Suomalaisilla EU:n paras tietämys kestävän kehityksen tavoitteista | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Suomalaisilla EU:n paras tietämys kestävän kehityksen tavoitteista

Tuoreen Eurobarometri-kyselyn mukaan lähes kolme neljästä suomalaisesta on vähintään kuullut globaaleista kestävän kehityksen tavoitteista. Ruotsalaiset kuitenkin pitävät kehitysmaiden auttamista tärkeämpänä kuin suomalaiset.

Flags of Finland and other EU countries

Kuva: flöschen / Flickr / CC BY 2.0.

Suomalaiset näyttävät olevan parhaiten perillä vuonna 2015 hyväksytyistä globaaleista kestävän kehityksen tavoitteista. Lähes kolme neljäsosaa suomalaisista on kuullut tai lukenut tavoitteista ja 27 prosenttia myös tietää tarkemmin, mitä ne ovat. Osuus on kasvanut 10 prosenttia edellisvuodesta, paljastaa Euroopan komission teettämä tuore Eurobarometri-kysely.

Muualla EU:ssa keskimäärin 41 ihmisistä on kuullut tai lukenut tavoitteista ja vain 12 prosenttia tietää, mitä ne ovat.

Kestävän kehityksen 17 tavoitetta, eli niin sanottu Agenda 2030, hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa vuonna 2015. Päätavoitteena on äärimmäisen köyhyyden poistaminen. Suomi on aiemmin kunnostautunut muun muassa raportoimalla ensimmäisten joukossa tavoitteiden toteuttamisesta.

Eurobarometrissa selvitettiin myös EU-kansalaisten mielipiteitä kehitysyhteistyöstä. Kyselyn mukaan 89 prosenttia pitää kehitysmaiden auttamista tärkeänä. Myönteisemmin suhtautuvat ruotsalaiset, jossa peräti 98 prosenttia liputtaa kehitysmaiden auttamisen puolesta. Suomessa vastaava osuus on 93 prosenttia, ja sen yläpuolella ovat muun muassa Kypros, Luxemburg, Irlanti, Portugali ja Espanja.

Suomalaiset ovat auttavaisia myös henkilökohtaisella tasolla. 76 prosenttia vastanneista kertoi olevansa itse mukana kehitysmaiden tukemisessa; EU:n keskiarvo oli 46 prosenttia.

Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen on tutkimustuloksiin tyytyväinen, mutta hänen mukaansa kansalaisten mielipide ei näytä kanavoituvan poliittiseen päätöksentekoon.

"On kuitenkin huolestuttavaa, että kansalaisten mielipide ei kanavoidu poliittiseen päätöksentekoon. Kehitysjärjestöissä olemme huolissamme siitä, että kehitysyhteistyötä on viime aikoina haluttu EU:ssa käyttää kansallisten etujen ajamiseen, eikä sen varsinaiseen tarkoitukseen eli köyhyyden vähentämiseen. Kyselyn tulosten perusteella tämä sotii myös suomalaisten tahtoa vastaan", hän sanoo järjestön tiedotteessa.

Kysely tehtiin EU:n jäsenmaissa marras- ja joulukuussa 2016. Yhteensä mukana oli runsaat 28 000 ihmistä.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia