Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen työ arvioitiin taas tehokkaaksi

Suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen apu menee perille, linjaa ulkoministeriön teettämä arvio kuuden suomalaisen kehitysyhteistyöjärjestön työstä.
(Kuva: jaime.silva / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen apu menee perille, linjaa ulkoministeriön teettämä riippumaton arvio eli evaluaatio kuuden suomalaisen kehitysyhteistyöjärjestön työstä.

Raportin mukaan järjestöjen työ vastaa ihmisten tarpeisiin ja menee perille myös hauraissa valtioissa ja vaikeissa toimintaympäristöissä. Työ on hyvin linjassa Suomen virallisen kehityspolitiikan tavoitteiden kanssa aina ihmishenkien pelastamisesta inhimillisen kehityksen edistämiseen.

Parannettavaa taas on esimerkiksi suhteissa paikallisiin järjestöihin: suhde on enemmän alihankkijamainen kuin konsultoiva, evaluaatiossa todetaan. Myös kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun välistä yhteyttä pitäisi kehittää, sillä tällä hetkellä ne rahoitetaan eri budjettikohdista.

Järjestöjen työtä ovat haitanneet myös muun muassa viimeaikaiset kehitysyhteistyöleikkaukset, jotka näkyvät muun muassa teknisen asiantuntijuuden vähenemisenä. Lisäksi vaikka lyhyen aikavälin tulokset ovat hyviä, kehittämistä on pitkän aikavälin tulosten raportoinnissa.

Evaluaatio on jatkoa syyskuussa ilmestyneelle ensimmäiselle evaluaatiolle, jossa arvioitiin kuutta muuta järjestöä. Myös niiden työ arvioitiin tehokkaaksi. Nyt vuorossa olivat Fida International, Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Punainen Risti, Plan International Suomi, Pelastakaa Lapset ja World Vision Suomi. Ne kuuluvat ulkoministeriön niin sanottuihin kumppanuusjärjestöihin, jotka saavat monivuotista ohjelmatukea. Elokuussa ilmestyy evaluaatioiden kolmas ja viimeinen osa.

Evaluaatioraporteilla on tarkoitus selvittää, miten tuloksekasta järjestöjen kehitysyhteistyö on. Sitä epäiltiin muun muassa jälkikäteen paljon kritisoidussa, vuonna 2015 ilmestyneessä Reinikan raportissa, jonka mukaan järjestöjen työ on liian pirstaleista.

Ulkoministeriön kansalaisyhteiskuntayksikön päällikön Jyrki Nissilän mukaan lopulliset johtopäätökset evaluaatioista tehdään vasta sitten, kun kolmas ja viimeinen raportti on ilmestynyt.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikkarahoitus Suomi Kirkon UlkomaanapuPelastakaa Lapset ryPlan International SuomiPunainen RistiUlkoministeriö

Lue myös

Nainen nuotiolla Kambodžassa
Suomalaiset ovat tehneet kehitysyhteistyötä ympäri maailmaa, ja nyt myös kehitysyhteistyön tekijöiden arkikokemuksia halutaan tutkia. Kuva Kambodžasta, joka on ollut yksi Suomen kehitysyhteistyön kohdemaista.
(Kuva:
Hanna Öunap
/
global.finland.fi
/
CC BY-NC 2.0
)

Uusi tutkimus paneutuu kehitysyhteistyön ammattilaisten arkeen – myös ristiriidat halutaan esiin

Suomalaisten kehitysyhteistyöntekijöiden muistitietoa kerätään parhaillaan tutkimusta varten. Tarkoituksena on kaivella muun muassa alan jännitteitä, joita ei usein virallisissa dokumenteissa puida, kertoo dosentti Jan Kuhanen.
Naisia jonottamassa klinikalle Nigeriassa
Boko Haram -ääriryhmän kurittamassa Koillis-Nigeriassa on viime vuosina kärsitty vakavasta ruokakriisistä. Naiset jonottivat muun muassa aliravitsemustapauksia hoitavan Alima-järjestön klinikalle elokuussa 2016.
(Kuva:
Isabel Coello
/
European Commission DG ECHO
/
CC BY-NC-ND 2.0
)
Suomen lippu
Suomi tarvitsee suunnitelman kehitysavun palauttamiseksi, sanoo OECD.
(Kuva:
Andrea Cirillo
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

OECD: Suomi tarvitsee suunnitelman kehitysapuvarojen palauttamiseksi ennalleen

Tuoreen vertaisarvion mukaan leikkausten vuoksi Suomi on mennyt yhä kauemmas tavoitteesta, jonka mukaan vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulosta pitäisi ohjata kehitysapuun.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Rohingya-pakolaisia leirillä Bangladeshissa
Bangladeshiin on paennut satoja tuhansia rohingyoja. Kuva Kutupalongin leiriltä läheltä Cox's Bazarin kaupunkia.(Kuva: Russell Watkins / DFID - UK Department for International Development / CC BY 2.0)

Rohingyojen paluu Myanmariin viivästyy

Rohingya-pakolaisten palauttamisen Myanmariin piti alkaa tänään, mutta Bangladesh on lykännyt prosessia. Rohingyojen ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan monen asian pitää vielä muuttua, ennen kuin he voivat palata.
Naisia ja lapsia terveysklinikan odotushuoneessa
Taloustieteilijät suhtautuvat kriittisesti yksityisen sektorin rooliin terveyspalveluiden tuottajana. Kuvassa Foune Kouyate lapsensa Kadidia Goulibalyn kanssa rokotejonossa terveysklinikalla Malin Bamakossa.(Kuva: Dominic Chavez / World Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Yksityinen raha hämmentää maailman sotesoppaa

Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö terveydenhuollossa ei kestä kriittistä tarkastelua. Malli vaarantaa YK:n kehitystavoitteiden keskeiset periaatteet, kirjoittavat taloustieteilijät Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury.
Rakennustyöläinen työmaalla Liberiassa
Kunnon työtä on yhä vaikea löytää, sanoo ILO. Kuvassa rakennustyöläinen ebolahoitoyksikön työmaalla Liberian Monroviassa vuonna 2014.(Kuva: Morgana Wingard / UNDP)

Raportti: Yli 300 miljoonaa työntekijää elää äärimmäisessä köyhyydessä

Työ ei aina tuo toimeentuloa, osoittaa Kansainvälisen työjärjestön tuore raportti.