Uutiset Kehityspolitiikka

Suomalaisilla EU:n paras tietämys kestävän kehityksen tavoitteista

Tuoreen Eurobarometri-kyselyn mukaan lähes kolme neljästä suomalaisesta on vähintään kuullut globaaleista kestävän kehityksen tavoitteista. Ruotsalaiset kuitenkin pitävät kehitysmaiden auttamista tärkeämpänä kuin suomalaiset.

Suomalaiset näyttävät olevan parhaiten perillä vuonna 2015 hyväksytyistä globaaleista kestävän kehityksen tavoitteista. Lähes kolme neljäsosaa suomalaisista on kuullut tai lukenut tavoitteista ja 27 prosenttia myös tietää tarkemmin, mitä ne ovat. Osuus on kasvanut 10 prosenttia edellisvuodesta, paljastaa Euroopan komission teettämä tuore Eurobarometri-kysely.

Muualla EU:ssa keskimäärin 41 ihmisistä on kuullut tai lukenut tavoitteista ja vain 12 prosenttia tietää, mitä ne ovat.

Kestävän kehityksen 17 tavoitetta, eli niin sanottu Agenda 2030, hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa vuonna 2015. Päätavoitteena on äärimmäisen köyhyyden poistaminen. Suomi on aiemmin kunnostautunut muun muassa raportoimalla ensimmäisten joukossa tavoitteiden toteuttamisesta.

Eurobarometrissa selvitettiin myös EU-kansalaisten mielipiteitä kehitysyhteistyöstä. Kyselyn mukaan 89 prosenttia pitää kehitysmaiden auttamista tärkeänä. Myönteisemmin suhtautuvat ruotsalaiset, jossa peräti 98 prosenttia liputtaa kehitysmaiden auttamisen puolesta. Suomessa vastaava osuus on 93 prosenttia, ja sen yläpuolella ovat muun muassa Kypros, Luxemburg, Irlanti, Portugali ja Espanja.

Suomalaiset ovat auttavaisia myös henkilökohtaisella tasolla. 76 prosenttia vastanneista kertoi olevansa itse mukana kehitysmaiden tukemisessa; EU:n keskiarvo oli 46 prosenttia.

Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen on tutkimustuloksiin tyytyväinen, mutta hänen mukaansa kansalaisten mielipide ei näytä kanavoituvan poliittiseen päätöksentekoon.

"On kuitenkin huolestuttavaa, että kansalaisten mielipide ei kanavoidu poliittiseen päätöksentekoon. Kehitysjärjestöissä olemme huolissamme siitä, että kehitysyhteistyötä on viime aikoina haluttu EU:ssa käyttää kansallisten etujen ajamiseen, eikä sen varsinaiseen tarkoitukseen eli köyhyyden vähentämiseen. Kyselyn tulosten perusteella tämä sotii myös suomalaisten tahtoa vastaan", hän sanoo järjestön tiedotteessa.

Kysely tehtiin EU:n jäsenmaissa marras- ja joulukuussa 2016. Yhteensä mukana oli runsaat 28 000 ihmistä.

Kehityspolitiikka kehitysyhteistyökestävän kehityksen tavoitteetpolitiikkaEU Suomi

Lue myös

(Kuva: angela n. / Flickr.com / CC BY 2.0)

Trump leikkaamassa avusta 28 prosenttia

Uutismedioiden mukaan rahaa vähennetään myös YK:lta sekä ilmastonmuutosohjelmista.
(Kuva: Friends of the Earth International / CC BY-NC-ND 2.0)

Järjestö varoittaa kehitysmaiden uudesta velkakriisistä

Kehitysmaille on lainattu viime vuosina yhä enemmän, ja nyt myös maksettavaa on eniten kymmeneen vuoteen.
Naisten mielenosoitus Los Angelesissa Trumpin virkaanastujaispäivänä. (Kuva: Larissa Puro / USC Institute for Global Health / CC BY 2.0)

Maailman köyhimmät kärsivät Trumpin politiikasta eniten

Presidentin suunnitelmat esimerkiksi YK-järjestöjen rahoituksen leikkauksista kurittavat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia, arvioivat suomalaisjärjestöjen asiantuntijat. Toisaalta kerta ei olisi ensimmäinen.

Pääuutiset

Palestiinalaisnuoria Ramallah'ssa.
Moni palestiinalaisnuori uskoo rauhanomaiseen vastarintaan. Takana (vas.): Tahani Shahateet, Yasmeen Enaya, Narmeen Amori ja Yasmeen Omari. Edessä (vas.): Isra' Zbeidi, Sumud Mtaer, Faten Shadeed ja Wael Amro.
(Kuva:
Teija Laakso
)

”Aiemmin ajattelin, että rauha on heikkoja varten”

Palestiinalaisnuoret ovat viime vuosina päässeet kansainvälisiin otsikoihin lähinnä surullisten puukkoiskujen takia. Moni kuitenkin tekee työtä myös rauhan puolesta.
Transsukupuolisten oikeuksien lippu
Transsukupuolisten oikeuksien lippu Washingtonissa.
(Kuva:
Ted Eytan
/
CC BY-SA 2.0
)

Kansainvälinen paine Suomea kohtaan kasvaa: translaki uudistettava

Suomi pelaa poliittista peliä transihmisten oikeuksilla. Kansainvälisen paineen kasvaessa hallituksen tekosyyt alkavat loppua, kirjoittaa Amnestyn ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro.
Chili Sambiassa
Suomen kehitysyhteistyövaroilla on tuettu muun muassa maanviljelystä Sambiassa.
(Kuva:
Hanna Öunap
/
global.finland.fi
/
CC BY-NC 2.0
)

Kehityspoliittinen toimikunta: Köyhimpien pitää hyötyä kehitysyhteistyöstä enemmän

Kehitysyhteistyön yksityisten toimijoiden vaikutuksia on tärkeä arvioida sekä etu- että jälkikäteen, sanoo Suomen kehityspoliittinen toimikunta vuosiarviossaan.
Tahrir-aukio Jemenin pääkaupungissa Sanaassa.
Kolera leviää muun muassa Jemenin pääkaupungissa Sanaassa.
(Kuva:
Rod Waddington
/
CC BY-SA 2.0
)

Jemenissä havaitaan tuhat koleratapausta päivässä

Potilaita on niin paljon, että yhteen sänkyyn on pitänyt panna jopa kuusi lasta, kertoo Jemenin pääkaupungissa Sanaassa työskentelevä lääkäri.