Uutiset

Suomeen perustetaan uusi verkosto YK:n ystäville – ”itsekkyyden kasvua on selvästi havaittavissa”

Kansainvälinen yhteistyö ei ole kriisien, konfliktin ja Donald Trumpin aikakaudella kovin muodikasta. Suomen YK-liitto perustaa YK:n ystäville verkoston, jonka tarkoituksena on kohottaa maailmanjärjestön profiilia.

Suomeen perustetaan tänään oma verkosto YK:n ystäville. Sen tarkoituksena on lisätä YK-aiheista mielipiteenvaihtoa ja -osaamista, sillä tällä hetkellä maailmanjärjestö ei ole yhteiskunnallisten keskustelunaiheiden kärkisijoilla.

”Haluamme lisätä keskustelua YK-asioista ja ajankohtaisista kansainvälisistä kysymyksistä, sillä ne tuntuvat jäävän katastrofien ja sisäänpäin kääntyneemmän politiikan jalkoihin”, sanoo Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko.

Verkosto järjestää keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista aiheista ja valitsee myös vuoden YK:n ystävän. Ensimmäisen tunnustuksen saa presidentti Tarja Halonen. Lisäksi verkosto tarjoaa mentorointia ihmisille, jotka haluaisivat vahvistaa YK-osaamistaan ja uranäkymiään.

Laukon mukaan Suomessa on kyllä vahvaa YK-osaamista, mutta tällä hetkellä se on uhattuna, sillä suomalaisten osallistuminen maailmanjärjestön toimintaan on vähentynyt esimerkiksi viimevuotisten kehitysyhteistyöleikkausten takia. Suomi leikkasi viime vuonna yli puolet YK-järjestöjen rahoituksesta. Yleisrahoitus ympäristöohjelma Unepille poistettiin kokonaan. Myös lastenjärjestö Unicef, väestörahasto Unfpa ja tasa-arvojärjestö UN Women menettivät ison osan rahoituksestaan.

”Leikkauksista seuraa, että olemme poissa toiminnoista, joita emme rahoita. Se taas vähentää YK-osaamistamme ja -verkostojamme. Esimerkiksi nuorten asiantuntijoiden paikat ovat vähentyneet huomattavasti viime vuosina”, Laukko huomauttaa.

YK-liitto on YK:n ystävien perustaja ja on mukana sen toiminnassa. Verkoston johtotiimiin on valittu alaa seuraavia ihmisiä. Ensimmäisellä kolmivuotiskaudella mukana ovat muun muassa professori Jaakko-Hämeen-Anttila, professori Helena Ranta, Rovio-yhtiöstä tunnetuksi tullut yrittäjä Peter Vesterbacka sekä ulkoministerin rauhanvälityksen erityisedustaja, kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd). Rivijäsenyys on avoin kaikille verkoston päämääriä kannattaville.

”Joka kohdassa ei voi ajatella omaa etua”

YK ja kansainvälinen yhteistyö eivät ole tällä hetkellä suosittuja muuallakaan. Viime aikoina esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kutsunut maailmanjärjestöä keskustelukerhoksi ja uhannut leikata sen rahoitusta tuntuvasti.

Yhdysvallat on myös irtautunut Pariisin ilmastosopimuksesta sekä eronnut Israelin ohella YK:n tiede-, kasvatus- ja kulttuurijärjestö Unescosta. Filippiinien presidentti Rodrigo Duterte taas uhkasi viime vuonna erota koko YK:sta.

”Trendi on, että kaikkea kansainvälistä yhteistyötä kyseenalaistetaan. Itsekkyyden ja oman maan edun tavoittelun kasvua on selvästi havaittavissa. Nykyongelmat ovat kuitenkin niin isoja ja toisiinsa linkittyneitä, ettei niitä voi ratkoa ajattelemalla joka kohdassa omaa etua”, Laukko huomauttaa.

Hänen mukaansa ongelmana on, että kansainvälinen yhteisö nähdään tällä hetkellä erillisenä kokonaisuutena muusta politiikasta irrallaan, vaikka todellisuudessa se toimii jäsentensä resursseilla ja ehdoilla. Siitä myös YK:n ystävät pyrkii muistuttamaan.

Laukon mielestä YK:hon kohdistettu kritiikki on osin aiheellistakin. Se, että jäseniä on 193, vaatii kuitenkin jatkuvaa keskustelua ja pitkiä päätöksentekoprosesseja, hän muistuttaa.

politiikkaYK Suomi Suomen YK-liitto

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Rohingya-pakolaisia leirillä Bangladeshissa
Bangladeshiin on paennut satoja tuhansia rohingyoja. Kuva Kutupalongin leiriltä läheltä Cox's Bazarin kaupunkia.(Kuva: Russell Watkins / DFID - UK Department for International Development / CC BY 2.0)

Rohingyojen paluu Myanmariin viivästyy

Rohingya-pakolaisten palauttamisen Myanmariin piti alkaa tänään, mutta Bangladesh on lykännyt prosessia. Rohingyojen ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan monen asian pitää vielä muuttua, ennen kuin he voivat palata.
Naisia ja lapsia terveysklinikan odotushuoneessa
Taloustieteilijät suhtautuvat kriittisesti yksityisen sektorin rooliin terveyspalveluiden tuottajana. Kuvassa Foune Kouyate lapsensa Kadidia Goulibalyn kanssa rokotejonossa terveysklinikalla Malin Bamakossa.(Kuva: Dominic Chavez / World Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Yksityinen raha hämmentää maailman sotesoppaa

Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö terveydenhuollossa ei kestä kriittistä tarkastelua. Malli vaarantaa YK:n kehitystavoitteiden keskeiset periaatteet, kirjoittavat taloustieteilijät Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury.
Rakennustyöläinen työmaalla Liberiassa
Kunnon työtä on yhä vaikea löytää, sanoo ILO. Kuvassa rakennustyöläinen ebolahoitoyksikön työmaalla Liberian Monroviassa vuonna 2014.(Kuva: Morgana Wingard / UNDP)

Raportti: Yli 300 miljoonaa työntekijää elää äärimmäisessä köyhyydessä

Työ ei aina tuo toimeentuloa, osoittaa Kansainvälisen työjärjestön tuore raportti.