Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen työ arvioitiin taas tehokkaaksi

Suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen apu menee perille, linjaa ulkoministeriön teettämä arvio kuuden suomalaisen kehitysyhteistyöjärjestön työstä.
(Kuva: jaime.silva / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen apu menee perille, linjaa ulkoministeriön teettämä riippumaton arvio eli evaluaatio kuuden suomalaisen kehitysyhteistyöjärjestön työstä.

Raportin mukaan järjestöjen työ vastaa ihmisten tarpeisiin ja menee perille myös hauraissa valtioissa ja vaikeissa toimintaympäristöissä. Työ on hyvin linjassa Suomen virallisen kehityspolitiikan tavoitteiden kanssa aina ihmishenkien pelastamisesta inhimillisen kehityksen edistämiseen.

Parannettavaa taas on esimerkiksi suhteissa paikallisiin järjestöihin: suhde on enemmän alihankkijamainen kuin konsultoiva, evaluaatiossa todetaan. Myös kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun välistä yhteyttä pitäisi kehittää, sillä tällä hetkellä ne rahoitetaan eri budjettikohdista.

Järjestöjen työtä ovat haitanneet myös muun muassa viimeaikaiset kehitysyhteistyöleikkaukset, jotka näkyvät muun muassa teknisen asiantuntijuuden vähenemisenä. Lisäksi vaikka lyhyen aikavälin tulokset ovat hyviä, kehittämistä on pitkän aikavälin tulosten raportoinnissa.

Evaluaatio on jatkoa syyskuussa ilmestyneelle ensimmäiselle evaluaatiolle, jossa arvioitiin kuutta muuta järjestöä. Myös niiden työ arvioitiin tehokkaaksi. Nyt vuorossa olivat Fida International, Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Punainen Risti, Plan International Suomi, Pelastakaa Lapset ja World Vision Suomi. Ne kuuluvat ulkoministeriön niin sanottuihin kumppanuusjärjestöihin, jotka saavat monivuotista ohjelmatukea. Elokuussa ilmestyy evaluaatioiden kolmas ja viimeinen osa.

Evaluaatioraporteilla on tarkoitus selvittää, miten tuloksekasta järjestöjen kehitysyhteistyö on. Sitä epäiltiin muun muassa jälkikäteen paljon kritisoidussa, vuonna 2015 ilmestyneessä Reinikan raportissa, jonka mukaan järjestöjen työ on liian pirstaleista.

Ulkoministeriön kansalaisyhteiskuntayksikön päällikön Jyrki Nissilän mukaan lopulliset johtopäätökset evaluaatioista tehdään vasta sitten, kun kolmas ja viimeinen raportti on ilmestynyt.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikkarahoitus Suomi Kirkon UlkomaanapuPelastakaa Lapset ryPlan International SuomiPunainen RistiUlkoministeriö

Lue myös

Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.
(Kuva:
Richard
/
Flickr.com
/
CC BY-NC 2.0
)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.
Kepan keskustelu SuomiAreenalla vuonna 2016
Kepa ja muut järjestöt keskustelivat SuomiAreenalla vuonna 2016 kansalaisjärjestöjen työn tuloksista.
(Kuva:
Iina Leppäaho
/
Kepa
/
CC BY-NC 2.0
)

Arvio: Suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen työ on kustannustehokasta

Ulkoministeriö on julkaissut kolmannen arvion suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen työstä. Raportti sisältää sekä kiitosta että kritiikkiä. Järjestöt toivovat, että myönteiset tulokset heijastuvat myös rahoitukseen.
Laskin ja kolikoita
Kehitysyhteistyöhön ei ole ensi vuonna luvassa leikkauksia.
(Kuva:
reynermedia
Flickr.com
/
CC BY 2.0
)

Hallituksen talousarvioesitys: Kehitysyhteistyöhön hiukan ennakoitua enemmän

Hallituksen esityksen mukaan kehitysyhteistyöhön on luvassa kymmenisen miljoonaa euroa enemmän kuin valtiovarainministeriö esitti.

Pääuutiset

Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.(Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Protesti asekauppaa vastaan Lontoossa
Suomen lisäksi monet muutkin Euroopan maat myyvät aseita Lähi-itään. Protesti Lontoossa syyskuussa.(Kuva: Alisdare Hickson / CC BY-SA 2.0)

Suomi myi Lähi-itään viime vuonna ennätysmäärän aseita

Lähes kaksi kolmasosaa Suomen sotatuoteviennistä suuntautui viime vuonna Lähi-itään, selviää SaferGloben tilastoista. Rauhanjärjestöjen mielestä trendi on huolestuttava.
Intialainen matonkutoja
Järjestöt laskevat, paljonko esimerkiksi intialaiselle tekstiilityöntekijälle pitäisi maksaa, jotta palkka riittäisi elämiseen.(Kuva: Austin Yoder / CC BY-NC 2.0)

Intialainen matonkutoja tienaa puolet elämiseen riittävästä palkasta

Yrityksiltä vaaditaan usein elämiseen riittävän palkan maksamista kehitysmaiden työntekijöille, mutta kattavaa määritelmää ei ole. Nyt järjestöt yrittävät laskea, minkä verran se voisi eri alueilla olla.
Nainen maissikasan äärellä Tansaniassa
Teresia Oloitai myy maissia Tansanian maasaimarkkinoilla. Tuoreen raportin mukaan köyhyys vähenee Afrikassa hitaasti mutta maatalouden arvo on kasvanut.(Kuva: Morgana Wingard / USAID / CC BY-NC 2.0)

Köyhyys vähenee Afrikassa hitaasti

Kunnollisten työpaikkojen puute hidastaa Afrikassa köyhyyden vähentämistä, selviää raportista.