Uutiset Ilmastopolitiikka

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle luovutetussa ilmastojulistuksessa ovat mukana muun muassa ympäristö- ja kehitysjärjestöt sekä arkkipiispa Kari Mäkinen.
(Kuva: underthesun / Flickr.com / cc 2.0)

Laaja joukko suomalaisia järjestöjä luovutti tänään maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle (kesk) ilmastojulistuksen (pdf), jossa vaaditaan Suomelta järeitä toimia vahvan ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi Pariisin ilmastokokouksessa. Kokous pidetään marras-joulukuussa.

Julistuksessa vaaditaan muun muassa kestävään energiaan siirtymistä sekä oikeudenmukaisuutta ilmastonmuutoksesta eniten kärsiville.

Julistuksen on allekirjoittanut 16 suomalaisjärjestöä tai muuta tahoa. Mukana on ympäristö- ja kehitysjärjestöjä, palkansaajajärjestöjä, evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispa Kari Mäkinen, Lääkärin sosiaalinen vastuu sekä Saamelaiskäräjät.

Pariisissa on määrä sopia koko maailman kattavasta ilmastosopimuksesta, jotta päästöt saataisiin rajattua alle vaarallisen tason. YK:n mukaan tämänhetkiset päästövähennyslupaukset kattavat kuitenkin vasta noin 70 prosnttia siitä, mitä tarvittaisiin, jotta ilmaston lämpeneminen pysyisi sovitussa, eli alle kahdessa asteessa.

Järjestöjen mukaan päästövähennysten lisäksi Suomen on myös hoidettava osuutensa ilmastorahoituksesta, jolla tuetaan köyhien maiden ilmastotoimia ja korvataan jo aiheutuneita vahinkoja.

"Kehitysyhteistyövarojen nimen muuttaminen ilmastorahoitukseksi ei tuo uutta rahaa, eikä ilmastonmuutosta hillitä tilastokikkailulla. Suomen on turvattava riittävä rahoitus sekä köyhyyden vähentämiseen että ilmastotyöhön. Esimerkiksi päästöoikeuksien huutokaupasta saatavat tulot tulisi jatkossakin korvamerkitä ilmasto- ja kehitysrahoitukseen", sanoo Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Jonas Biström.

Ilmastopolitiikka politiikkailmastonmuutos Suomi GreenpeaceIlmastovanhemmat ryKepaLääkärin sosiaalinen vastuuLuonto-Liitto ryMaan ystävätNatur och miljöSuomen luonnonsuojeluliittoWWF Suomi

Lue myös

Sulavaa lunta ja jäätä
Ilmastonmuutosindeksin kolmella ensimmäisellä sijalla ei ole yhtään maata.
(Kuva:
smilla4
/
Flickr.com
/
CC BY-NC 2.0
)
Auringonlasku Norfolkissa Pohjanmeren rannalla
Pohjanmeri on yksi Euroopan maakaasuvarannoista. Tutkijoiden mukaan maakaasustakin pitää kuitenkin luopua.
(Kuva:
Colin
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Tutkijat: Euroopan luovuttava pikaisesti maakaasusta – nykymenoon varaa enää yhdeksän vuotta

Maakaasua pidetään öljyä ja hiiltä ympäristöystävällisempänä, mutta mikäli kasvihuonekaasupäästöjä todella halutaan vähentää, on senkin käyttö lopetettava kokonaan ja pian, käy ilmi uudesta tutkimuksesta.
Hurrikaani Irman aiheuttamia tuhoja Britannian Neitsytsaarilla syyskuussa 2017
Ilmastovakuutuksesta toivotaan helpotusta äärimmäisten sääilmiöiden kurittamien ihmisten elämään. Kuvassa hurrikaani Irman tuhoja syyskuussa Britannian Neitsytsaarilla.
(Kuva:
Russell Watkins
/
DFID
/
CC BY 2.0
)

Ilmastovakuutuksesta toivotaan apua äärimmäisten sääilmiöiden uhreille

Uuden ilmastovakuutusaloitteen tavoitteena on tarjota vakuutus 400 miljoonalle ihmiselle vuoteen 2020 mennessä. Ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä se ei kuitenkaan poista, muistuttavat skeptikot.

Pääuutiset

maailma.netin esitteitä ja näppäimistö
Maailma.netin 17-vuotinen historia uhkaa päättyä tukileikkauksiin.(Kuva: Teija Laakso)

Tukileikkaus voi lopettaa maailma.netin toiminnan

Ulkoministeriö aikoo muokata rajusti järjestöille myönnettyä viestintä- ja globaalikasvatustukea. Muutos supistaisi viestinnän kehitysmaakysymyksistä lähes olemattomiin, vaikka tietoa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan.
Argentiinan lippu
Argentiina on saanut paljon kritiikkiä kiellettyään osaa kansalaisjärjestöedustajista tulemasta WTO:n kokoukseen.(Kuva: Beatrice Murch / CC BY 2.0)

Suomalaisjärjestö pääsee sittenkin WTO-kokoukseen Argentiinaan

Suomalaisen Siemenpuu-säätiön edustaja pääsee sittenkin osallistumaan Maailman kauppajärjestön kokoukseen. Järjestö kiittää ulkoministeriötä ja kehitysministeri Kai Mykkästä vaikuttamistyöstä.
Vessaharja, pönttö ja kumihansikas
Tuntematon sotilas -elokuvaa on markkinoitu muun muassa siivousvälineillä. Näin elokuva ei enää muistutakaan meitä kärsivistä nuorista miehistä itärintamalla vaan on muuttunut mukaviksi ja näpsäköiksi arjen helpottajiksi, kirjoittaa Nora Luoma.(Kuva: Molly Sabourin / CC BY-NC 2.0)

Tuntematon vessaharja

Tuntematon sotilas -elokuvan varjolla on myyty niin siivousvälineitä kuin kivennäisvettäkin. Asioista, joihin liittyvät kuolema, kärsimys, sukupolvelta toiselle siirtyvät traumat ja monimutkainen kansainvälinen politiikka, saadaan leppoisia ja yksinkertaisia tekemällä niistä siivousvälineitä, analysoi Nora Luoma.
Kannettava tietokone ja sen käyttäjä
Nuoret ovat netin suurin käyttäjäryhmä, mutta digikuilu alueiden välillä on suuri.(Kuva: Arne Hoel / World Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Digikuilu koskettaa myös lapsia ja nuoria – useimmat afrikkalaisnuoret eivät pääse verkkoon

Joka kolmas netinkäyttäjä on alaikäinen. Unicef vaatii heille parempaa suojelua sekä myös pääsyä digimaailmaan.