Uutiset

Suomalaiset lahjoittavat ahkerasti hyväntekeväisyyteen

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan useimmat suomalaiset osallistuvat jotenkin hyväntekeväisyyteen. Osa kuitenkin jättää lahjoittamatta, koska ei luota kerääjätahoihin.
Eurokolikoita
Vajaa viidennes suomalaisista lahjoittaa järjestöille rahaa säännöllisesti. (Kuva: Branko Collin / CC BY-SA 2.0 )

Noin kolme neljäsosaa suomalaisista osallistuu jollakin tavalla hyväntekeväisyyteen. Kolmannes tekee satunnaisia lahjoituksia ja vajaa viidennes lahjoittaa säännöllisesti rahaa yhdelle tai useammalle järjestölle. Lisäksi osallistutaan kolehtikeräyksiin ja osallistutaan muuten kuin rahallisesti, esimerkiksi tavaralahjoituksin.

Tiedot selviävät järjestöjen Taloustutkimuksella teettämästä kyselytutkimuksesta, johon osallistui runsaat tuhat suomalaista.

Tutkimuksen mukaan lahjoittamiseen motivoi useimmiten jokin henkilökohtainen syy. Se oli lahjoittamisen taustalla 43 prosentilla vastaajista. Vajaa viidennes haluaa parantaa maailmaa yleisesti.

Lahjoittajat pitivät erityisen tärkeänä sitä, että kohde on luotettava. 82 prosenttia kokikin tietävänsä, mihin lahjoitetut rahat käytetään vähintään suurin piirtein.

Tärkeänä pidettiin myös sitä, että lahjoitetut varat menevät nimenomaan yleishyödylliseen tarkoitukseen tai hyväntekeväisyyteen.

”Tämä on ajankohtainen tieto nyt, kun Suomessa selvitetään rahankeräyslain uudistamistarpeita ja pohditaan rahankeräysmahdollisuuden avaamista”, huomauttaa järjestöjen kattojärjestön Kepan asiantuntija Auli Starck blogikirjoituksessaan.

Niille, jotka eivät lahjoita, tärkein syy olla lahjoittamatta on oma taloudellinen tilanne. Lisäksi runsas neljännes ei lahjoita siitä syystä, ettei luota rahaa kerääviin tahoihin, kyselystä selviää.

Tutkimuksen teettivät Vastuullinen lahjoittaminen ry, Kepa sekä Olympiakomitea. Kysely tehtiin maaliskuussa.

kehitysyhteistyökansalaisyhteiskunta Suomi Kepa

Pääuutiset

Katunäkymä Accrasta Ghanasta
Yrityksillä on yhä tärkeämpi rooli kehityspolitiikassa, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan asiasta pitäisi keskustella lisää. Kuva Ghanan pääkaupungista Accrasta.(Kuva: lucianf / Flickr.com / CC BY 2.0)

Yrityksistä havitellaan kehitysmaiden ongelmien ratkaisijoita – tuoreen tutkimuksen mukaan siihen on vielä pitkä matka

Suomessa on usutettu viime vuosina yrityksiä kehitysyhteistyön pariin, mutta tutkimustieto ilmiöstä on puuttunut. Suomalaistutkimus paljastaa, että yritysten käsitys omasta roolistaan on kaukana köyhyyden vähentämisestä.
Zaatarin pakolaisleiri Jordaniassa
Moni miespuolinen syyrialaispakolainen on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Kuva Jordanian Zaatarin pakolaisleiriltä, jossa osa haastatteluista tehtiin.(Kuva: niawag / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

”Se on normaalia” – Syyrian kriisissä moni mies on seksuaalisen väkivallan uhri

Konfliktitilanteissa yleisin seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuva ryhmä ovat naiset. Tuoreen selvityksen mukaan Syyrian kriisissä uhreja ovat myös miehet.
Jonottavien siirtolaisten jalkoja
EU pyrkii estämään siirtolaisten tulon Libyasta Eurooppaan. (Kuva: IFRC / CC BY-NC-ND 2.0)

Video Libyan orjahuutokaupasta herätti maailman – myös Suomessa aiotaan protestoida

Uutiskanava CNN paljasti, että Libyassa myydään siirtolaisia jopa vain muutaman sadan dollarin hinnalla. Nyt asialle vaativat loppua sekä YK että tavalliset kansalaiset.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet
Kreikassa opetetaan koodausta paikallisille ja pakolaistaustaisille nuorille.(Kuva: Andrew Writer / CC BY 2.0)

Pakolais- ja kreikkalaisnuorten koodausprojekti tuottaa tuloksia – ”aitoja kohtaamispaikkoja”

Kirkon Ulkomaanavun hankkeessa opetetaan it-taitoja kreikkalais- ja pakolaisnuorille. Hyvien tulosten vuoksi projektia laajennetaan.