikeasta ruokapulasta.

Esimerkiksi Somaliaan ohjataan 5,5 miljoonaa euroa, Etiopiaan 755 000 euroa ja Nigeriaan kaksi miljoonaa, kertoo ulkoministeriö tiedotteessaan. Rahaa ohjataan myös pakolaiskriiseistä kärsiviin Etelä-Sudaniin sekä Ugandaan, joista jälkimmäiseen saapuu noin 2 000 pakolaista päivässä. Suurin summa menee Syyriaan ja sen naapurimaihin, 11,5 miljoonaa euroa.

Avusta vajaat kaksi kolmasosaa toimitetaan järjestöjen, kuten Maailman ruokaohjelman ja kansainvälisen Punaisen Ristin, kautta, loput YK:n kautta. Suomalaisista järjestöistä tukea saavat Suomen Punainen Risti, Kirkon Ulkomaanapu, Fida International, Suomen World Vision, Plan International Suomi ja Pelastakaa Lapset.

YK on varoittanut pitkin kevättä nälänhädän uhasta ainakin Somaliassa, Jemenissä, Nigeriassa sekä Etelä-Sudanissa, jossa kahdessa piirikunnassa on jo nälänhätä. YK:n humanitaarisen avun koordinaattori vetosi muutama viikko sitten sitten kansainväliseen yhteisöön, jotta apua saataisiin lisää.

Suomi on budjetoinut tänä vuonna humanitaariseen apuun yhteensä 70,5 miljoonaa euroa. Tavallisesti summa kuitenkin nousee vuoden mittaan.

Suomen kehityspolitiikka katastrofiapu Suomi

Lue myös

Suomen lippu
Suomi tarvitsee suunnitelman kehitysavun palauttamiseksi, sanoo OECD.
(Kuva:
Andrea Cirillo
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

OECD: Suomi tarvitsee suunnitelman kehitysapuvarojen palauttamiseksi ennalleen

Tuoreen vertaisarvion mukaan leikkausten vuoksi Suomi on mennyt yhä kauemmas tavoitteesta, jonka mukaan vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulosta pitäisi ohjata kehitysapuun.
Katunäkymä Accrasta Ghanasta
Yrityksillä on yhä tärkeämpi rooli kehityspolitiikassa, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan asiasta pitäisi keskustella lisää. Kuva Ghanan pääkaupungista Accrasta.
(Kuva:
lucianf
/
Flickr.com
/
CC BY 2.0
)

Yrityksistä havitellaan kehitysmaiden ongelmien ratkaisijoita – tuoreen tutkimuksen mukaan siihen on vielä pitkä matka

Suomessa on usutettu viime vuosina yrityksiä kehitysyhteistyön pariin, mutta tutkimustieto ilmiöstä on puuttunut. Suomalaistutkimus paljastaa, että yritysten käsitys omasta roolistaan on kaukana köyhyyden vähentämisestä.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.
(Kuva:
Richard
/
Flickr.com
/
CC BY-NC 2.0
)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.

Pääuutiset

maailma.netin esitteitä ja näppäimistö
Maailma.netin 17-vuotinen historia uhkaa päättyä tukileikkauksiin.(Kuva: Teija Laakso)

Tukileikkaus voi lopettaa maailma.netin toiminnan

Ulkoministeriö aikoo muokata rajusti järjestöille myönnettyä viestintä- ja globaalikasvatustukea. Muutos supistaisi viestinnän kehitysmaakysymyksistä lähes olemattomiin, vaikka tietoa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan.
Argentiinan lippu
Argentiina on saanut paljon kritiikkiä kiellettyään osaa kansalaisjärjestöedustajista tulemasta WTO:n kokoukseen.(Kuva: Beatrice Murch / CC BY 2.0)

Suomalaisjärjestö pääsee sittenkin WTO-kokoukseen Argentiinaan

Suomalaisen Siemenpuu-säätiön edustaja pääsee sittenkin osallistumaan Maailman kauppajärjestön kokoukseen. Järjestö kiittää ulkoministeriötä ja kehitysministeri Kai Mykkästä vaikuttamistyöstä.
Vessaharja, pönttö ja kumihansikas
Tuntematon sotilas -elokuvaa on markkinoitu muun muassa siivousvälineillä. Näin elokuva ei enää muistutakaan meitä kärsivistä nuorista miehistä itärintamalla vaan on muuttunut mukaviksi ja näpsäköiksi arjen helpottajiksi, kirjoittaa Nora Luoma.(Kuva: Molly Sabourin / CC BY-NC 2.0)

Tuntematon vessaharja

Tuntematon sotilas -elokuvan varjolla on myyty niin siivousvälineitä kuin kivennäisvettäkin. Asioista, joihin liittyvät kuolema, kärsimys, sukupolvelta toiselle siirtyvät traumat ja monimutkainen kansainvälinen politiikka, saadaan leppoisia ja yksinkertaisia tekemällä niistä siivousvälineitä, analysoi Nora Luoma.
Kannettava tietokone ja sen käyttäjä
Nuoret ovat netin suurin käyttäjäryhmä, mutta digikuilu alueiden välillä on suuri.(Kuva: Arne Hoel / World Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Digikuilu koskettaa myös lapsia ja nuoria – useimmat afrikkalaisnuoret eivät pääse verkkoon

Joka kolmas netinkäyttäjä on alaikäinen. Unicef vaatii heille parempaa suojelua sekä myös pääsyä digimaailmaan.