Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Suomelta 61,4 miljoonan euron avustuspotti humanitaaristen kriisien uhreille

Suomi myöntää 61,4 miljoonaa euroa humanitaaristen kriisien hoitamiseen. Vajaa kolmannes menee Afrikan sarveen, Nigeriaan ja Jemeniin.
Suomi myöntää apua muun muassa Nigeriaan. (Kuva: EU/ECHO/ Isabel Coello / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomi on myöntänyt 61,4 miljoonaa euroa maailman humanitaaristen kriisien hoitamiseen kehitysministeri Kai Mykkäsen (kok) päätöksellä. Vajaat kolmannes summasta kohdennetaan Afrikan sarven maihin sekä Nigeriaan ja Jemeniin, joissa kärsitään vaikeasta ruokapulasta.

Esimerkiksi Somaliaan ohjataan 5,5 miljoonaa euroa, Etiopiaan 755 000 euroa ja Nigeriaan kaksi miljoonaa, kertoo ulkoministeriö tiedotteessaan. Rahaa ohjataan myös pakolaiskriiseistä kärsiviin Etelä-Sudaniin sekä Ugandaan, joista jälkimmäiseen saapuu noin 2 000 pakolaista päivässä. Suurin summa menee Syyriaan ja sen naapurimaihin, 11,5 miljoonaa euroa.

Avusta vajaat kaksi kolmasosaa toimitetaan järjestöjen, kuten Maailman ruokaohjelman ja kansainvälisen Punaisen Ristin, kautta, loput YK:n kautta. Suomalaisista järjestöistä tukea saavat Suomen Punainen Risti, Kirkon Ulkomaanapu, Fida International, Suomen World Vision, Plan International Suomi ja Pelastakaa Lapset.

YK on varoittanut pitkin kevättä nälänhädän uhasta ainakin Somaliassa, Jemenissä, Nigeriassa sekä Etelä-Sudanissa, jossa kahdessa piirikunnassa on jo nälänhätä. YK:n humanitaarisen avun koordinaattori vetosi muutama viikko sitten sitten kansainväliseen yhteisöön, jotta apua saataisiin lisää.

Suomi on budjetoinut tänä vuonna humanitaariseen apuun yhteensä 70,5 miljoonaa euroa. Tavallisesti summa kuitenkin nousee vuoden mittaan.

Suomen kehityspolitiikka katastrofiapu Suomi

Lue myös

Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.
(Kuva:
Richard
/
Flickr.com
/
CC BY-NC 2.0
)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.
Kepan keskustelu SuomiAreenalla vuonna 2016
Kepa ja muut järjestöt keskustelivat SuomiAreenalla vuonna 2016 kansalaisjärjestöjen työn tuloksista.
(Kuva:
Iina Leppäaho
/
Kepa
/
CC BY-NC 2.0
)

Arvio: Suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen työ on kustannustehokasta

Ulkoministeriö on julkaissut kolmannen arvion suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen työstä. Raportti sisältää sekä kiitosta että kritiikkiä. Järjestöt toivovat, että myönteiset tulokset heijastuvat myös rahoitukseen.
Laskin ja kolikoita
Kehitysyhteistyöhön ei ole ensi vuonna luvassa leikkauksia.
(Kuva:
reynermedia
Flickr.com
/
CC BY 2.0
)

Hallituksen talousarvioesitys: Kehitysyhteistyöhön hiukan ennakoitua enemmän

Hallituksen esityksen mukaan kehitysyhteistyöhön on luvassa kymmenisen miljoonaa euroa enemmän kuin valtiovarainministeriö esitti.

Pääuutiset

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.(Kuva: Teija Laakso)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.
Kuva EU-parlamentin istuntosalissa
Aseteollisuus jyräsi Euroopan parlamentin, kun puolustusrahastosta päätettiin, sanovat järjestöt.(Kuva: © European Union 2017 - European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0)

Aseteollisuus lobbaa EU:ssa – järjestöt huolissaan

Aseteollisuuden lobbareilla oli suuri valta, kun EU:n uudesta puolustusrahastosta päätettiin, sanotaan tuoreessa raportissa.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.(Kuva: Richard / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.