Uutiset Etelä-Sudanin konflikti

Suomalainen Rami Kolehmainen suojelee siviilejä ilman aseita Etelä-Sudanissa – ”muistutamme inhimillisyydestä konfliktin keskellä”

Nonviolent Peaceforce -järjestön rauhanturvaajat työskentelevät alueilla, joille muut kansainväliset toimijat eivät tule. Maassa työskentelevän Rami Kolehmaisen mukaan avainasemassa on läsnäolo.
Nonviolent Peaceforcen Rami Kolehmainen antaa koulutusta lastensuojelusta Etelä-Sudanissa
Nonviolent Peaceforcessa tittelillä international protection officer työskentelevä Rami Kolehmainen antaa koulutusta lastensuojelusta opettajien ja vanhempien yhdistykselle Etelä-Sudanissa. Siviilien kouluttaminen on osa aseettoman rauhanturvaajan työtä. (Kuva: Nonviolent Peaceforce )

Rami Kolehmainen vastaa puhelimeen Turusta, mutta pian hän istuu jälleen helikopterissa matkalla kohti Etelä-Sudanin pohjoisosia. Se on kätevin ja turvallisin tapa liikkua maassa, jossa päällystetty tie on harvinaisuus ja turvallisuustilanne arvaamaton.

Kolehmainen työskentelee Ranskassa päämajaansa pitävän kansainvälisen Nonviolent Peaceforce -kansalaisjärjestön (NP) riveissä. Pesti alkoi tammikuussa, ja toinen puolen vuoden jakso on juuri alkamassa.

NP:n filosofiana on aseeton rauhanturvaaminen. Sen työntekijät elävät maailman konfliktialueilla ilman aseita tai suojavarusteita siviilien parissa ja tekevät ruohonjuuritason rauhantyötä paikoissa, jonne muut toimijat eivät uskaltaudu.

Tärkein tehtävä on olla läsnä. Se on tehokas tapa suojella siviileitä.

”Etelä-Sudanissa tapahtuu koko ajan hirveitä asioita. Ilman kolmatta osapuolta tapahtumia ei rekisteröitäisi ja ne voisivat päästä pahenemaan nopeasti. Kun konfliktien osapuolet näkevät, etteivät he elä vain omassa kuplassaan, vaan paikalla on esimerkiksi blondi suomalainen, he ymmärtävät, etteivät voikaan tehdä kauheuksia ihan niin kuin ennen vanhaan”, Kolehmainen selittää.

Mutkikas kriisi

Etelä-Sudan kuvataan mediassa usein maanpäällisenä helvettinä. Maa kävi ennen itsenäistymistään vuonna 2011 vuosikausia kestäneen verisen sisällissodan Sudanin kanssa, ja se oli jo ennen nykyistä konfliktia rutiköyhä öljyrikkauksistaan huolimatta.

Maa ajautui kuilun partaalle, kun joulukuussa 2013 eri etnisiin ryhmiin kuuluva presidentti Salva Kiir ja varapresidentti Riek Machar riitaantuivat. Alkoi sisällissota, jossa useat osapuolet ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilejä on tapettu ja raiskattu, lapsia kaapattu ja kyliä poltettu ja ryöstelty.

Lähes kaksi miljoonaa ihmistä on paennut maan sisällä ja saman verran maan ulkopuolelle. Päälle tulee vielä vaikea, nälänhädäksi kärjistymässä oleva ruokapula, joka johtuu osin kuivuudesta, osin siitä, ettei peltoja ole väkivallan keskellä päästy viljelemään.

Viime aikoina konfliktiin on liittynyt uusia, aiemmista ryhmistä irtautuneita aseistettuja ryhmiä. Väkivaltaista vyyhteä ei voikaan selittää pelkillä etnisillä eroilla, vaan syynä on pidetty esimerkiksi taistelua luonnonvaroista ja vallasta.

Rami Kolehmaisen mukaan ruohonjuuritasolla tilanne on vielä mutkikkaampi kuin uutiset antavat ymmärtää, sillä Etelä-Sudanissa konflikteja ja väkivaltaa on oikeastaan kaikilla tasoilla: kodeissa, kyläyhteisöissä, klaaneissa ja etnisissä ryhmissä. Paikallistasolla väkivalta voi alkaa vaikkapa karjavarkaudesta. Myös suurvaltojen politiikka ja naapurimaat vaikuttavat kriisiin, ja lopulta kaikki tasot vaikuttavat kaikkiin.

Naisia laulamassa juhlatilaisuudessa Etelä-Sudanissa
Naisten rauhanturvatiimin jäsenet laulavat juhlatilaisuudessa. Nonviolent Peaceforce kouluttaa paikallisia naisia aseettomiin rauhanturvatehtäviin. (Kuva: Nonviolent Peaceforce )

Jalkapallolla konfliktinhallintaa

Kolehmaisen työ tapahtuu ruohonjuuritasolla, siviilien parissa. Sijoituspaikkana on pohjoinen Upper Nilen osavaltio, asumuksena safariteltta.

Hänen tiiminsä antaa paikallisille johtajille ja siviileille koulutusta esimerkiksi lasten oikeuksista ja sukupuolittuneen väkivallan ehkäisystä sekä siitä, miten evakuoidaan tehokkaasti väkivallan kärjistyessä. Paikallisten kesken järjestetään myös tapaamisia ja kokouksia, jotta ihmiset pääsisivät kohtaamaan toisiaan.

Lähiaikoina luvassa on esimerkiksi jalkapalloturnaus, jonka tarkoituksena on harjoitella konfliktinhallintaa.

”Alueella on paljon nuoria, joilla on paljon aseita ja vähän tekemistä. Yritämme antaa heille muuta ajateltavaa.”

Rauhanturvaajat myös välittävät avustuskuormia tuoville järjestöille tietoja avuntarpeesta ja antavat näille neuvontaa.

Työn lomassa jutellaan paikallisten kanssa ja kysellään kuulumisia.

”Tarkoituksena on muistuttaa inhimillisyydestä konfliktin keskellä. Kun väkivaltaa on koko ajan, se heijastuu omaan yhteisöön ja jää herkästi päälle”, Kolehmainen selittää.

”Emme ole uhka”

Etelä-Sudan kuhisee aseita, eivätkä edes avustustyöntekijät eivät ole säästyneet väkivallalta.

Siitä huolimatta NP:n rauhanturvaajat toimivat täysin ilman aseita. Edes kypäriä tai luotiliivejä ei käytetä. Sillä halutaan kertoa, että työ perustuu hyviin suhteisiin paikallisten kanssa, ei väkivaltaan.

”Kun liikumme ilman luotiliivejä, kypärää ja panssariautoa, osoitamme, että turvallisuus perustuu luottamukseen sekä siihen, että emme ole minkäänlainen uhka”, Kolehmainen sanoo.

Maallikon korvaan se kuulostaa hurjalta, mutta Kolehmainen kertoo, ettei häntä ole Etelä-Sudanissa koskaan osoitettu aseella. Paikallisetkin suhtautuvat ulkomaalaiseen pääosin hyvin.

Leikkeletiski kummastuttaa

Etelä-Sudanin kriisiin ei tällä hetkellä ole näköpiirissä ratkaisua. Maan ruokapula on yhä pahentunut, samoin väkivalta. YK väläytteli viime vuonna jo kansanmurhan mahdollisuutta. Kolehmaisen mukaan kaiken keskellä yritetään kuitenkin elää arkea.

”Suurin osa ihmisistä yrittää elää normaalia elämää. He rakastuvat, menevät naimisiin ja saavat lapsia, yrittävät hankkia ruokaa. Hymyilyä, tanssia ja laulua näkee paljon, sillä ne ovat ihmisten selviytymiskeinoja”, hän kuvailee.

Hän nostaa hattua etenkin eteläsudanilaisille naisille, jotka väkivallan keskelläkin elättävät perheensä ja jopa osallistuvat aseettomaan rauhanturvaamiseen yhteisötasolla.

Paljon maailman kriisialueilla työskennelleelle Kolehmaiselle paluu Suomeen on aina kulttuurishokki, tosin hyvällä tavalla.

”Se ei ahdista, mutta oman yhteisön perusasiat näyttävät hassunkurisilta. Ihmiset käyttävät kaupassa useamman minuutin miettiäkseen 20 metriä pitkällä leikkelehyllyllä, mitä ostaisivat. Se hymyilyttää”, hän toteaa.

Etelä-Sudanin konflikti konfliktikonfliktinratkaisuturvallisuus Etelä-Sudan

Lue myös

Siviilien suojelualue Borissa Etelä-Sudanissa
Miljoonat eteläsudanilaiset ovat paenneet väkivaltaa eivätkä pääse viljelemään maitaan. Kuvassa siviilien suojelualue Borissa.
(Kuva:
UNMISS
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Etelä-Sudanissa päästiin sadonkorjuuseen, mutta nälkäisten määrä lasketaan yhä miljoonissa

Etelä-Sudan on ohittanut alkuvuoden pelätyn nälkäkauden ja päässyt korjaamaan satoa. Konfliktin ja hyperinflaation vuoksi se ei kuitenkaan auta riittävästi vähentämään nälkäisten määrää, varoittavat YK-järjestöt.
Punaisen Ristin potilaita Etelä-Sudanissa
Punainen Risti tukee muun muassa Etelä-Sudanin terveyspalveluita. 18-vuotias Thuok Reath menetti jalkansa ampumisen seurauksena.
(Kuva:
Mari Aftret Mortvedt
/
ICRC
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Etelä-Sudan sinnittelee avustustyöntekijöiden tuella - ”Suomi tuntuu lintukodolta”

Raunioina olevassa Etelä-Sudanissa tarvitaan yhä paljon apua. Suomalainen sairaanhoitaja Hannele Toivola on ollut mukana parantamassa leikkaussaleja ja paikkaamassa ampumahaavoja.
Ruoka-apua saavia ihmisiä Etelä-Sudanissa
Leerin maakuntaan julistettiin nälänhätä helmikuussa. Nyt se on taltutettu, mutta ruokapulasta kärsii silti Etelä-Sudanissa yhä useampi.
(Kuva:
Robert Oxley
/
DFID
/
CC BY 2.0
)

Etelä-Sudanin nälänhätä taltutettu – ruokakriisi pahenee silti

Kahteen Etelä-Sudanin osavaltioon julistettiin helmikuussa nälänhätä. Nyt tilanne on parantunut, mutta nälästä kärsii silti yhä useampi, kertovat YK-järjestöt.

Pääuutiset

Katunäkymä Accrasta Ghanasta
Yrityksillä on yhä tärkeämpi rooli kehityspolitiikassa, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan asiasta pitäisi keskustella lisää. Kuva Ghanan pääkaupungista Accrasta.(Kuva: lucianf / Flickr.com / CC BY 2.0)

Yrityksistä havitellaan kehitysmaiden ongelmien ratkaisijoita – tuoreen tutkimuksen mukaan siihen on vielä pitkä matka

Suomessa on usutettu viime vuosina yrityksiä kehitysyhteistyön pariin, mutta tutkimustieto ilmiöstä on puuttunut. Suomalaistutkimus paljastaa, että yritysten käsitys omasta roolistaan on kaukana köyhyyden vähentämisestä.
Zaatarin pakolaisleiri Jordaniassa
Moni miespuolinen syyrialaispakolainen on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Kuva Jordanian Zaatarin pakolaisleiriltä, jossa osa haastatteluista tehtiin.(Kuva: niawag / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

”Se on normaalia” – Syyrian kriisissä moni mies on seksuaalisen väkivallan uhri

Konfliktitilanteissa yleisin seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuva ryhmä ovat naiset. Tuoreen selvityksen mukaan Syyrian kriisissä uhreja ovat myös miehet.
Jonottavien siirtolaisten jalkoja
EU pyrkii estämään siirtolaisten tulon Libyasta Eurooppaan. (Kuva: IFRC / CC BY-NC-ND 2.0)

Video Libyan orjahuutokaupasta herätti maailman – myös Suomessa aiotaan protestoida

Uutiskanava CNN paljasti, että Libyassa myydään siirtolaisia jopa vain muutaman sadan dollarin hinnalla. Nyt asialle vaativat loppua sekä YK että tavalliset kansalaiset.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet
Kreikassa opetetaan koodausta paikallisille ja pakolaistaustaisille nuorille.(Kuva: Andrew Writer / CC BY 2.0)

Pakolais- ja kreikkalaisnuorten koodausprojekti tuottaa tuloksia – ”aitoja kohtaamispaikkoja”

Kirkon Ulkomaanavun hankkeessa opetetaan it-taitoja kreikkalais- ja pakolaisnuorille. Hyvien tulosten vuoksi projektia laajennetaan.