Uutiset Kehityspolitiikka

Suomalaisilla EU:n paras tietämys kestävän kehityksen tavoitteista

Tuoreen Eurobarometri-kyselyn mukaan lähes kolme neljästä suomalaisesta on vähintään kuullut globaaleista kestävän kehityksen tavoitteista. Ruotsalaiset kuitenkin pitävät kehitysmaiden auttamista tärkeämpänä kuin suomalaiset.

Suomalaiset näyttävät olevan parhaiten perillä vuonna 2015 hyväksytyistä globaaleista kestävän kehityksen tavoitteista. Lähes kolme neljäsosaa suomalaisista on kuullut tai lukenut tavoitteista ja 27 prosenttia myös tietää tarkemmin, mitä ne ovat. Osuus on kasvanut 10 prosenttia edellisvuodesta, paljastaa Euroopan komission teettämä tuore Eurobarometri-kysely.

Muualla EU:ssa keskimäärin 41 ihmisistä on kuullut tai lukenut tavoitteista ja vain 12 prosenttia tietää, mitä ne ovat.

Kestävän kehityksen 17 tavoitetta, eli niin sanottu Agenda 2030, hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa vuonna 2015. Päätavoitteena on äärimmäisen köyhyyden poistaminen. Suomi on aiemmin kunnostautunut muun muassa raportoimalla ensimmäisten joukossa tavoitteiden toteuttamisesta.

Eurobarometrissa selvitettiin myös EU-kansalaisten mielipiteitä kehitysyhteistyöstä. Kyselyn mukaan 89 prosenttia pitää kehitysmaiden auttamista tärkeänä. Myönteisemmin suhtautuvat ruotsalaiset, jossa peräti 98 prosenttia liputtaa kehitysmaiden auttamisen puolesta. Suomessa vastaava osuus on 93 prosenttia, ja sen yläpuolella ovat muun muassa Kypros, Luxemburg, Irlanti, Portugali ja Espanja.

Suomalaiset ovat auttavaisia myös henkilökohtaisella tasolla. 76 prosenttia vastanneista kertoi olevansa itse mukana kehitysmaiden tukemisessa; EU:n keskiarvo oli 46 prosenttia.

Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen on tutkimustuloksiin tyytyväinen, mutta hänen mukaansa kansalaisten mielipide ei näytä kanavoituvan poliittiseen päätöksentekoon.

"On kuitenkin huolestuttavaa, että kansalaisten mielipide ei kanavoidu poliittiseen päätöksentekoon. Kehitysjärjestöissä olemme huolissamme siitä, että kehitysyhteistyötä on viime aikoina haluttu EU:ssa käyttää kansallisten etujen ajamiseen, eikä sen varsinaiseen tarkoitukseen eli köyhyyden vähentämiseen. Kyselyn tulosten perusteella tämä sotii myös suomalaisten tahtoa vastaan", hän sanoo järjestön tiedotteessa.

Kysely tehtiin EU:n jäsenmaissa marras- ja joulukuussa 2016. Yhteensä mukana oli runsaat 28 000 ihmistä.

Kehityspolitiikka kehitysyhteistyökestävän kehityksen tavoitteetpolitiikkaEU Suomi

Lue myös

Ilmakuva pakolaisleiristä ja lentokone
Yritykset ovat löytäneet humanitaariset kriisit uudeksi markkina-alueekseen. Ilmakuva Dadaabin pakolaisleiristä vuonna 2011.
(Kuva:
Andy Hall
/
Oxfam International
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Pakolaiset ovat kannattava kauppa

Humanitaariset katastrofit eivät ole katastrofi kaikille. ”Avustusteollisuuden” vuosivolyymi nousee nykyisin jo yli 25 miljardiin dollariin.
Lapsia kaivolla Keski-Afrikan tasavallassa.
Lapsia Keski-Afrikan tasavallassa. YK työskentelee kansainvälisten ja paikallisten toimijoiden kanssa yhteistyössä löytääkseen parempia ratkaisuja kriiseihin.
(Kuva:
UNDP
Cordaid
)

Vanhat keinot eivät riitä – tarvitsemme uusia lähestymistapoja humanitaarisiin kriiseihin

Yksikään yksittäinen toimija tai toiminta ei voi ratkaista humanitaarisia ongelmia, vaan tarvitaan monen osaajan yhteistyötä, kirjoittavat YK-johtajat Stephen O'Brien sekä Tegegnework Gettu.
Passintarkastus
Viisumi ei ole itsestään selvyys kehitysmaista tuleville matkailijoille.
(Kuva:
Juska Wendland
/
CC BY-NC 2.0
)

Kehitysmaavieras ei ole aina tervetullut Suomeen – kenkätehtaan työntekijä ja kastiton opiskelija jäivät ilman viisumia

Nepalista ja Intiasta kotoisin olevat vieraat olivat tulossa kertomaan suomalaisille kehitysmaiden oloista, mutta suurlähetystöt pelkäsivät vieraiden jäävän maahan. Järjestöjen mielestä viisumien epääminen sotii Suomen kehityspolitiikkaa vastaan.

Pääuutiset

Kasa porkkanoita
Uudessa hävikkiruokakaupassa aiotaan myydä ainakin vihanneksia.(Kuva: liz west / CC BY 2.0)

Uuden hävikkiruokakaupan joukkorahoitus lähtenyt hyvin käyntiin – kauppa pystyyn ehkä vielä tänä vuonna

Kehitysyhteistyön hyväksi hävikkiruokaa myyvälle kaupalle etsitään parhaillaan liiketiloja. Hävikkiruokaa hyödynnetään nykyisin monissa projekteissa, mutta projektipäällikkö Else Hukkanen uskoo, että kilpailua siitä ei vielä tule.
Avustustyöntekijät purkavat laatikoita pakolaisleirillä Etelä-Sudanissa.
Paikalliset avustustyöntekijät ovat humanitaarisissa operaatioissa kaikkein heikoimmilla.(Kuva: Alun McDonald / Oxfam International / CC BY-NC-ND 2.0)

Humanitäärinen työ yhä vaarallisempaa – paikalliset työntekijät kärsivät eniten

Humanitaarisiin operaatioihin kohdistui viime vuonna 158 iskua, joissa sai surmansa 101 avustustyöntekijää. Iskujen kuolonuhrien määrä nousi hieman edellisvuodesta.
Sininen meri ja valkoinen hiekkaranta Barbadoksella.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat herkästi Barbadoksessa, joka kuuluu Karibian matalimpiin saariin.(Kuva: Desmond Brown / IPS)

Barbados kypsyi maailman kalleimpaan sähköön

Sähkön hintaa pyritään suitsimaan, samalla kun energiataloutta muutetaan vähäpäästöisemmäksi. Aurinkonenergiaa ja sähköautoja halutaan lisää.
Naiset kuokkivat peltoa Kongon demokraattisessa tasavallassa
Moni maanviljelijänainen on menettänyt miehensä konfliktissa. Viljelyn aloittaminen uudelleen on paras tapa päästä jälleen jaloilleen.(Kuva: Myriam Asmani / MONUSCO Photos / CC BY-SA 2.0)

Nälänhätä kasvoi rajusti Kongon demokraattisessa tasavallassa

Nälkää näkee nyt arviolta 7.7 miljoonaa ihmistä, mikä on jopa 30 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Nälähätä johtuu pääosin konfliktin kiihtymisestä.